KNUT HAMSUN.

Knut Hamsun syntyi Gudbransdalissa Norjassa elokuun 4:nä 1860. Koti oli köyhä. Hamsun sai lapsena syödä sukulaisten armoleipää ja heti kun vähänkin kynnelle kykeni omin neuvoin hankkia elantonsa. Koulunkäyntiin ei ollut tilaisuutta. Knut Hamsun on autodidakti, itseoppinut mies, luontaisten taipumusten ja rikkaitten luonnonlahjojen kirjailijauralle saattama luonnonlapsi. — Hänen vaiherikkaasta elämästään ja kirjallisesta tuotannostaan seuraavassa muutamia viittauksia:

Kirjallisella alalla Hamsun ensikerran yritteleikse 17—18-vuotiaana, — hän on silloin suutarinopissa. Muutama hänen pikkukyhäyksistään painetaan erääseen Pohjois-Norjan sanomalehteen. Levoton kulkuriveri ei salli Hamsunin pitkälti pysyä suutarin rauhallisessa ammatissa. Hän karkaa merille, on laivapoikana, kalastajana, joutuu Amerikaan, on siellä kulkurina, kaivostyömiehenä, kauppa-apulaisena, raitiotiekonduktöörinä ja monena muuna. Amerikasta kotimaahan palattua hän 1883—86 toimii sanomalehtimiehenä. Kristianialaisen sanomalehden »Verdens Gang'in» kirjeenvaihtajana hän 1886 jälleen lähtee Amerikaan. Sieltä palattuaan hän 1888 julkaisi esikoisteoksensa Fra Amerikas Aandsliv (Amerikan henkinen elämä), joka arvostelujensa räikeydestä ja ylimalkaisuudesta huolimatta herätti omaperäisellä käsitys- ja esitystavallaan melkoista huomiota. Kuuluisaksi saattoi hänet romaani Sult (Nälkää) joka ilmestyi 1890. Tässä nerokkaassa teoksessaan Hamsun erittelee nälkää näkevän, kirjailijaksi ruvenneen nuoren ylioppilaan sielun elämää. Pienimpiäkin yksityiskohtia tarkkaamaan pakoittaen, herkeämättä, lepoa suomatta vangiten mielikuvituksen, hän saa lukijan omassa sielussaan elämään päähenkilön ponnistelut, odotusjännityksen, toiveet ja epätoivon, nälkähoureet ja kuvitellut seikkailut, vain silloin tällöin keventäen ahdistavaa tunnelmaa omituisilla päähänpistoilla ja hirtehishuumorilla. Vähemmän merkittäviä ovat romaanit Mysterier (Mysterioita), ilm. 1892 ja Ny Jord (Uutta maata), ilm. 1893. Viimemainittuna vuonna Hamsun julkaisi vielä satirisen romaanin Redaktör Lynge (Toimittaja Lynge), jossa hän ruoskii eräitä epäsuuntia Norjan silloisessa julkisessa elämässä. 1894 ilmestynyt rakkausromaani Pan [ilmestynyt suomeksi samannimisenä] on Hamsunin merkittävimpiä teoksia. 1895—97 Hamsun julkaisi dramattisen trilogian Ved Rigets Port (Valtakunnan portilla) — Livets Spil (Elämän leikkiä) — ja Aftenröde (Iltarusko). Huolimatta näiden näytelmäin sovinnaisista säännöistä poikkeavasta rakenteesta ja henkilöiden luonnekuvauksen heikkouksista ja liiallisesta tyylittelystä, oli niiden näyttämömenestys huomattava, kiitos Hamsunin omaperäisen aiheenkäsityksen ja vuoropuheluihin sirotettujen hämmästyttävien ja häikäisevän sukkelain paradoksien. 1899 ilmestynyt rakkaustarina Victoria [ilmestynyt suomeksi samannimisenä] on Hamsunin tuotannon korkokohta. Senjälkeen ilmestynyt näytelmä Dronning Tamara (Kuningatar Tamara) kuvailee harhailevaa lempeä antikiseen tapaan, suurin yksinkertaisin piirtein. 1902 ilmestyi Hamsunin ensimäinen runopukuinen teos, Munken Vendt (Munkki Vendt). Se on näytelmäntapainen kuvaus virastaan karanneen pappismiehen vaiheista. Munken Vendt lienee huomattavimpia teoksia Skandinavian uusimmassa kirjallisuudessa. Eventyrland (Satuseikkailujen maassa), ilm. 1903, on romantisoitu matkakuvaus Kaukasiasta, täynnä yksilöllistä runollisuutta ja omaperäisiä ilmaisumuotoja Hamsunille ominaiselle luonnonkäsitykselle. Ensimäisen novellikokoelmansa Siesta (Lepohetki) Hamsun julkaisi 1897, ja sisälsi se leikillisiä tarinoita, joilla ei ole sanottavaa merkitystä hänen tuotannossaan. Tämän vihkosen »Eletyt pikkuseikkailut» ovat suomennetut novellikokoelmasta Kratskog (Viidakkoa), ilm. 1904. Kratskog'in mieltäkiinnittävämmät kertomukset ovat tekijän muistelmat vaiherikkaan elämänsä varrelta. Myöhemmin Hamsun vielä on julkaissut erään runokokoelman ja muutamia romaaneja. Jälkimäisistä ovat uusimmat Benoni ja Rosa ja liikkuvat ne samoilla paikoilla — Lofotenin saaristossa — kuin edellämainittu Pan, onpa niissä osaksi samat henkilötkin. — Vakiintuneen kirjailijamaineen saavutettuaankin on Hamsun lavealti matkustellut ja vieläpä sellaisissakin maissa, jonne ei tavallisten matkailijoiden tie satu. Sivumennen mainittakoon että Hamsun kymmenisen vuotta takaperin kävi Suomessakin, pitäen Helsingissä muutamia esitelmiä.

Edellä on jo viitattu muutamiin piirteisiin Knut Hamsun kirjailijaluonteessa. Vielä muutama sana sen selventämiseksi. — Knut Hamsunia on vaikea saada sopeutumaan mihinkään kirjalliseen koulukuntaan: hänen teoksissaan on vuoroin hillitöntä romantiikkaa, vuoroin mitä räikeintä naturalismia. Kertomatapa on levotonta, sovinnaisista suhdallisuussäännöistä piittaamatonta: juonen solmukohdat, tärkeät kohdat sielunerittelyssä hän useinkin sivuuttaa muutamalla sanalla antautuen sensijaan parastaan pannen kuvaamaan sivuseikkoja, näennäisiä vähäpätöisyyksiä. Tästä huolimatta hän tenhoo lukijan mielen ja pitää sen lumoissaan. Tämän tenhon salaisuus lienee siinä, ettei lukija huomaa kertomatavassa mitään tahallista, mitään ennakolta tarkkapiirteisesti suunniteltua: ihmiset, tapaukset, kuvat kumpuavat välittömästi kirjailijain sielusta ja muuttuvat heti lukijan oman sielun näkemyksiksi ja liikutuksiksi. Knut Hamsun luo vain vaistonsa avulla — lukijan antautumista ei häiritse tekijän harkitsevan järjen pihtien pitimet. Hänen päähenkilönsä ovat vaistojensa, hetkellisten tunteidensa ja mielijohteidensa vallitsemia luonnonlapsia, heidän sielullinen rakenteensa on yksinkertainen, tunne-elämänsä harvasyinen, mutta rajun voimakas. Heidän sielujensa pimennoissa virtaavat tummat pohjavedet, salaperäiset, selittämättömät kuin luonnon alkeellisimmat perustoiminnot: näistä tummista vesistä kohoaa intohimojen pyörteitä, milloin onnettomuuteen syökseviä, kuin Lofotenin äkkimyrskyt ja salaiset merivirtain pyörteet, milloin sielun selittämättömällä auvolla huumaavia, kuin Ruijan kirkkaat kesäyöt, raikas, lintujen laulua soiva tunturi-ilma ja usvaan häipyväin laaksolehtojen tuore multa, mahlan tuoksu ja lyhyen kesän kuumeiseksi kiihdyttämä kiima. Knut Hamsun ja hänen ominaisimmat henkilönsä ovat kappale Pohjois-Norjan suurpiirteistä luontoa.