ALAKULOINEN PÄIVÄ
Reading edition
On järvi kellanharmaa, ja mustat pilvet kulkemaan jo ovat väsyneet. Ne riippuu järven yllä kuin kummalliset varjot vaan tai siivet väsyneet.
Ma askelteni ääntä kuin joka hetki vavahdan ja käännyn katsomaan. Vain jalkojeni alla ma taitoin kaislan ruskean. Jään sitä katsomaan —
Niin alakuloisena ma rantaa pitkin kävelen ja jotain ikävöin — Kuin mustat pilvet raskas on yksinäisyys päivien. — Pois täältä ikävöin.