PRONOUNS.

The personal pronouns are declined almost exactly like nouns.

First person minä; the singular is formed from the root minu, the plural from the root me.

Sing. Plur.

Nom. minä me

Part. minua meitä

Gen. minun meidän

In. minussa meissä

El. minusta meistä

Il. minuun meihin

Ad. minulla meillä

Abl. minulta meiltä

All. minulle meille

Abes. minutta meittä

Transl. minuksi meiksi

Ess. minuna meinä

The other cases are not used.

Second person, sinä, root in sing. sinu, in plur. te.

Sing. Plur.

Nom. sinä te

Part. sinua teitä

Gen. sinun teidän

In. sinussa teissä

El. sinusta teistä

Il. sinuun teihin

Ad. sinulla teillä

Abl. sinulta teiltä

All. sinulle teille

Abes. sinutta teittä

Transl. sinuksi teiksi

Ess. sinuna teinä

Third person hän, he, she, or it, there being no distinction of genders. Root in sing. häne, in plur. he.

Sing. Plur.

Nom. hän he

Part. häntä heitä

Gen. hänen heidän

In. hänessä heissä

El. hänestä heistä

Il. häneen heihin

Ad. hänellä heillä

Abl. häneltä heiltä

All. hänelle heille

Abes. hänettä heittä

Transl. häneksi heiksi

Ess. hänenä heinä

There are also found accusatival forms ending in -t: minut, plur. meidät, sinut, plur. teidät, hänet, plur. heidät. The forms in -n are also used as accusatives.

In poetry and some dialects shortened forms are also found: first person nominative ma or mä, partitive mua, genitive mun, adessive mulla, ablative multa, allative mulle. Second person sa or sä, sun, sua, sulla, sulta, sulle. Third person hällä, hältä, hälle. For the part. minuta, sinuta are found in the Bible, and milma, silma in poetry.

Mie, sie, hä, are used in the Wiburg dialect.

Possessive Pronouns.

The possessive pronouns are usually expressed by suffixes added to nouns.

These suffixes are:—

Sing. Plur.

1st pers. -ni -mme

2nd ” -si[9] -nne

3rd ” -nsa or -nsä -nsa or nsä

(1) To form the nominative sing. of a noun with a possessive suffix the suffix is added to the root. Käsi, a hand, but käteni, my hand; kysymys, a question, kysymyksesi, thy question, because the roots are käte, kysymykse.

(2) In the other cases the suffix is added after the termination, but should a case end in a consonant, that consonant is rejected before the suffix. Veljeni, my brothers, because veljetni is euphonically disagreeable.

(3) The possessive suffix does not cause the consonants of the root to be weakened: e.g. pelto, genitive pellon, but with suffix peltomme, etc. Kirkko, church, kirkon, but kirkkonsa.

But d in the genitive plur. remains and does not become t: e.g. maidensa.

(4) The term of the translative before a pronoun-suffix is -kse not -ksi.

E.g. Tapa, with suffix -ni.

Sing. Plur.

Nom. tapani tapani

Part. tapaani tapojeni or tapaini

Gen. tapani tapojani (7)

In. tavassani tavoissani (7, 35, 36)

Il. tapaani tapoihini

Ad. tavallani tavoillani

and so the allative, etc. etc., etc.

Transl. tavakseni tavoikseni

Ess. tapanani tapoinani

Here the genitive sing. tapani is for tavanni, the nominative sing. for tavatni, tapaani in the illative for tapaanni. The p is weakened to v only where the case inflexion requires it. The declension of the second person sing. is exactly analogous, only -si is affixed instead of -ni.

Sing. Plur.

Nom. tapasi tapasi

Part. tapaasi tapojasi

Gen. tapasi tapojesi or tapaisi

In. tavassasi tavoissasi

El. tavastasi tavoistasi

Il. tapaasi tapoihisi

Ad. tavallasi tavoillasi

Abl. tavaltasi tavoiltasi

All. tavallesi tavoillesi

Abes. tavattasi tavoittasi

Transl. tavaksesi tavoiksesi

Ess. tapanasi tapoinasi

Com. tapanesi tapoinesi

For the declension of the first person plur. -mme is suffixed to all the cases.

Sing. Plur.

Nom. tapamme tapamme

Part. tapaamme tapojamme

Gen. tapamme tapojemme, tapaimme

In. tavassamme tavoissamme

El. tavastamme tavoistamme

Il. tapaamme tapoihimme

Ad. tavallamme tavoillamme

Abl. tavaltamme tavoiltamme

All. tavallemme tavoillemme

Abes. tavattamme tavoittamme

Transl. tavaksemme tavoiksemme

Ess. tapanamme tapoinamme

Com. tapanemme tapoinemme

The second person is declined exactly like the above, only nne and not -mme is suffixed.

The third person of the sing. and plur. alike takes the suffix -nsa (-nsä), which in all the cases except the nominative, genitive, and partitive is optionally shortened to n, before which the preceding vowel is doubled.

Sing. Plur.

Nom. tapansa tapansa

Part. tapaansa tapojansa, tapojaan

Gen. tapansa tapojensa, tapojeen, tapainsa

In. tavassansa, tavassaan tavoissansa, tavoissaan

El. tavastansa, tavastaan tavoistansa, tavoistaan

Il. tapaansa, [tapahaan] tapoihinsa, [tapoihiin]

Ad. tavallansa, tavallaan tavoillansa, tavoillaan

Abl. tavaltansa, tavaltaan tavoiltansa, tavoiltaan

All. tavallensa, tavalleen tavoillensa, tavoilleen

Abes. tavattansa, tavattaan tavoittansa, tavoittaan

Transl. tavaksensa, tavakseen tavoiksensa, tavoikseen

Ess. tapanansa, tapanaan tapoinansa, tapoinaan

Com. tapanensa, tapaneen tapoinensa, tapoineen

Demonstrative Pronouns.

The demonstrative pronouns are tämä, this, tuo, that, and se, it or that. The corresponding plur. roots are nämä, nuo or noi, and ne.

Tämä:—

Sing. Plur.

Nom. tämä nämät or nämä

Part. tätä näitä

Gen. tämän näiden, näitten

In. tässä näissä

El. tästä näistä

Il. tähän näihin

Ad. tällä näillä

Abl. tältä näiltä

All. tälle näille

Abes. tättä näittä

Transl. täksi näiksi

Ess. tänä näinä

Instr. tämän näin

Tuo:—

Sing. Plur.

Nom. tuo nuot or nuo

Part. tuota noita

Gen. tuon noiden, noitten

In. tuossa noissa

El. tuosta noista

Il. tuohon noihin

Ad. tuolla noilla

Abl. tuolta noilta

All. tuolle noille

Abes. tuotta noitta

Transl. tuoksi noiksi

Ess. tuona noina

Instr. tuon noin

In poetry are found such forms as tää for tämä, nää for nämä, tään or tän for tämän.

Se.—The nominative, genitive, and instructive sing. are formed from the root se, the remaining cases of the singular from si, except the inessive and elative which are irregular. The nominative plur. is ne. The remaining cases from the root nii.

Sing. Plur.

Nom. se ne or net

Part. sitä niitä

Gen. sen niiden, niitten

In. siinä niissä

El. siitä niistä

Il. siihen niihin

Ad. sillä niillä

Abl. siltä niiltä

All. sille niille

Abes. sittä niittä

Transl. siksi niiksi

Ess. sinä niinä

Instr. sen niin

Interrogative Pronouns.

The interrogative pronouns are kuka, ken, who, mikä, what, kumpi, which or what of two.

The root of kuka is ku, the syllable ka being added to the former which would otherwise be monosyllabic. The plural is not much used.

Sing. Plur.

Nom. kuka kutka

Part. kuta kuita

Gen. kunka kuiden, kuitten

In. kussa kuissa

Il. kuhun kuista

Instr. —— kuin or kuinka

etc. etc.

In poetry are found ku (nominative sing.), kut (nominative plur.), kun (genitive sing.).

The root of ken is kene, but in the partitive sing. and nominative plur. this is shortened to ke, and the same form is optionally used for the other cases. The root of the plural except in the nominative is kei.

Sing. Plur.

Nom. ken ketkä

Part. ketä keitä

Gen. kenen keiden, keitten

In. kessä or kenessä keissä

Il. kenehen or kehen

etc., etc. etc., etc.

Mikä is declined like kuka: the plur. root is mi.

Sing. Plur.

Nom. mikä mitkä

Part. mitä mitä

Gen. minkä [miden or mitten]

In. missä missä

Instr. min min

etc. etc.

In poetry are found mi (nominative) and min (accusative).

Kumpi is declined like a comparative.

Relative Pronouns.

The relative pronouns are joka, who or which, jompi, which of two.

Joka is declined on the same principle as kuka, jompi like a comparative.

Sing. Plur. Sing. Plur.

Nom. joka jotka jompi jommat

Part. jota joita jompaa jompia

Gen. jonka joiden jomman jompien

joitten jompain

In. jossa joissa jommassa jommissa

etc. etc.

Indefinite Pronouns.

The indefinite pronouns are joku, some one, jompi-kumpi, one of two; both the component parts are declined.

Nominative joku, jompikumpi, genitive jonkun, jomman-kumman, inessive jossakussa, jommassa-kummassa, etc.

Jokin, something, kukin, each, mikin, anyone or anything, kumpi-kin, one or other of two: decline only the first part.

Kukaan, mikään, kenkään, kumpikaan, kumpainenkaan, meaning anyone, anything, etc., are used only in negative sentences or in questions which are virtually negative; the suffix -kaan, -kään, is not declined.

Joka, any or every, is not declined. Joka mies, any man you like.

Reflexive Pronoun.

The reflexive pronoun is itse, self. It is declined. Genitive itsen, partitive itseä, etc. It always takes a pronominal suffix to define its meaning: itseäsi (partitive) thyself, itseksensä (translative) himself.

Among pronouns may also be reckoned the following:—

Muu, another (muuta, muun, etc., plur. muut).

Muutama or eräs, some one.

Molempi, plur. molemmat, both.

Kaikki, plur. kaikki, all. Koko, indeclinable, all.

Moni, many.

Sama, the same, or samainen.

Oma, one’s own.