SISÄLLYS:
Reading edition
REHTORIAJALTA
Kanslerikysymys syksyllä 1899. Plehwen käynti Helsingissä keväällä 1900. Kysymys toimenpiteistä erinäisiä yliopistonopettajia vastaan poliittisen esiintymisen johdosta syksyllä 1900. Kaksi käyntiä Plehwen luona maaliskuussa ja marraskuussa 1901. Ylioppilasten kansanvalistustyö 1899-1903. Sijaiskanslerinvaihdos vuonna 1903. Ylioppilaat ja asevelvollisuuskutsunnat. Selkkaus uusmaalaisen osakunnan kanssa 1903-1904. Kolmen yliopistonopettajan maastakarkoittaminen vuonna 1904. Eräs kohtaus lukukauden avajaisissa syksyllä 1904. Ylioppilaslakkosuunnitelmia syksyllä 1904. Aktivistisia pyrkimyksiä 1904-1905. Ero rehtorinvirasta 1905 ja palaaminen virkaan samana vuonna. Kenraali Langhoff kanslerina. Rein jälleen sijaiskanslerina.
SENAATTORIAJALTA
Senaatin jäsenenä vuonna 1907, Käynti Stolypinin luona helmikuussa 1908. Kokoomussenaatin muodostaminen kesällä 1908. Puheet valtiopäiväin avajaisissa elokuussa 1908. Eräs lausunto kokoomussenaatin ensimmäisessä kokouksessa. Käyntejä Stolypinin luona syys- ja joulukuussa 1908. Nevan-miljoonat. Käynti keisari Nikolai II:n luona joulukuussa 1908. Esittelykysymystä koskeva kirje tammikuussa 1909. Valtiopäiväin hajoittaminen helmikuussa 1909. Kokoomussenaatin hajaantuminen 1909.
SIJAISKANSLERI-AJALTA
Sijaiskanslerin vaihdos 1910. Syytöksiä professoreja vastaan poliittisesta esiintymisestä kevätlukukaudella 1911. Eräs sekaantuminen rehtorinnimitykseen 1911. Osakunnat ja luotsikysymys 1912. Aleksanterin-patsaan paljastaminen Moskovassa 1912 ja. Romanov-juhlallisuudet Pietarissa 1913. Langhoffin ero 1913. Markoffin kansleriajalta 1913-1917.
Esilläoleva teos on edellinen osa muistelmiani "vaiherikkailta vuosilta"; jälkimmäinen osa ilmestyi joku aika sitten. Tämä nidos käsittää ajanjakson, joka tunnetaan "routavuosien" nimellä, s.o. vuodet 1899-1917. Suurimman osan tätä aikaa hoidin huomattavia, edesvastuu-talousosaston päällikkönä sekä vuodesta 1910 yliopiston rehtorina, puolitoista vuotta senaatin jäsenenä ja sen talousosaston päällikkönä sekä vuodesta 1910 yliopiston sijaiskanslerina. Vaikka en tänä aikana sanottavan tehokkaasti ottanut osaa vapaaseen poliittiseen kansalaistoimintaan, jouduin kuitenkin asemani ja tehtävieni vuoksi läheiseen kosketukseen silloisten vaikutusvaltaisten henkilöiden sekä poliittisluonteisten kysymysten ja tapahtumain kanssa. Seuraavassa esitänkin ainoastaan tämänlaatuisia elämyksiä ja muistoja, julkiseen toimintaani liittyviä.
Kuvaukset perustuvat enimmäkseen välittömästi tehtyihin muistiinpanoihin, joita on sitten osittain kohta senjälkeen, osittain myöhemmin muokattu. Asiain luonnosta johtuu, että ne pääasiallisesti koskettelevat oloja ja tapauksia, joilla on yhteyttä yliopiston kanssa, koska toimintani etusijassa kohdistui tähän laitokseen. Siihen aikaan, jolloin kuuluin kotimaiseen hallitukseen ja olin tekemisissä maallemme tärkeäarvoisempien ja laajakantoisempien kysymysten kanssa, en paljoa ehtinyt kirjoittaa muistiinpanoja, ja tämä selittää, miksi kuvaukset tältä ajalta, vuonna 1905 palautetun laillisuustilan ja uuden sortokauden väliajalla, ovat melkoista niukemmat ja vaillinaisemmat kuin rehtoriajaltani. Jälkikuvailuun arkistoaineksien perustalla tahi muiden lähteiden kuin omien muistiinpanojeni ja muistini johdolla en ole ryhtynyt, koska se ei olisi soveltunut tällaisen muistelmateoksen luonteeseen.
Luonnollista on, etteivät tässä osassa teostani kuvatut elämykset voi vaikuttaa yhtä tuoreilta ja välittömiltä kuin ne, jotka sisältyvät ennen ilmestyneeseen nidokseen. Kuvaukset ovat suureksi osaksi syntyneet aikana, jolloin tapahtumain vaikutelmat ovat ehtineet jo vaaleta, ja lisäksi ovat itse elämykset laadultaan ja merkitykseltään paljoa vähemmän mieltäkiinnittäviä kuin viimeisten vaiherikkaiden vuosien. Ne kysymykset ja tapahtumat, jotka routavuosina meillä olivat etualalla, tuntuvat verrattain pieniltä ja vähäpätöisiltä sen jälkeen kuin maamme on joutunut välittömään kosketukseen suurten maailmantapausten kanssa. Mutta kyseessäoleva aikakausi, niin sanoaksemme kotoisine huolineen ja murheineen, ainaisine, yksitoikkoisine puolustautumisineen taistelussa venäläisvaltaa vastaan, oli sittenkin maallemme tärkeä aika valmistuksena siihen historiamme suureen käänteeseen, joka oli lähempänä kuin kukaan silloin rohkeni ajatella ja toivoa. Tältä näkökannalta katsottuina, yksityisinä ajankuvina tuolta aikakaudelta, voivat seuraavassa esitetyt kuvaukset saada jonkinlaista historiallista mielenkiintoisuutta, samalla kuin ne sisältävät yhtä ja toista sellaista, mikä ei ole aikaisemmin ollut tunnettua. Luonnollisesti ei ole ollut vältettävissä, että kertoja itse ja useat muutkin vielä elossa olevat henkilöt esiintyvät niissä toimivina. Mutta tarkoituksenani ei tietenkään ole ollut jaella objektiivisen historiallisesti kiitosta ja moitetta, vaan ainoastaan esittää olot sellaisina kuin olen ne tullut tuntemaan ja käsittänyt. Ei apologiaa eikä polemiikkia, ainoastaan kuvausta. Missä mietteitä ja arvosteluja esiintyy, ovat ne enimmäkseen sellaisia, jotka on pantu paperille yht'aikaa kuin muistiinpanot, ja ilmaisevat siis ainoastaan silloisen näkökantani, koskivatpa sitten omia tahi muiden toimia ja suhteita. Että nykyään näen ja arvostelen monessa kohden toisella tapaa kuin silloin, on luonnollista.
Helsingissä, maaliskuussa 1920.
Edv. Hjelt.