IV OSA
Reading edition
IHMEELLISET SEPÄT
Hämeestä.
Tähän verrattavia tarinoita on tietääksemme seuraavilla vierailla kansoilla, nimittäin:
Turjalaisilla: 1. Katso: Fornmanna Søgur IX, 56 ja 175. 2. Katso Asbjørnsen og Moe, Norske Folkeeventyr. Christiania 1852, esipuhetta, siv. XLVII.
Saksalaisilla: Vertaele: Grimm, Kinder- und Hausmärchen, 6:te Ausgabe, Göttingen 1850, II Bd, s. 316 ja 147, kertomusta "Das junggeglühte Männlein."
MIEHESTÄ, JOKA MAAT LENTI LINTUNA, VEDET UI KALANA
Karjalasta.
Sanain selityksiä: 1, käydä = noutaa, hakea; 2, pajari = rikas aatelisherra; 3, tähellä = tallella.
YÖSIJAN KOSTAMINEN
Hämeestä.
VAPAHTAJA JA PYHÄ PIETARI RIIHESSÄ
Hämeestä.
VASTAHAKOINEN AKKA
Kivennavalta.
Tämä tarina on Germanilaisillekin kansoille tuttu; niin sanotaan esimerkiksi ruotsalaisessa sananlaskussa semmoisesta, joka aina vastustelee toisen sanaa ja puhetta, että hän rientää vasten virtaa, niinkuin entinen akka ("som käringen mot strömmen").
TULEVAISTA ELÄMÄTÄÄN TIEDUSTAJAT
Karjalasta.
Sanain selityksiä: 1, konnun = tilan, maan; 2, pohatta = rikas (ven. богатьи), 3, virnake = näöltään oudon epäluulon alainen; 4, vaarna = puunaula; 5, karmiampaa = tuskallisempaa, ahdistavampaa; 6, pillat = pahat työt.
UTELIAS AKKA
Kivennavalta Karjalasta.
Tähän verrattava tarina on Ranskalaisilla. Katso: Contes de madame Leprince de Beaumont, publiés par Hilaire le Gai, Paris 1852, kertomusta 8. Sama tarina on Tanskan kielelle käännettynä C. Molbechin satukokoelmassa: Udvalgte Eventyr og Fortællinger. Kjøbenhavn 1843 siv. 7-9. "Den nysgjerrige Kone."
Saksalaisilla: Katso C.G. Borg'in saksasta Grimm'in mukaan kääntämää tarinaa "Mieletöin nurkuminen," Helsingissä 1849.
POJASTA, JOKA KUNINKAANTYTTÄREN SANOISSA SOLMITSI
Satakunnasta Yläjärveltä.
KOLME TIENHAARAA
Tähän verrattavia tarinoita on seuraavilla vierailla kansoilla:
Ruotsalaisilla: 1:o Verraele "Svenska folksagor och äfventyr," samlade och utgifna af Hyltén-Cavallius och G. Stephens I d., 1 h., Stockholm 1844, N:o 9, sivuja 152-168, kertomusta "Ungdomslandet." Samanlainen tarina on myöskin eriksensä painettuna, nimellä: "Fågel Phönix, en märkvärdig och besynnerlig händelse, föreställd uti en Historia om en konung i England och hans tre söner," Lund 1835. 2:o Vertaele Cavalliuksen ja Stephens'in satukokoelmaa, sivuja 37-44, kertomusta "Guldhästen, Månlyktan och Jungfrun i trollburen."
Tanskalaisilla: Carit Ettar, Eventyr og Folkesagn fra Jylland, Kjøbenhavn 1847, sivuja 1-18, "Hvorledes Bryde blef Konge." Tähän soveltuva tarina tavataan erikoisena kirjanakin, painettuna Kjøbenhavnissa vuonna 1696, seuraavalla nimellä: "En herlig ny Historie om Konning Edwardo af Engeland, som var udi en olægelig Sygdom geraaden, men dog af en viiss Quindes Raad blef cureret, og det formedelst Kongens yngste Søn Prints Arti friemodighed, som havde sin syge fader saa kjær, at han reiste till den rige Dronning af Arabia, hvor han med Liste bekom hendes klenodier, og förde Dronningens dyrebare fugl Phoenix hjem med sig, dog paa det sidste efter megen Gjenvordighed, som Prints Artus havde utstanden, bekom han Dronningen till ægte. Lystig at læse af Hollandsk paa Dansk Rim udsat af P.I.H." Kjøbenhavn 1696.
Hollantilaisilla. Tarkasta vastamainittua Tanskankielisen kirjan nimilehteä. Muutoin saapi tämän sadun alunomaisesta synnystä tarkempia tietoja teoksesta: Nyerup allmindelig Morskabslæsning i Danmark och Norge igjennem Aarhundreder, Kjøbenhavn 1816, siv. 227-230 "Kong Edward og Prints Artus."
Saksalaisilla 1. Katso: Grimm, Kinder- und Hausmärchen, Göttingen 1850, N:o 57 siv. 335-345, Kertomusta "Der goldene Vogel," 2. Katso: Grimm, Kinder- und Hausmärchen, N:o 97, siv. 71-78, kertomusta "Das Wasser des Lebens," joka jokseenki soveltuu meidän suomalaiseen tarinaamme.
Venäläisillä. Katso Russische Volksmärchen in den Urschriften gesammelt und ins Deutsch übersetst von A. Dietrich, mit einem Vorwort von Jac. Grimm, Leipzig 1831, siv. 1-14, kertomusta: "Das Märchen von Ljubin Czarewitsch, der schönen Czarewna, seiner Gemahlin, und dem beflygelten Wolf."
Italialaisilla. Katso: Le tredice piacevolissime Notti (kolmetoista hupaista yötä). Tässä kirjassa, jonka on toimittanut Straparola, löytyy muun muassa 21 tavallista satua, joista muuton IV, 3 on tähän tarinaan soveltuva. Näistä Straparolan kertomuksista löytyy saksankielinen käännös, jonka on toimittanut Friedr. Wilh. Wal. Schmidt, Berlin 1817.
Valakkialaisilla (Romanilaisilla). Katso: Schott, Walachische Märchen, Stuttgart und Tübingen 1845, sivuja 253-262 "Das goldene Meermädchen," sekä siihen kuuluvia muistutuksia.
SILMIVOITEEN HAKIJAT
Karjalasta.
Sanain selityksiä: 1, äiä = paljo. 2, kyly = sauna. 3, sepaili = halaili. 4, tanhuaan = talliin. 5, mieron = maailman.
KULTALINNUSTA JA ELÄMÄNVEDESTÄ
Satakunnasta.
Sanan selitys: 1, kähkänä = vankihuone.
MIES KUNINGASTA KATSOMASSA
Jaakkimalta.
Sanan selitys: 1, lentta = silkkinauha.
EI HYVÄ TEKO HUKKAAN JOUDU
Tähän verrattava tarina on Tanskalaisilla. Katso Andersén, Eventyr og Fortælliger, kertomusta: "Reisekameraden."
KAUPPIAS JA KOLMISARVISET NAISET
Karjalasta.
Sanain selityksiä: 1, milma = minut. 2, silma = sinut. 3, mutso = nuorikko.
TUHLARIKUNINGAS
Viitasaarelta.
TAIVASSALOLAINEN ELI MIES, JOLLA OLI HUPAKKO VAIMO
Tämä tarina on maassamme lavealta tunnettu, niin muistellaan ja kerrotaan sitä: Savossa ja Karjalassa, Satakunnassa ja Pohjanmaalla, vaikk'ei kaikissa tienoin yhtä täydellisenä. Sitä paitse olemme jokseenki yhtäpitäviä eli paikka paikoin tähän vivahtavia tarinoita löytäneet seuraavilla ulkomaiden kansoilla:
Schleswig-Holsteinilaisilla. Katso: Karl Müllenhoff, Sagen, Märchen und Lieder der Herzogthümer Schleswig-Holstein und Lauenburg, Kiel 1845, sivua 413 ja senjälkeisiä, kertomusta: "Die dümmste Frau."
Turjalaisilla. 1. Katso: Asbjørsen og Moe, Norske Folkeeventyr, Anden udgave, Christiania 1852, N:o 10, kertomusta: "Somme Kjærringer ere slige," siv. 54-60. 2. Katso: Udvalgte Eventyr og Fortællinger ved C. Molbeck, kertomusta "Manden fra Ringerike," sivuja 20-25.
Tanskalaisilla. 1. Katso: Nyerup, allmindelig Moerskabslæsning, siv. 262. 2. Katso: Tidsfordrif eller en lystig Selskabsbog, Kjøbenhavn 1788, 23:tta kertomusta, jossa muuan teini yksinkertaiselle talonpojan vaimolle kertoo tulevansa Pariisista, joka eukon mielestä on yhtä kuin Paratiisista. Luullen teinin olevan taivaasta kotoisin antaa emäntä hänelle vaatetta ja rahaa miesvainajalleen vietäväksi.
Italialaisilla. 1. Katso: Kletke H. Märchensaal, Berlin 1845, I. Bd. N:o 4, siv. 16, jossa eräs kohta muistuttaa lehmän kauppaa meidän tarinassamme.
Valakkilaisilla. Katso: Walachische Märchen von Arthur und Albert Schott, Stuttgart und Tübingen 1845, N:o 43, siv. 291-293 "Die Botschaft vom Himmel."
Arapialaisilla. Katso: Tausend und eine Nacht, Deutsch von Habicht, von der Hagen und Schall, siv. 52 ja sen jälellisiä, kertomusta "Geschichte des Gärbers und seiner Frau."
KUNINGAS JA MÖKIN POIKA
Viitasaarelta.
Vertaele tähän: "Kanteletar taikka Suomen kansan vanhoja lauluja ja virsiä," Helsingissä 1864, Virsilauluja n:o 59, siv. 316-318 "Viisastunut."
NELJÄT KYSYMYKSET
Viitasaarelta.
ONNETON MATKUSTUS
Liperistä.
PETTURI-JUSSI
Viitasaarelta.
VELJESTEN PERINTÖ
Tähän verrattava tarina on tietääksemme Servialaisilla. Katso ja vertaile: Vuk Stepanowitsch Karadschitsch, Volksmärchen der Serben. Ins Deutsche übersetzt von dessen Tochter Wilhelmine. Berlin 1854.
RIKASTUNEET VELJET
Pohjois Savosta.
KÖYHÄT POJAT JA VEDENEMÄNTÄ
Karjalasta.
VELJESTEN PERINTÖVARAT
Karjalasta.
SOTAMIES, KERSANTTI JA KORPRAALI
Kiihtelysvaarasta.
MATTI JA PIRU
Tätä luultavasti ikivanhaa satua ei muistella ainoastansa ylensä koko Suomessa, vaan myös useammilta vierailtakin kansoilta on se laajalta tunnettu. Niin on melkeen yhtäpitäväinen satu Ruotsalaisilla. — Katso G.O. Hyltén-Cavallius och G. Stephens, Svenska Folk-Sagor och Äfventyr, Stockholm 1844, s. 1-11. "Vall-Pojken och Jätten."
MATTI PIRULLA PALVELIJANA
Hämeestä saatu.
MATTI JA PIRUN POIKA KOETTELEVAT VOIMIANSA
Hämeestä saatu.
MATTI JA PIRU PITÄVÄT YHTEISTÄ HALMETTA
Karjalasta saatu.
VUORENPEIKKO JA HELLI
Pohjois-Hämeestä.
Yhdenlaatuinen satu on Ruotsalaisillakin. Katso G.O. Hyltén-Cavallius och G. Stephens, Svenska Folk-Sagor och Äfventyr, Stockholm 1844, ss. 19-45, ja Anmärkningar, ss. 25-28. "Pojken, som stal Jättens Dyr-gripar."
Samate on tähän vivahtava tarina Turjalaisilla. Katso Asbjörnsen och J. Moe, Norske Folkeeventyr, Deel. I. N:o 1, ss. 1-7, "Om Askepot, som stjal Troldets Sølvænder, Sengeteppe og Guldharpe."
PIENI NIILO JA JÄTTILÄINEN
Hämeestä.
HIIDEN MYLLY, PÖYTÄLIINA JA PUSSI
Pohjois-Hämeestä.
Yhdenlaatuinen, vaikka eri tavalla alkava tarina on Tanskalaisilla. Katso Udvalgte Eventyr og Fortællingar, Ved C. Molbech, Kjøbenhavn 1843, N:o 37 "Dugen og Tasken," Et jydsk Eventyr, Mundtlig fortalt, ss. 186-192.
HIIDEN MYLLY
Pihtiputaalta.