II OSA
Reading edition
TOVERUKSET
Tähän vivahtavia tarinoita tavataan useammalla vieraallakin kansalla. Kuitenkin on tässä kerrottu Suomalainen tarina, jommoisena se "Leppäpölkky"-nimisessä kertomuksessa näytäkse, ehyempi ja täydellisempi kutakin alempana viitatuissa satukokoelmissa luettavaa kertomusta, jotka paremmin soveltuvat meidän tarinamme muihin toisinnoihin, erittäinkin viimeisihin. Semmoisia tähän verrattavia kertomuksia on tietääksemme seuraavilla ulkomaan kansoilla:
Rutjalaisilla: Katso Asbjörnsen og Moe, Norske Folkeeventyr, anden förögede Udgave, Christiania 1852, N:o 24, sivuja 122-139, "Lillekort."
Tanskalaisilla: Katso: K. Müllenhoff, Sagen, Märchen und Lieder der Herzogenthümer Schleswig-Holstein und Lauenburg, Kiel 1845, sivua 453 ja sen jälellisiä, kertomusta "Rinroth," jossa niinkun Suomalaisessakin tarinassa puhutaan silmästä, joka oli useammalle yhteinen.
Ruotsalaisilla: Katso Hyltén-Cavallius och Stephens, Svenska Folksagor och Äfventyr, I delen, Stockholm 1844, N:o 5, sivuja 57-95, kertomusta "De begge Fosterbröderne;" ja N:o 4, sivuja 45-57, kertomusta "Haltftrollet eller de Tre Svärden."
Saksalaisilla: 1. Katso: Ludwig Bechstein, Deutsches Märchenbuch, Leipzig 1846, sivuja 132-135, "Der Hasenhüter," nach mündlicher Ueberlieferung aus Franken. 2. Katso: Kinder- und Hausmärchen, gesammelt durch die Brüder Grimm, sechste vermehrte und verbesserte Auflage, Göttingen 1850, N:o 71, sivuja 433-439, "Sechse kommen durch die ganze Welt." — 3. Katso: samaa kirjaa 2 Band, N:o 134, sivuja 266-274, "Die sechs Diener." — 4. Katso: Molbech, Udvalgte Eventyr og Fortaellinger, sivuja 310-317, kertomusta "De sex Tienere."
Italialaisilla: 1. Katso: Märchensaal aller Völker für Jung und Alt, von D:r H. Kletke, jossa löytyy Italialaisesta Il Pentamerone-nimisestä kirjasta Saksan kieleen käännetty tarina, nimeltä "Der Dummling." — 2. Katso: samaa kirjaa, sivuja 18-22, kertomusta "Der Floh."
Ranskalaisilla: Katso, Contes des fées par Mdme d'Aulnoy, kertomusta "Belle-Belle ou le chevalier fortuné."
Arapialaisilla: 1. Katso: Kletke, Märchensaal aller Völker, dritter Band, Berlin 1845, sivuja 58-82, kertomusta "Heldenthaten und Tod des Hauptmanns Bergspalter und seiner tapfern Genossen," aus der von Chavis und Gazott gegebenen Fortsetzung der Tausend und Eine Nacht übersetzt. — 2. Katso: Tausend und Eine Nacht, von Habicht, Breslau 1827, "Geschichte des Prinzen Achmed und der Fée Pari-Banu."
Persialaisilla: Katso: "Das Heldenbuch von Iran," aus dem Schach Nameh des Firdussi von Görres, Berlin 1820, sivuja 246-260, "Die Sage von Lohrasp."
LEPPÄPÖLKKY ELI SININEN RISTI
Vuokkiniemeltä.
Selityksiä: 1, saarnan = tarinan; saarnan sanoa = tarinassa sanoa. 2, piirut = pidot. 3, tuon pitkää, taan lyhyttä = hyvän matkaa, monta aikaa. 4, vahostua = val'eta. 5, aivon = aikaseen. 6, verestyisi = tapahtuisi. 7, kisalsi = kiskaisi, sivalsi. 8, lekahti = äkkiä liikahti, kuohahti. 9, raatoa ei koko = koko raatoa ei. 10, jykeitä = raskaita. 11, näkeeksi = näytiksi. 12, pälkähästä = ahdingosta, hädästä. 13, pöksä-raitat = huoneen pöksät, huonot hökkelit. 14, pa'istahan = haastellahan. 15, portimoksi = kärpäksi. 16, siat = tilat, vuoteet. 17, mu'assa = keralla, kansa. 18, tanhuaan = talliin. 19, romeutui = hätäytyi. 20, milma = minua. 21, kuita = joita. 22, veroksi = atriaksi. 23, kylyä = saunaa. 24, äiän = paljon. 25, salkkunsa = laukkunsa, konttinsa. 26, vajojen = suojien, aittojen. 27, hipiä = iho. 28, elosta = tavaraa, hyvyyttä. 29, taatto = isä. 30, emo = äiti. 31, sepäeli = syleili. 32, kalmistolla = kirkon pihalla, hautuusmaalla. 33, vahanen = vaahtinen.
MAAN, MEREN KULKIJA LAIVA
Ilomantsista.
Selityksiä: 1, voimaisuutta = voimaa, kykyä. 2, sillensä = semmoiseksi, kesken. 3, veron = atrian. 4, välehen = pian. 5, taivalta = matkaa. 6, tanhuasta = tallista. 7, synnyttelekse = ilmaisekse, tapahtuu. 8, äsken = vasta. 9, äiän = paljon. 10, typi = tuiki, ihan. 11, loittoa = pitkältä, etäältä, kaukaa.
KAIKKIA MATKALLA TARVITAAN
Ilmeeltä.
LAIVANTEKIJÄT
Satakunnasta.
KETTU KOSIOMIEHENÄ
Yhdenlaatuisia kertomuksia, joita käypi tähän Suomalaiseen tarinaan vertaaminen, on tietääksemme seuraavilla ulkomaan kansoilla:
Turjalaisilla: Katso: Asbjörnsen og Moe, Norske Folkeeventyr, Anden Udgave, Christiania 1852, N:o 28, sivuja 157-163, kertomusta "Herrepeer."
Ruotsalaisilla: Katso: Hyltén-Cavallius och Stephens, Svenska Folksagor och Äfventyr, I delen, Stockholm 1844, sivuja 179-194, "Slottet som stod på Guldstolpar."
Saksalaisilla: Pienosessa lentokirjassa, nimeltä "Vier schöne Märchen," painettu Leipzigissä, löytyy kutakuinkin yhtäpitäväinen tarina sivuilla 9-20 "Meister Murner oder der gestiefelte Kater;" kuitenkaan emme voi päättää, jos hyvinkin lienee koko tarina muista kielistä kääntämä ja siis alkuaan Saksalaisille vieras, koska ei muissa satukokoelmissa tavata mitään yhdentapaista Saksankielistä tarinaa.
Ranskalaisilla: Katso: Contes des fées par Charles Perrault, sivuja 33-39, kertomusta "Le maitre chat ou le chat bottée."
Italialaisilla: Katso: Kletke, Märchensaal aller Völker, I Band, Berlin 1845, sivuja 45-48, kertomusta "Gagliuso."
Arapialaisilla: Katso: Tausend und eine Nacht, kertomusta "Abu Muhammed Alkeslan."
MADON LINNA
Venäjän Karjalasta.
Selityksiä: 1, miettien (ven. смытить) = ajatellen, arvellen. 2, pohatat (ven. богачь) = rikkaat. 3, pukeutua = vaatteutua. 4, rahvasta = väkeä, kansaa. 5, piiruja = pitoja. 6, hälvetä = hajota. 7, taipaleelle = matkalle. 8, kaimaamaan = saattamaan. 9, haljakassa = takissa, nutussa. 10, huutehessa = kuurassa. 11, ilman = muuten. 12, tuho = loppu, kuolema, surma. 13, mointa = moista, semmoista. 14, kohlistaa = sortaa, hävittää. 15, neuvon = kunnon. 16, puuttui = sattui. 17, taivaltamaan = matkustamaan. 18, anasti = omisti. 19, huonehukset = huoneet. 20, kupeutui = kävi kallelleen (arvellessa), kallistui. 21, käkeää = aikoo, valmistakse. 22, mitäkä = mihin määrään, mikäli. 23, sikälikään = siihenkään määrään, senkään verta. 24, koiran päät = koiran tapaiset. 25, vasoja = vasikoita. 26, elos = elanto.
KEHNON KOTI
Suomen Karjalasta.
Selityksiä: 1, elos, elokset = hyvyys, varat. 2, sen siitänsä = tuon tuostansa, ollenkaan, ensinkään. 3, lopekse = loppuvat. 4, pakkoamaan = kerjäämään. 5, vetää juntturoipi = vetää väkisellä, vastakynteen. 6, äkkinäinen = outo, vieras, tuntematoin. 7, äiänkös = paljonkos. 8, empimättä = epäilemättä, arvelematta. 9, nurkua = nurista, valittaa. 10, ketut = nahat. 11, hukaksi = sudeksi. 12, ketuille = revoille. 13, aprikoitsemmehan = arvelemmehan, tuumaitsemme. 14, pätevämmät = sopivammat, kelvollisemmat. 15, minuiset = minulle sopivat, soveliaat. 16, laadi = te'e. 17, taivaltaa = matkustaa, kulkee. 18, tuohukset = palavia tuohikääryjä.
EI-NIIN-MITÄ
Suomen Karjalasta.
Vertaele I osan 5:ttä tarinaa "Tuhkamo," jonka alkupuoli käypi joksensa samaan laatuun kuin tämänkin. Lopulla juoksee tarinat eri latuansa kumpikin, kuitenkin ovat toiselleen sukua, niinkuin sisällinen rakennuksensa todistaapi. — Ilman on tähän vivahtavia kertomuksia muillakin vierailla kansoilla, josko ulko-asunsa olisikin erimuotoinen. Senlaatuisia kertomuksia on tiettävästi:
Saksalaisilla: Katso: Musaeus, Volksmärchen der Deutschen, herausgegeben von I.L. Klee, Leipzig 1842, sivuja 373-429, ja 355-356 kertomusta "Der geraubte Schleier."
Valakkialaisilla: Katso: "Walachische Märchen" von Arthur und Albert Schott, Stuttgart und Tübingen 1845, sivuja 119-203, kertomusta "Der verstossene Sohn."
Arapialaisilla: Katso: Weil, Tausend und eine Nacht, Band IV, sivuja 116-160, kertomusta "Geschichte des Prinzen Djanschach."
Irlantilaisilla: Katso: Irische Elfenmärchen, übersetzt von den Brüdern Grimm, Leipzig 1826, sivuja 42 ja senjälkeisiä, kertomusta "Die Flasche." Tässä löytyvät tarinat ovat otetut kirjasta: Fairy Legends and Traditions of the south of Ireland, London 1826.
Mongolialaisilla: Katso: Kletke, Märchensaal aller Völker für Jung und Alt, III Bd, Berlin 1845, sivuja 8-10 "Der Wundermann."
Selityksiä: 1, päätyi = joutui, sattui. 2, miettii = ajattelee. 3, verhot = vaatteet. 4, mutsoa = vaimoa. 5, pöytäpaikka = pöytäliina. 6, katseeksi = näytteeksi. 7, aprikoineet = arvelleet. 8, salkku = laukku. 9, inehmisen = ihmisen. 10, järeä = ruumiikas, vanttera. 11, himoitti = teki mieleni. 12, mojua = lukua. 13, sillan = portaiden. 14, verestyisi = tapahtuisi. 15, raatavat = tekevät. 16, vesselässä (ven. веселый) iloissansa, päissänsä, humalassa.
ENNUSTUKSET
Ilomantsista saatu.
Verrata käynee tähän muinois-Kreikkalaisten ylen tunnettua kertomusta Thebain mainiosta Oidipus-nimisestä kuninkaasta ja hänen elämänsä vaiheista, jossa tarinan pääjuoni on yksi, kun tässä meidänkin tarinassamme. Muutoin on yhdenlaatuinen tarina Saksalaisilla: Katso: Simrock, Deutsche Volksbücher II: "Gregorius auf dem Stein," Berlin, gedruckt in diesem Jahre.
Selityksiä: 1, evätä = estää, pidättää. 2, utautuipa = sattuipa. 3, astuu päähän = juohtuu mieleen. 4, kukali = kunneka. 5, raataa = tehdä.
TOISINTO
Toisissa tienoin Karjalata puhutaan tarinan loppupuolta eriksensä omana tarinana. Nähtävästi kuuluvat molemmat kertomukset alkuansa kuitenkin yhteen, joista toinen vaan on päätarinasta lohkoma toisinto, myöhemmin sitte eri tarinaksi muuttunut, jonka vuoksi tulkoonkin ehyemmän toverinsa seurassa tässä nyt kerrotuksi.
Selityksiä: 1, räähkiä sanomaan = rikoksia tunnustamaan, ruotsiksi: bigta. 2, äsken = vasta, sitte. 3, pajan pani kaiken remun = laulaa pajatteli ylellisesti, piti rumaa ja ilkeätä ääntä.
HAASTELEVAT KUUSET
Jaakkimalta.
Joksensa yhtäpitäväinen tarina on Saksalaisilla. Vertaele: Kinder- und Hausmärchen, gesammelt durch die Brüder Grimm. Erster Band. Sechste vermehrte und verbesserte Auflage, Göttingen 1850, N:o 17, sivuja 105-110, kertomusta: "Die weisse Schlange."
Selityksiä: 1, pa'ista = puhua. 4, kuoma (ven. кумь) = kummi. 3, yöniekka = yövieras. 4, repo = kettu. 5, elosta = tavaraa. 6, väljälle = irti, irrallensa. 7, sukkelaan = pi'an. 8, toraa = riitaa.
VELJESTEN NAIMISET
Yhden tapaisia, tähän verrattavia kertomuksia on useammalla vieraallakin kansalla; niin on tiettävästi semmoisia seuraavilla ulkomaan kansoilla:
Ruotsalaisilla: Katsele: Svenska Folksagor och Äfventyr, efter mundtlig öfverlemning samlade och utgifna af Hyltén-Cavallius, och Stephens, I del. Stockholm 1844, sivuja 251-263: "Den förtrollade grodan", ja sivuja 277-311 I del., 2 häft. Stockhoim 1849, N:o 17: "Den förtrollade fästemön."
Turjalaisilla: Vertaele: Asbjörnsen og Moe, Norske Folkeeventyr; Anden Udgave, Christiania 1852, N:o 25, sivuja 139-141: "Dukken i Graesset."
Saksalaisilla: 1. Norddeutsche Sagen, Märchen und Gebräuche, aus dem Munde des Volkes gesammelt und herausgegeben von A. Kuhn und W. Schwartz, Leipzig 1848, sivuja 331-334: "Das weisse Kätszchen." — 2. Grimm, Kinder- und Hausmärchen, Göttingen 1850, Th. I, N:o 63, sivuja 398-401: "Die drei Federn," ja samaa kirjaa Th. II, N:o 106, sivuja 114-119: "Der arme Müllerbursch und das Kätszchen." — 3. Katso: Auswahl der schönsten Märchen und Sagen, Fabeln und Parabeln, Von E. Keller, 2:te Auflage, sivuja 45-50: "Das Märchen vom Prinzen und den schönen Petersilie."
Ranskalaisilla: Katsele: Contes des fées par Mdme d'Aulnoy, kertomusta: "La chatte blanche."
Puolalaisilla: Vertaele: Polnische Sagen und Märchen des K. Woycicki,
Berlin 1839, sivuloita 101-105, kertomusta: "Die Kröte."
HIIRI MORSIAMENA
Suomen Karjalasta.
Selityksiä: 1, laatii pakinan = alkaa haastella. 2, silma = sinut, sinua. 3, milma = minut, minua. 4, sillan = portaiden, rappuisten. 5, mointa = mokomaa, semmoista. 6, viesti = sana, käsky. 7, pakeelle = puheelle. 8, jykeät = raskaat, paksut. 9, katseeksi = katsottavaksi, näkeeksi. 10, näkeeksi = nähtäväksi, katseeksi. 11, impi = neiti, tyttö. 12, erää = kertaa. 13, sepäeli = syleili. 14, asussa = pu'ussa. 15, rikkoi = muutti, manasi. 16, piiruja = pitoja. 17, hälveni = hajosi.
NIMIKKOPUUT
Hämeestä.
SAMMAKKO MORSIAMENA
Venäjän Karjalasta.
ANTTI PUUHAARA
Hämeestä ja Satakunnasta.
Yhdenlaatuisia, tähän verrattavia kertomuksia on tietääksemme seuraavilla kansoilla:
Unkarilaisilla: Katso: Magyarische Sagen, Märchen und Erzählungen von Johann Grafen Mailath, I Bd, Stuttgart und Tübingen 1837, sivuja 172-183, kertomusta: "Die Brüder," joka alusta käypi samaan laatuun kuin Suomalainen tarina: "Riuta ja Rauta," vaan sitte soveltuu tähän.
Mongolialaisilla: Useampia meidän tarinaamme vivahtavia paikkoja tavataan kirjassa: "Die Thaten des Bogda Gesser Châns," eine ostasiatische Heldensage aus dem mongolischen übersetzt von I.I. Schmidt, Petersburg und Leipzig, 1839.
Ruotsalaisilla: Katso: Folklifvet i Skytts härad i Skåne vid början af detta århundrade, Barndomsminnen, utgifna af Nicolovius, Lund 1847, kertomusta: "Rike Pehr Krämare," sivua 42 ja senjälkeisiä.
Turjalaisilla: Katso: Asbjörnsen og Moe, Norske Folkeeventyr, anden Udgave, Christiania 1852, N:o 5, sivuloita 22-35, kertomusta: "Rige Peer Kræmer."
Saksalaisilla: Katso: Grimm, Kinder- und Hausmärchen, Sechste Ausgabe, Göttingen 1850, erster Band, N:o 29, sivuloita 175-183, kertomusta: "Der Teufel mit den drei goldenen Haaren."
Ranskalaisilla: Katso: Grässe, Gesta Romanorum, 1842, I, 44 sivua ja senjälkeisiä.
Suomessa on tätä tarinaa kirjoiteltu useammasta maakunnasta. Muutamassa toisinnossa Karjalan puolelta kulkee Antti tietoja saamaan Lapista.
KUOLEMA KUMMINA
Yhdentapaisia meidän tarinaamme verrattavia kertomuksia on seuraavilla kansoilla:
Saksalaisilla: 1. Katso: Grimm, Kinder- und Hausmärchen, sechste vermehrte und verbesserte Auflage, Göttingen 1850, sivuloita 253-256, N:o 44, kertomusta: "Der Gevatter Tod;" ja samaa kirjaa N:o 81, sivuloita 481-484, kertomusta: "Der Spielhanst." 2. Katso: Grimm, Deutsche Mythologie II, 951.
Turjalaisilla: Katso: Asbjörnsen og Jörgen Moe, Norske Folkeeventyr, anden Udgave, Christiania 1852, N:o 21, sivuja 114-121, kertomusta: "Smeden, som de ikke turde slippe ind i Helvete," tarinan loppupuolta.
Tanskalaisilla: Katso: Udvalgte Eventyr og Fortællinger ved C. Molbech, Kjøbenhavn 1843, N:o 70, sivuja 426-429: "Döden og hans Gudsön."
TAIVAASEEN MENIJÄ
Kivijärveltä Hämeestä.
TAIVAANVUOHEN SYNTY
Karjalasta.
LEHMÄN VUOHENA MYÖJÄ
Hämeestä ja Karjalasta.
Tähän verrattavia joksensa yhtäpitäväisiä kertomuksia on tietääksemme seuraavilla ulkomaan kansoilla, nimittäin:
Turjalaisilla: Katso: Asbjörnsen og Jörgen Moe, Norske Folkeeventyr, anden forögede Udgave, Christiania 1852, N:o 53, sivuja 332-339, kertomusta: "Store Peer og Vesle Peer."
Tanskalaisilla: 1. Katso: Udvalgte Eventyr og Fortællinger ved C. Molbech, Kjøbenhavn 1843, sivuja 317-322, kertomusta: "Lön som forskyldt, et jydsk Eventyr." — 2. Katso: Myllenhoff, Sagen, Märchen und Lieder der Herzogenthümer Schleswig-Holstein und Lauenburg, Kiel 1854, sivua 461 ja sen jälkeisiä, kertomusta: "Die reichen Bauern."
Saksalaisilla: 1. Katso: Deutsche Märchen und Sagen, von Joh. W. Wolff, Leipzig 1845, N:o 11, sivuja 52-59: "Die betrogenen Schelme." — 2. Katso: Grimm, Kinder- und Hausmärchen, Göttingen 1850, N:o 61, sivuja 388-394, kertomusta: "Das Bürle."
Italialaisilla: 1. Katso: Il Pentamerone, II, 10: "Lo compare." — 2. Katso: Kletke, Märchensaal aller Völker für Jung und Alt, I Bd, Berlin 1845, sivuja 98-104, kertomusta: "Herr Scarpacifico."
PAHA ON PETTÄJÄN PERINTÖ
Yhdentapaisia, tähän verrattavia kertomuksia on tiettävästi seuraavilla kansoilla, joista monikin asuu loittona Suomesta:
Virolaisilla: Katsele kirjaista: "Viron Satuja", St. Mikkelissä 1849, toinen painos, toista tarinaa sivuilla 5-11, nimeltä: "Totuus ja Valhe."
Unkarilaisilla: 1. Katso: Magyarische Sagen, Märchen und Erzählungen von Johann Grafen Mailath, I Bd, Stuttgart und Tübingen 1837, "Die Brüder" nimisen kertomuksen alku- ja loppupuolta. — 2. Katso: Gaal, Märchen der Magyaren, sivua 175 ja senjälkeisiä, kertomusta: "Die Dankbaren Thiere."
Böhmiäläisillä: Katso: U.A. Gerle, Volksmärchen der Böhmen, Prag 1819, I, sivuja 147-180, kertomusta: "St. Walburgis Nachttraum oder die drei Gesellen."
Vendiäläisillä: Katso: Volkslieder und Sagen der Wenden, herausgegeben von Haupt und Schmaler, Grimma 1843, I, 181 ja senjälkeisiä, kertomusta: "Recht bleibt immer Recht."
Valakkialaisilla: Katso: Walachische Märchen, herausgegeben von Arthur und Albert Schott, Stuttgart und Tübingen 1845, sivua 106.
Ruotsalaisilla: Katso: Udvalgte Eventyr og Fortællinger ved C. Molbech, Kjøbenhavn 1843, N:o 6, sivuja 17-20, kertomusta: "Godtro og Utro, et Skaansk Folkesagn."
Turjalaisilla: Katso: Asbjörnsen og Moe, Norske Folkeeventyr, Christiania 1852, N:o 48, sivuja 300-305, kertomusta: "Tro og Utro."
Tanskalaisilla: Katso: Sagen, Märchen und Lieder der Herzogthümer Schleswig-Holstein und Lauenburg, herausgegeben von Karl Müllenhoff, Kiel 1845, sivua 427 ja senjälkeisiä, kertomusta: "Vom Bauernsohn, der König ward."
Saksalaisilla: Katso: Kinder- und Hausmärchen, gesammelt durch die Brüder Grimm, sechste vermehrte Auflage, Göttingen 1850, II Bd, N:o 107, sivuja 119-132: "Die beiden Wanderer."
Arapialaisilla: Katso: Habicht und von der Hagen, Tausend und eine Nacht XI, 164, kertomusta: "Geschichte des Abu Nyut und Abu Nyutun."
TOTUUS JA VALHE
Savosta.
RIUTA JA RAUTA
Karjalasta.
JYKEÄ LIPAS
Karjalasta saatu.
Yhdenlaatuisia kertomuksia tavataan muillakin ulkomaan kansoilla. Niin on tietääksemme tähän verrattavia, joksensa yhtäpitäviä tarumia:
Turjalaisilla: Katsele: Asbjörnsen og Moe, Norske Folkeeventyr, anden Udgave, Christiania 1852, sivuloita 208-214, ja 447-450, kertomusta: "De tre Söstre, som bleve indtagne uti Bjerget."
Ruotsalaisilla: Katso: Samlade smärre Berättelser och Utkast af C.F. Ridderstad, III del., Linköping, 1849, kertomusta "Helena." — Vertaele: Geijer och Afzelius, Svenska Folkvisor, III del., sivua 94 ja vierimäisiä.
Tanskalaisilla: Katso: Winther, Danske Folkeeventyr, Kjøbenhavn 1823, sivuja 74-81, "Havmanden."
Saksalaisilla: Katso: Bechstein, Deutsches Märchenbuch, Leipzig 1846, sivuja 285-288, "Die drei Bräute," ja sivuja 307-312, "Das goldene Ei." — Katso: Deutsche Volksmärchen von Fr. Hoffman, Dresden 1846, sivuja 22-32, "Ritter Blaubart;" — Katso: Wolff, Deutsche Märchen und Sagen, sivuja 73-75, "Die drei Schwestern." — Katso: Kinder- und Hausmärchen, Göttingen 1850, I Bd, sivuja 263-267, "Fitschers Vogel," ja samaa kirjaa 416-417, "Häsischenbraut." — Katso: Kuhn und Schwartz, Norddeutsche Sagen, sivua 326 ja sen jälkeisiä "Die beiden Schwestern bei dem Zwerge."
Ranskalaisilla: Katso ja vertaele: Contes des fées par Charles Perrault, Paris, vuoden nimittämättä, sivuja 24-32, kertomusta "La Barbe-Bleue." — Katso: Kletke, Märchensaal aller Völker für Jung und Alt, I Bd., Berlin 1854, sivuja 164-167, kertomusta "Blaubart."
Romanilaisilla: Katso: Schott, Walachische märchen mit einer einleitung über das Volks der Walachen, Stuttgart und Tübingen 1845, sivuja 90-94 "Die eingemauerte Mutter."
Sanojen selityksiä: 1, jykeä = raskas. 2, lipas = arkku, kirstu. 3, elosta = hyvyyttä, tavarata. 4, puinen = sammio, amme. 5, ylen äiän = kovin paljon. 6, terveiset tehtyänsä = hyvän päivän sanottuansa. 9, suleikkaa (venäksi: сулейка) = puteli, pienonen vesi- eli viinaleili. 10, hyvällä tuulella = hyvillä mielin, hyvillänsä. 11, pukimiinsa = vaatteihinsa. 12, kuosali = värttinä, rukki. 13, kolmannesti = kolmannen kerran. 14, murkinaksi = puolipäivälliseksi.
SUULAS AKKA
Uhtualta Karjalasta.
Selityksiä: 1, suulas = paljopuheinen, harvahammas. 2, rita = linnun loukku. 3, milma = minua, mua.
TIETÄJÄ JA TAUTI
Uhtualta Karjalasta.
Tähän laatuun käypä tarina on tietääksemme Saksalaisilla; Katso ja vertaele: Ludwig Bechstein, Deutsches Märchenbuch, Leipzig 1846, sivuja 278-283, kertomusta: "Die drei dummen Teufel."
Selityksiä: 1, apea = karvas. 2, läsitän = taudilla vaivaan, poteutan. 3, nassakkaan = nahkasäkkiin. 4, äräkkätä = vihaista, äkäistä ja ärisevätä.
UKON TYTÄR JA AKAN TYTÄR
Karjalasta.
Yhdensuhteisia, tähän verrattavia tarinoita on tiettävästi seuraavilla ulkomaan kansoilla:
Turjalaisilla: Katso: Asbjörnsen og Moe, Norske Folkeeventyr, Christiania 1853, N:o 15, sivuja 77-87. "Manddattern og Kjärringdattern."
Ruotsalaisilla: Katso: Hyltén-Cavallius och Stephens, Svenska Folk-Sagor och Äfventyr I del. 2 häft., Stkhlm 1849, N:o 2, sivuja 428-449, kertomusta "De två Skrinen."
Tanskalaisilla: Katso ja vertaele: Winther, Danske Folkeeventyr, Kjøbenhavn 1823, sivuloita 36-39, kertomusta "Den onde Stedmoder."
Saksalaisilla: Katso: Kinder- und Hausmärchen, Göttingen 1850, I Th. N:o 24, sivuja 129-132, kertomusta: "Frau Holle." — Katso: Deutsches Märchenbuch von L. Bechstein, Leipzig 1846, sivuja 62-66, kertomusta "Die Goldmaria und Pechmaria." — Katso samaa kirjaa 186-187, "Fipchen-Fäpchen," ja sivuja 228-230, kertomusta "Der Garten im Brunnen." — Katso: Firmenich, Germaniens Völkerstimmen, Th. II., Berlin 1846, 45 sivua, kertomusta "E'Stickelsche." — Katso: Kuhn und Schwartz, Norddeutsche Sagen, Märchen und Gebräuche, Leipzig 1848, sivuja 335-336, "Das Mädchen im Paradis." — Katso myöskin: Elsäsisches Volksbüchlein, Kinder- und Volksliederchen, Spielreime, Sprüche und Märchen, von August Stöber, Strassburg 1842, sivuja 113-116, N:o 245, kertomusta: "Die zwei Stiefschwesterlein", im Mühlhauser Mundahrt.
Ranskalaisilla: Katso ja vertaele: "Contes des Fées" par Charles Perrault, sivuja 98-101, kertomusta "Les fées."
Italialaisilla: Katso: "Il Pentamerone"-nimistä kirjaa, III, 10, jossa on tähän soveltuva kertomus, nimeltänsä: "Le tre Flate."
AVANNOLLA KEHRÄÄJÄT
Karjalasta.
Selityksiä: 1, tuuralla = rautaseipäällä. 2, jysti = hakkasi jäähän. 3, väkäleuka = koukkuleuka. 4, suomi = siivoa. 5, läävä = navetta, siivatto, ometto. 6, pakahuttelee = puistelee paakut pois (jaloista). 7, mitys = mittyinen, millainen, minkäläinen. 8, säylä (säplä) = riehtilän varsi. 9, rahille = penkille.
SISARPUOLET
Yläjärveltä Satakunnasta.