Hallitusmuoto.

Argentina on tasavalta-yhdistys, johon kuuluu 14 yhdysvaltiota eli maakuntaa ja 4 yhdys-aluskuntaa. Tämän yhdystasavallan päähenkilö on presidentti, jonka tulee olla syntyperäinen argentinalainen, ja joka aina valitaan kuudeksi vuodeksi. Häntä ei saa näiden kuuden vuoden kuluttua valita jälleen, vaan vasta kuuden vuoden väliajan perästä. Nykyinen presidentti toht. Miguel Juarez Celman valittiin virkaansa Lokakuun 12 päivänä 1886. Argentinan perustuslaki on vapaamielisin koko maailmassa, ei edes Yhdysvaltoja pois lukematta, vaikka nämä ovat Argentinan hallintojärjestelmän esikuvana. Useita määräyksiä on täällä näet uudestaan sepitetty vieläkin vapaamielisempään suuntaan.

Hallitusneuvostossa on kuusi vastuunalaista ministeriä, nimittäin: sisä-, ulko-, finanssi-, opetus-, sota- ja maanviljelys-asiain ministeri. Vielä aivan äskettäin oli niitä ainoastaan viisi, mutta 1870-luvulla muodostettiin kuudes, maanviljelysministerin toimi, maanviljelyksen eduksi. Jokaisella näillä ministereillä on 9,000 doll. palkkaa. He eivät saa olla kongressin jäseninä, mutta ovat oikeutetut olemaan läsnä kongressin keskusteluissa ja ottamaan osaa niihin, vaan heillä ei ole äänestysoikeutta. Tämä on hyvä seikka, sillä siten kongressi saa itse hallituksen jäseniltä kuulla heidän mielipiteensä kaikista kysymyksessä olevista asioista, ja jälkimmäiset, siinä tapauksessa, että nurinaa syntyisi hallitusta vastaan, ovat heti tilaisuudessa puolustaa itseään sekä esittää perussyyllisiä ehdotuksiaan kysymyksessä oleviin kohtiin. Siten voipi estyä mahdollisia väärin ymmärtämisiä ja turhaa ajanhukkaa.

Ministereillä on toimena huolentaa juoksevia asioita ja allekirjoituksellaan vahvistaa presidentin toimeenpanot. Ilman tätä allekirjoitusta ei presidentin päätöksillä ole laillista voimaansa. Jokainen ministeri on vastuunalainen toimenpiteistään, jotka hän allekirjoituksellaan vahvistaa, samoin kuin niistäkin, joita koko ministeriö yhteisesti päättää. Yhdellä ministerillä yksinäisenä on oikeus päättää ainoastaan silloin, kuin asia koskee hänen johdettavansa ministeriviraston sisällistä hallintoa. Kongressin alkaessa tulee ministerien joka vuosi antaa yhteisesti lavea selitys koko maan tilasta, ja jokaisen erityisesti siitä hallinnon osasta, jota hän hoitaa. Ministerit eivät saa tämän virkansa ohessa olla senaatin eikä edustajakammarin jäseninä.

Kongressissa, joka kokoontuu Buenos-Ayres'iin joka vuosi Toukokuun 1:stä Syyskuun 30 päivään, on kaksi kammaria, senaatti ja edustuskammari. Senaatissa on 30 jäsentä, jotka valitaan yhdeksäksi vuodeksi. Buenos-Ayres-maakunta ottaa tähän osaa neljällä senaattorilla, joista kaksi on maaseudulta ja kaksi pääkaupungista, ja muut maakunnat itsekukin kahdella. Näiden tulee olla vähintäkin 30 vuoden ikäisiä ja asuneet vähintään kuusi vuotta siinä maakunnassa, josta ovat valitut. Edustajakammarissa taas on 86 jäsentä, joista Buenos-Ayres lähettää 25, Córdoba 11, Santiago del Estero ja Entre Rios kumpikin 7, Corrientes 6, Tucuman 5, Santa Fé, Catamarca ja Salto kukin 4, San Luis, Mendoza ja San Juan kukin 3 sekä La Rioja ja Jujuy kumpikin 2 edustajaa. Nämät valitaan neljäksi vuodeksi. Heidän tulee olla viidenkolmatta vuoden ikäisiä ja asuneet maakunnassaan vähintään kaksi vuotta ennen vaalia. Sekä senaattorit että edusmiehet nauttivat valtiolta 4,000 dollarin vuotuista palkkaa. Ulkomaalaiset voivat, oltuaan yhtä mittaa kaksi vuotta Argentinassa, päästä tasavallan kansalaisiksi ja ovat silloin vaalikelpoiset kongressiin. Tämä kahden vuoden aika saattaa erityisissä tapauksissa tulla lyhennetyksi, jos kysymyksessä oleva henkilö nimittäin on tehnyt maalle jonkun hyvän työn tahi jos hänen arvellaan vastaisuudessa tulevan erityisesti hyödylliseksi. — Senaattoreja eroaa joka kolmantena vuotena kolmasosa arvalla, ja heidän paikkansa täytetään uusilla vaaleilla niistä maakunnista, joista eronneet jäsenet olivat. Edustajakammarin jäsenet taasen eroavat kahden vuoden kuluttua puoliksi, samoin arvalla, ja heidän paikkansa täytetään samalla tavalla kuin senaattorienkin. Tasavallan varapresidentti on myöskin senaatin puheenjohtaja, mutta hänellä on äänestysoikeus ainoastaan silloin, kuin kahta erilaista mielipidettä kannatetaan yhtä suurella äänimäärällä. Jos tasavallan presidentti sairauden tahi muun oikeutetun syyn tähden on toimestansa estettynä ja varapresidentti hoitaa hänen tointansa, täytyy senaatin valita siksi aikaa väliaikainen puheenjohtaja.

Kumpaisellakin kammarilla on oikeus esittää uusia lakiehdotuksia. Vero- ja sota-asioissa on ainoastaan edustajakammarilla ehdotteluoikeus. Jos se kammari, jossa uusi lakiehdotus on esitetty, sen hyväksyy, menee asia toisen kammarin keskusteltavaksi. Jos se myöskin siellä hyväksytään, asetetaan se presidentin vahvistettavaksi, ja tulee uusi ehdotus laiksi niin pian kun tämä vahvistus on saatu. Jokainen kumpaisenkin kammarin hyväksymä lakiehdotus on presidentin lähetettävä takaisin kammareille kymmenen työpäivän kuluessa siitä päivästä, jolloin se hänelle annettiin vahvistettavaksi, muuten se luetaan vahvistetuksi laiksi. Täten saadaan se etu, ett'ei presidentti, viivyttämällä hyväksymystänsä hänelle vastoinmieliseltä ehdotukselta, voi estää lakia saamasta asianmukaista voimaa, ja tekee mahdottomaksi kaiken viivyttelypolitiikin hänen puoleltansa. Ei mitään lakiehdotusta, joka on tullut jommankumman kammarin kumoamaksi, voida saman istuntoajan kuluessa ottaa uudestaan tarkasteltavaksi. Jos joku lakiehdotus kokonaisuudessaan tahi osaksi tulee presidentin kumoamaksi, s.o. ei saa hänen vahvistustansa sitte kuin kumpainenkin kammari on sen hyväksynyt, lähetetään se takaisin sille kammarille, josta se lähtikin. Tämä ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi, ja jos se tulee hyväksytyksi kahden kolmanneksen äänien enemmistöllä, lähetetään se toiseen kammariin. Jos se ei saa molemmissa kammareissa tätä äänten enemmistöä, hyljätään ehdotus. Vaan jos se toisessakin kammarissa saa yhtä suuren äänien enemmistön, lähetetään ehdotus takaisin presidentille, joka silloin on velvollinen vahvistamaan sen.

Ei ketään kongressin jäsentä voida milloinkaan syyttää tahi oikeudessa kuulustaa siitä mielipiteestä, minkä hän on virkaansa toimittaessa lausunut, tahi puheesta, jonka hän on pitänyt. Ei myöskään voida senaattoria tahi edusmiestä vangita mistään rikoksesta, lukien siitä ajasta, jolloin hänet valittiin, siihen saakka, kuin hänen toimensa kongressin jäsenenä kestää, ennenkuin se kammari, johon hän kuuluu, on tutkinut häntä vastaan tehdyn syytöksen ja, siinä tapauksessa, jos se huomataan häpäiseväksi ja kuolemanrangaistuksen arvoiseksi, on hänet virasta erottanut.

Hallitus puoltaa roomalaiskatolilaista kirkkoa valtiokirkkona, mutta jokainen kansalainen on oikeutettu kuulumaan mihin muuhun kirkkoon hyvänsä ja vapaasti harjoittamaan sen kirkon tunnustusta. Valtiokirkon piispat ja papit ovat vaalikelpoiset kongressiin, joka sitä vastoin on suljettu munkeilta.

Koko tasavallan valtiomenot maksaa liittohallitus niillä varoilla, joita se kantaa, valtion maatilojen ja Kansallispankin tuloilla, tuonti- ja vientitullin tuloilla j.m.s. Valtiovelka nousi vuoden 1888 lopussa tuohon tavattoman suureen summaan 555,205,228 dollaria eli yli 2 3/4 miljaardia Suomen markkaa, josta ulkomaalaisia lainoja on 336,807,355 dollaria ja kotimaisia 218,397,873. Naiden lainojen korko nousee yhteisesti yli 5 prosentin — niissä on lainoja 7:kin prosentin korolla — ja kaikki ovat tehdyt melkoisella pääoman alennuksella. Kun kaikkien lainain korko on luonnollisesti suoritettava kullassa, samoin kuin maksut kaikista maahan tuoduista tavaroista sekä niiden kuljetuksesta, niin lisääntyvät siitä menot ja samoin kasvaa vuosittain valtiokassan vailinkikin, jota vuosi vuodelta koetetaan peittää uusilla, sopimattomin ehdoin tehdyillä lainoilla. Viime vuosina neuvottelivat kaikki tasavallan maakunnat, paitsi Jujuy, uusista lainoista, yhteensä yli 100 milj. dollaria. Siitä otti Buenos-Ayres'in maakunta yksinään 17 milj. ja kaupunki Buenos-Ayres 10 milj. dollarin lainan. — Luonnollisesti ei tämmöinen rahapolitiikki pitkältä kannata, josta välttämättömästi seuraa valtion vararikko. Sanomalehdistössä on kyllä ollut varoittavia ääniä näitä alituisia uusia, suuria lainantekoja vastaan, ja tulevat varoitukset yhä useammiksi kuta vastahakoisempia eurooppalaiset lainanantajat ja pankkiirit ovat uusien lainojen antamiseen.

Mitään tullirajaa yksityisten yhdysvaltioiden välillä ei ole, ja muita tullihuoneita kuin liittohallituksen ei saa olla olemassa.

Yhdysvaltioilla on kullakin oma tasavaltaisessa hengessä laadittu hallitusmuotonsa ja hallitaan eduskuntaisen tasavallan alkuperusteiden mukaan, mutta ne eivät kuitenkaan voi tehdä politillisia sopimuksia, eivätkä myöskään sisä- tahi ulkokauppaa koskevia sopimuksia, eivät saa lyödä rahaa eivätkä perustaa setelien antamiseen oikeutettuja pankkeja ilman liittohallituksen myöntymystä. Ne eivät myöskään saa asettaa sotajoukkoja eivätkä varustaa sotalaivoja, ellei ulkoapäin hyökkäävä vaara ole niin suuri, ett'ei mitään apua ennätä liittohallitukselta pyytää tahi saada. Eri yhdysvaltioiden korkein päällysmies on kuvernööri, jonka jokainen valtio itse valitsee. Hän ei saa olla kongressin jäsen. Liittohallituksella on oikeus sekaantua yksityisten valtioiden sisälliseen hallitukseen ainoastaan silloin, kuin on kysymyksessä suojella tasavaltaista hallitusmuotoa, varjella sitä loukkauksilta, ja siinä tapauksessa, että se kapinan tahi jonkin muun liittovaltion hyökkäyksen tähden tulisi hävitetyksi, palauttaa ne jälleen järjestykseen. Jos isänmaa tahi laki on vaarassa, on jokaisen argentinalaisen porvarin velvollisuus tarttua aseihin niitä suojellaksensa. Kun ulkomaalaiselle annetaan kansalaisoikeudet, saa hän itse määrätä, tahtooko ensimmäisenä kymmenenä vuotena ottaa tämän velvoituksen tahi ei; mutta mainitun kymmenen vuoden ajan kuluttua on hän siihen pakoitettu, niinkuin jokainen muukin kansalainen. — Mikään maakunta ei saa julistaa sotaa toistansa vastaan, vaan jos riitaisuuksia syntyy, ratkaisee ne liittohallitus.

Jokainen kansalainen nauttii myöskin kaikissa muissa maakunnissa samoja vapautuksia ja oikeuksia, kuin siinä maakunnassa, jonka varsinainen kansalainen hän on. Ulkomaalaiset, jotka asuvat maassa, vaan eivät ole varsinaisia kansalaisia, nauttivat samoja kansalaisoikeuksia, kuin maan omatkin asukkaat. He voivat harjoittaa mitä ammattia hyvänsä sekä pitää mitä kauppaa ja teollisuusliikettä vain haluavat. He voivat myöskin omistaa maatilan sekä vapaasti ostaa ja myydä sen, ilman erityistä lupaa siihen hankkimatta. On jo ennen mainittu, että he myöskin voivat, valtion asiaan sekaantumatta, harjoittaa mitä uskontoa tahtovat. He eivät myöskään ole pakoitetut määrättyjen vuosien kuluessa hankkimaan itselleen kansalaisoikeuksia, vaan voivat muukalaisina oleskella maassa määrättömän ajan, jos nimittäin katsovat sen paremmaksi kuin ruveta maan kansalaisiksi. Heidän ei myöskään muukalaisina tarvitse suorittaa suurempia veroja, kuin maan omien alammaistenkaan.

Laivakulku sisemmissä jo'issa on vapaa kaikille kansoille ja lipuille, kun vaan noudatetaan niitä säädöksiä, jotka tätä laivakulkua varten ovat käytännössä. Laivan, joka on määrätty menemään toisesta maakunnasta toiseen, ei tarvitse poiketa välillä oleviin satamiin suorittaakseen minkäänlaisia maksuja eikä mitään kauttakulkutullia niistä tavaroista, joita se kuljettaa jonkun maakunnan läpi. Tasavallassa ei saa ensinkään olla orjia. Jokainen sopimus ihmisten kaupasta pidetään rikoksena ja rangaistaan sen mukaan; siten ei ainoastaan orjan ostaja, vaan myöskin myyjä samoin kuin se notarius tai virkamies, joka kauppakontrahdin vahvistaa pidetään rikollisena. Orja, joka tavalla tahi toisella on maahan tullut, on vapaa heti kun vain on Argentinaan astunut.

Aatelistoa ei ole, eikä myöskään ole olemassa mitään etuoikeutta syntyperän taikka arvonimen kannalta. Täydellinen yhdenarvoisuus vallitsee tässä suhteessa kaikkien kansalaisten välillä, ja ainoastaan persoonallinen kyky ja etevyys on määräävänä kaikkia valtion virkamiehiä asetettaessa. Kaikkien yhtäläisyys on myöskin veroituksen perusteena.

Jokainen tasavallan kansalainen saa vapaasti hoitaa omaisuuttaan, ja maan pakkoluovutus, missä se yleiseksi hyväksi katsotaan tarpeelliseksi, on luvallista ainoastaan kongressin nimenomaisella suostumuksella. Ainoastaan kongressi voipi kantaa veroja ja määrätä tullimaksut.

Jokainen kirjailija ja keksijä on yksinään teoksensa tahi keksintönsä omistaja, ja tämä hänen oikeutensa voidaan häneltä saada ainoastaan laillisella kaupalla. Omaisuuden takavarikkoon ottaminen rangaistusmääräyksenä on ainaiseksi poistettu.

Jos perustuslain muutoksia katsotaan tarpeellisiksi, niin voi kongressi niitä tehdä ainoastaan kahden kolmanneksen äänten enemmistöllä.

Toimeenpanevaa valtaa käyttää, kuten jo on mainittu, kuudeksi vuodeksi valittu presidentti. Häntä auttaa varapresidentti ja kammareille vastuunalaiset ministerit. Sekä presidentin että varapresidentin tulee olla syntyperäisiä argentinalaisia tahi ainakin syntyperäisistä argentinalaisista vanhemmista, jos ovat syntyneet Argentinan ulkopuolella ja muutoin täyttää samat ehdot, kuin mitä senaattorinkin vaaliin kelpaavalta vaaditaan. Presidentti samoin kuin varapresidenttikään ei saa tämän virkansa ohessa toimittaa mitään muuta virkaa. He eivät myöskään ole oikeutetut ottamaan minkäänlaisia palkintoja yksityisiltä maakunnilta enempää kuin koko kansaltakaan. Presidentin samoin kuin varapresidentinkin vaalissa menetellään siten, että pääkaupunki niinkuin maakunnatkin valitsevat kukin valitsijoita, kaksi kertaa niin monta kuin he lähettävät senaattoreja ja edustajia kongressiin. Valitsijat kirjoittavat joka maakunnassa vaaliluettelot sekä allekirjoittavat ne, vahvistavat sinetillään ja lähettävät senaatin puheenjohtajalle. Kun kaikki vaaliluettelot ovat saapuneet, avaa ne hän ja yksi senaattori sekä joku edustajakammarin jäsen, jotka molemmatkin kongressi arvalla valitsee tähän toimeen. Vaalin päätös ilmoitetaan välittömästi ja vasta valitut huudetaan heti sen jälkeen Argentinan tasavallan presidentiksi ja varapresidentiksi.

Sen lakisäännön, joka on Argentinan tasavallan perustuslakina ja sen vapauden ja itsenäisyyden takeena, vahvisti kansalliskonventti Santa Fé'ssä Syyskuun 25 p:nä 1860.

Jokainen asekuntoinen tasavallan mies on 17 ja 45 ikävuotensa välillä velvollinen kuulumaan kansalliskaartiin, joka on niin hyvin sodan kuin rauhankin aikana jaettu jalka-, ratsu- ja tykkiväkeen, ja jossa v. 1876, majuri Melchert'in antamien tietojen mukaan, oli 236,000 miestä. 45-60 ikävuoteen kuuluu jokainen semmoinen asekuntoinen mies kansalliskaartin reserviin, jota käytetään linnapalvelukseen ja jossa, saman majuri Melchertin ilmoituksen mukaan, v. 1876 oli 68,000 miestä.

Sitä paitsi on säännöllistä armeijaa lähes 7,000 miestä sekä noin 3,000 värvättyä indiaania, jotka palvelevat epäsäännöllisinä ratsujoukkoina eri rajapiireissä.

Sotalaivastossa on, Mr Mulhall'in Handbook of the River Plate'n mukaan, 30 laivaa, niissä yhteensä 55 kanuunaa ja 2,200 miehinen väestö. Niissä on 3 pansarilaivaa, 6 kanuuna- ja 7 torpedovenhettä.

Linnoituksia on ainoastaan yksi, nimittäin Martin Garcia-saarella, Paraná'n ja Uruguay'n yhtymäpaikan luona. Tämän linnoituksen tarkoituksena on vallita kulkureittiä molempiin virtoihin, mutta toistaiseksi on se eurooppalaisten mielestä hyvin vähäpätöinen.