MEDUSAN PÄÄ.
Reading edition
Sinä olet turmellut sukuni suuren isästä lapseen, langennut raskaana lumena murheen hapsesta hapseen, hiiltänyt haaveen, tahdon ja kunnon myrkyllä salaisen turmion tunnon! Katson ma kunne, aina ma nään Medusan pään!
Tappanut olet jo taattoni armaan, minä lien toinen; jokainen on, ken kasvosi näki, tahtosi loinen!
Orjana jaksa en enää ma nousta, käyttää en heimoni kalpaa, en jousta. Herpoaa käsi, kun eessäni nään Medusan pään!