NELJÄS NÄYTÖS.

Näyttämö: Sama kuin toisessa näytöksessä. (Lordi Goring seisoo lieden edessä kädet taskuissa. Hän näyttää hyvin tuskaiselta.)

LORDI GORING (Ottaen esiin taskukellonsa, silmää sitä ja painaa sähkökelloa.) On kovin kiusallista. En voi löytää tässä huoneessa ketään, jota voisi puhutella. Ja minulla on mielenkiintoisia tietoja kukkuramäärä. Olen kuin viimeinen painos "Niitä näitä". (Palvelija lähestyy.)

JAMES Sir Robert on ulkoasiain virastossa, herra lordi.

LORDI GORING Eikö lady Chiltern ole vielä alhaalla?

JAMES Hänen armonsa ei ole vielä lähtenyt huoneestaan. Neiti Chiltern on juuri tullut ratsastamasta.

LORDI GORING (Itsekseen.) Ah. Se on jotakin.

JAMES Lordi Caversham on odottanut jonkun aikaa kirjastossa sir Robertia. Sanoin hänelle, että teidän ylhäisyytenne on täällä.

LORDI GORING Kiitos. Tahdotteko ystävällisesti sanoa hänelle, että olen mennyt.

JAMES (Kumartaen.) Kyllä sanon, herra lordi. (Poistuu.)

LORDI GORING Todellakaan en halua tavata isääni kolmeen päivään. Se on liikaa jännitystä mille pojalle tahansa. Toivon herran tähden, että hän ei tulisi. Isien ei pitäisi olla nähtävissä eikä kuuluvissa. Se on ainoa oikea perhe-elämän edellytys. Äitien laita on toisin. Äidit ovat kultaisia. (Heittäytyy tuolille, ottaa esiin paperin alkaen sitä lukea.)

LORDI CAVERSHAM (Tulee.) Hyvä! Sir, mitä teet täällä? Tuhlaat aikaasi kuten tavallista, luulen?

LORDI GORING (Heittää pois paperin ja nousee.) Rakas isä, kun joku vastaa vierailuun, tapahtuu se siinä tarkoituksessa, että hän hukkaa toisten ihmisten aikaa, eikä omaansa.

LORDI CAVERSHAM Oletko miettinyt, mitä puhuin sinulle eilen illalla.

LORDI GORING En ole ajatellut mitään.

LORDI CAVERSHAM Anna sanasi, että menet naimisiin.

LORDI GORING (Miellyttävästi.) En vielä, mutta toivoakseni ennen puolipäivällistä.

LORDI CAVERSHAM (Terävästi.) Voit saada lykkäystä päivälliseen asti, jos se on sinulle mukavampaa.

LORDI GORING Kiitän kauheasti, mutta mieluummin kihlaudun ennen puolipäivällistä.

LORDI CAVERSHAM Hm! En koskaan tiedä, milloin sinä olet vakavissasi ja milloin et.

LORDI GORING En minäkään tiedä, isä.

(Hetken vaitiolo.)

LORDI CAVERSHAM Otaksun, että olet lukenut "The Times'ia" tänä aamuna.

LORDI GORING (Vilkkaasti.) "The Times'ia"? Tosiaankaan en. Luen vain "The Morning Post'ia". Ainoa, mitä tarvitsee tietää nykyaikaisesta elämästä, on se, missä herttuattaret ovat; kaikki muu on perin turmiollista.

LORDI CAVERSHAM Sinä tarkoitat, ettet ole lukenut "The Timesin" johtavaa artikkelia Robert Chilternin urasta?

LORDI GORING Taivas varjelkoon! En. Mitä siinä sanotaan?

LORDI CAVERSHAM Mitäpä siinä pitäisi sanoa, sir? Tietenkin kaikenlaista suosittelevaa. Chilternin puhe viime yönä Argentinan kanavan suunnitelmasta oli hienoimpia kaunopuheisuuden näytteitä, mitä koskaan on pidetty Alahuoneessa sitten Canningin esiintymistä.

LORDI GORING — Ah! En ole koskaan kuullut Canningista. En ole liioin halunnutkaan. Ja — ja puolsiko Chiltern suunnitelmaa?

LORDI CAVERSHAM Puolsiko sitä, sir? Kuinka vähän häntä tunnet! Johan nyt, hän paljasti sen perusteellisesti sekä koko nykyaikaisen finanssipolitiikan järjestelmän. Tämä puhe on käännekohta hänen urallaan, kuten "The Times" painostaa. Sinun pitäisi lukea tuo artikkeli, sir. (Avaa "The Timesin".) "Sir Robert Chiltern … huomattavin nuorista valtiomiehistämme… Loistava kaunopuhuja… Tahraton ura… Hyvin tunnettu luonteen rehellisyydestä… Edustaa parhainta englantilaisessa julkisessa elämässä… Ylevä vastakohta ulkomaiden politikoitsijain niin yleiselle höllälle moraalille." Sellaista ei koskaan sinusta tulla sanomaan, sir.

LORDI GORING Vilpittömästi toivon, että ei, isä. Kuitenkin olen hyvilläni siitä, mitä te kerroitte Robertista, täydellisesti hyvilläni. Näkyy, että hänellä on rohkeutta.

LORDI CAVERSHAM Hänellä on enemmän kuin rohkeutta, sir, hänellä on neroa.

LORDI GORING Ah! Minä pidän rohkeuden parempana. Se ei ole niin yleistä nykyään, kuin nerokkuus on.

LORDI CAVERSHAM Toivon että menisit Parlamenttiin.

LORDI GORING Rakas isä, vain ihmiset, jotka ovat hyvin hölmön näköisiä, menevät aina Alahuoneeseen ja ainoastaan ihmiset, jotka ovat hölmöjä niinikään menestyvät siellä.

LORDI CAVERSHAM Miksi et yritä tehdä jotakin hyödyllistä elämässä?

LORDI GORING Olen aivan liian nuori.

LORDI CAVERSHAM (Itsepäisesti.) Vihaan tuota nuoruudella teeskentelyä, sir. Se on suureksi osaksi liian yleistä nykyään.

LORDI GORING Nuoruus ei ole teeskentelyä. Nuoruus on taidetta.

LORDI CAVERSHAM Miksi et kosi tuota somaa neiti Chilterniä?

LORDI GORING Olen hyvin hermostuneessa mielentilassa, etenkin tänä aamuna.

LORDI CAVERSHAM En otaksu olevan vähintäkään mahdollisuutta, että hän hyväksyisi sinut.

LORDI GORING En tiedä, kuinka on vedonlyönnin laita nykyään.

LORDI CAVERSHAM Jos hän ottaisi sinut, olisi hän hienoin hupsu Englannissa.

LORDI GORING Sellaisen juuri haluaisin naida. Läpeensä järkevä vaimo alentaisi minut täydelliseen idiotismin tilaan vähemmässä kuin kuudessa kuukaudessa.

LORDI CAVERSHAM Sinä et ansaitse häntä, sir.

LORDI GORING Rakas isä, jos me miehet naisimme sellaisia naisia, joita ansaitsemme, niin olisi elämämme kovin kurjaa.

MABEL CHILTERN (Tulee.) Oi! Kuinka voitte, lordi Caversham! Toivon, että lady Caversham voi aivan hyvin.

LORDI CAVERSHAM Lady Caversham voi kuten tavallisesti, kuten tavallisesti.

LORDI GORING Hyvää päivää, neiti Mabel.

MABEL CHILTERN (Ei ole huomaavinaan lordi Goringia, ja kääntyy erikoisesti lordi Cavershamiin. ) Ja lady Cavershamin hatut … ovatko ne vihdoin hyvässä voinnissa?

LORDI CAVERSHAM Ne ovat vakavasti jälleen sairastuneet, ikävä sanoakseni.

LORDI GORING Hyvää päivää, neiti Mabel!

MABEL CHILTERN (Lordi Cavershamille.) Toivon ettei tarvittaisi leikkausta.

LORDI CAVERSHAM (Hymyillen hänen nenäkkyydelleen.) Jos niin olisi, täytyy meidän antaa lady Cavershamille nukutusainetta. Muussa tapauksessa hän ei koskaan suostuisi sallimaan, että höyheneenkään koskettaisiin.

LORDI GORING (Lisääntyvällä korostuksella.) Hyvää päivää, neiti Mabel!

MABEL CHILTERN (Kääntyen ympäri, teeskennellen ihmettelyä.) Oi! Oletteko te täällä? Tietenkin ymmärrätte, että rikottuanne sopimuksen, en koskaan enää puhu kanssanne.

LORDI GORING Oi! Pyydän, elkää sanoko sellaista. Te olette Lontoossa ainoa henkilö, jonka todella haluan kuuntelevan puhettani.

MABEL CHILTERN Lordi Goring, en koskaan usko ainoaakaan sanaa, minkä te tai minä sanomme toisillemme.

LORDI CAVERSHAM Te olette aivan oikeassa, rakkaani, aivan oikeassa … ainakin mikäli se koskee häntä, minä tarkoitan.

MABEL CHILTERN Luuletteko, että te mahdollisesti voisitte saada poikanne käyttäytymään vähän enemmän sopivaisuuden mukaan? Aivan kun vaihteeksi.

LORDI CAVERSHAM Minun täytyy valittaa, neiti Chiltern, että minulla ei ole mitään vaikutusta poikaani. Toivon, että minulla olisi. Jos minulla sitä olisi, tiedän mitä panisin hänet tekemään.

MABEL CHILTERN Pelkään, että hän on noita kauhean heikkoja luonteita, jotka eivät ole vaikutuksille alttiita.

LORDI CAVERSHAM Hän on hyvin sydämetön, hyvin sydämetön.

LORDI GORING Minusta näyttää, että olen hieman haittana täällä.

MABEL CHILTERN Teidän sopii hyvin olla haittana ja tietää, mitä ihmiset teistä sanovat takanapäin.

LORDI GORING En vähääkään halua tietää, mitä ihmiset sanovat minusta selän takana. Se tekee minut aivan liian itserakkaaksi.

LORDI CAVERSHAM Tämän jälkeen, rakkaani, minun todella täytyy sanoa teille hyvästit.

MABEL CHILTERN Oi! Toivon, ettette jätä minua yksinäni lordi Goringin kanssa. Varsinkaan tällaisena varhaisena aamuhetkenä.

LORDI CAVERSHAM Pelkään etten voi ottaa häntä mukaani Downing-kadulle. Nyt ei ole pääministerin päivä, jolloin on yksityisten vastaanotto. (Pudistaa Mabel Chilternin kättä, ottaa hattunsa ja sauvansa sekä menee ulos; poistuessaan silmää vihaisesti lordi Goringiin.)

MABEL CHILTERN (Ottaa ruusuja ja alkaa järjestämään niitä maljaan pöydällä.) Ihmiset, jotka eivät pidä kiinni sopimuksestaan puistossa, ovat kamalia.

LORDI GORING Inhoittavia.

MABEL CHILTERN Olen iloinen, että myönnätte sen. Mutta soisin, ettette näyttäisi olevanne niin hyvillänne siitä.

LORDI GORING En voi auttaa sitä. Näytän aina iloiselta, kun olen teidän seurassanne.

MABEL CHILTERN (Surullisesti.) Sitten luulen, että minun velvollisuuteni on jäädä seuraanne.

LORDI GORING Tietenkin on.

MABEL CHILTERN No hyvä, minun velvollisuuteni on sellainen asia, jota en koskaan tee — periaatteen vuoksi. Se aina painaa minua. Niinpä pelkään, minun täytyy jättää teidät.

LORDI GORING Pyydän, elkää, neiti Mabel. Minulla on jotakin hyvin tärkeää sanottavaa teille.

MABEL CHILTERN (Ihastuneesti.) Oi! Onko se kosinta?

LORDI GORING (Jonkin verran nolostuen.) Niinpä niin, kyllä, se on — minun täytyy sanoa, se on.

MABEL CHILTERN (Näyttäen iloiselta.) Olen niin iloinen. Se on toinen tänään.

LORDI GORING (Loukkaantuneesti.) Toinen tänään? Kuka itserakas aasi on ollut kyllin tunkeileva uskaltaakseen kosia teitä ennenkuin minä olin tehnyt kosintani.

MABEL CHILTERN Tommy Trafford tietysti. Tänään on yksi Tommyn kosimispäiviä. Hän aina kosii tiistaina ja torstaina huvikauden aikana.

LORDI GORING Ettehän vastannut myöntävästi, toivon?

MABEL CHILTERN Minä pidän sääntönä, etten koskaan vastaa myöntävästi Tommylle. Siitä syystä hän jatkaakin kosintaansa. Kuitenkin, kun te ette poikennut tänään aamupäivällä, olin vähällä suostua. Siitä olisi tullut oivallinen läksy sekä hänelle että teille, jos sen olisin tehnyt. Se olisi opettanut teille molemmille parempia tapoja.

LORDI GORING Oi, kiusallinen Tommy Trafford! Tommy on yksinkertainen, pikku aasi. Rakastan teitä.

MABEL CHILTERN Tiedän sen. Ja mielestäni teidän olisi tullut ilmoittaa se aikaisemmin. Olen varma, että olen antanut teille kosolta tilaisuuksia.

LORDI GORING Mabel, olkaa vakava. Pyydän olkaa vakava.

MABEL CHILTERN Ah, se on asia, jonka mies aina sanoo tytölle ennenkuin hän on mennyt hänen kanssaan naimisiin. Hän ei sano sitä koskaan perästä päin.

LORDI GORING (Ottaen häntä kädestä.) Mabel, olen sanonut teille, että rakastan teitä. Ettekö voi hieman osoittaa minulle vastarakkautta?

MABEL CHILTERN Arthur, sinä yksinkertainen. Jos sinä tiedät mitään … jostakin mitä et … niin sinä tietäisit, että jumaloin sinua. Jokainen Lontoossa tietää sen paitsi sinä. Sehän on julkinen skandaali, millä tavoin sinua rakastan. Olen viimeisenä kuutena kuukautena käynyt ja kertonut koko seurapiirille, että jumaloin sinua. Ihmettelen, että keksitte jotakin minulle sanottavaa. Minulla ei ole mitään tahtoa. Ainakin olen niin onnellinen, että aivan varmasti en tunne itseäni.

LORDI GORING (Tempaa hänet syleilyynsä ja suutelee häntä. Seuraa lyhyt autuas hetki.) Rakas! Tiedätkös, pelkäsin kauheasti saavani rukkaset.

MABEL CHILTERN (Katsoen häneen.) Mutta ethän ole vielä koskaan saanut rukkasia, ethän Arthur? En voi kuvitella, että kukaan vastustaisi sinua.

LORDI GORING (Suudeltuaan häntä jälleen.) Tietenkään en ole tarpeeksi hyvä sinulle, Mabel.

MABEL CHILTERN (Painautuen likelle häntä.) Olen niin iloinen, kultani. Pelkäsin, että sinä olisit…

LORDI GORING (Hiukan mietittyään.) Minä olen… olen vähän yli kolmekymmentä.

MABEL CHILTERN Rakas! Sinä näytät viikkoja nuoremmalta.

LORDI GORING (Innostuneesti.) Kuinka herttaista, että niin sanot!… Ja vilpittömästi kerron sinulle, että olen kauhean ylimielinen.

MABEL CHILTERN Mutta niinhän minäkin olen, Arthur. Niinpä sovimme varmasti yhteen. Ja nyt minun on mentävä katsomaan Gertrudia.

LORDI GORING Täytyykö sinun tosiaan? (Suutelee häntä.)

MABEL CHILTERN Kyllä.

LORDI GORING Sitten sano hänelle, että tahtoisin erikseen puhua hänen kanssaan. Olen kaiken aamua odottanut täällä nähdäkseni joko häntä tai Robertia.

MABEL CHILTERN Tarkoitatko sanoa, ettet tullutkaan tänne erikoisesti minua tavaksesi?

LORDI GORING (Riemuiten.) Ei, se oli neronleimaus.

MABEL CHILTERN Ensimmäinen sinulla.

LORDI GORING (Päättäväisesti.) Minun viimeiseni.

MABEL CHILTERN Se on hauskaa kuulla. Nyt elä hievahda. Olen takaisin viiden minuutin perästä. Eläkä lankea mihinkään kiusaukseen poissa ollessani.

LORDI GORING Rakas Mabel, kun sinä olet poissa, ei minulla ole ketään. Tulen hirveän riippuvaiseksi sinusta.

LADY CHILTERN (Tulee.) Hyvää huomenta, rakas! Kuinka sievän näköinen olet!

MABEL CHILTERN Kuinka kalpealta sinä näytätkään, Gertrud! Se pukee sinua.

LADY CHILTERN Hyvää huomenta, lordi Goring.

LORDI GORING (Kumartaen.) Hyvää huomenta, lady Chiltern.

MABEL CHILTERN (Erikseen lordi Goringille.) Olen kasvihuoneella toisen palmupuun alla vasemmalta.

LORDI GORING Toisen vasemmalta?

MABEL CHILTERN (Näyttäen veitikkamaisen kummastuneelta.) Niin, tavanmukainen palmupuu. (Heittää hänelle lady Chilternin huomaamatta lentosuukkosen ja menee ulos.)

LORDI GORING Lady Chiltern, minulla on erittäin paljon hyviä uutisia teille kerrottavana. Rouva Cheveley luovutti minulle eilen illalla Robertin kirjeen ja minä poltin sen. Robert on turvassa.

LADY CHILTERN (Vaipuen sohvalle.) Turvassa! Olen siitä niin iloinen. Miten hyvä ystävä olette hänelle … meille.

LORDI GORING Nyt on vain yksi henkilö, jonka voi sanoa olevan vaarassa.

LADY CHILTERN Kuka se on?

LORDI GORING (Istuen hänen viereensä.) Te itse.

LADY CHILTERN Minä! Vaarassa? Mitä tarkoitatte?

LORDI GORING Vaarassa on liian suuri sana. Sitä sanaa ei minun olisi pitänyt käyttää. Mutta myönnän, että minulla on kerrottavana teille jotakin, joka tuottaa teille mielipahaa ja joka minua kauheasti surettaa. Eilen illalla kirjoititte minulle hyvin kauniin, naisellisen kirjeen, kysyen apuani. Te kirjoititte minulle kuten vanhalle ystävälle, eräälle miehenne vanhimmista ystävistä. Rouva Cheveley varasti tuon kirjeen huoneestani.

LADY CHILTERN Jospa niinkin, mitä se häntä hyödyttää? Miksi hän ei voisi sitä pitää.

LORDI GORING (Nousten.) Lady Chiltern, tahdon olla aivan avomielinen teille. Rouva Cheveley on keksinyt erikoisen tulkinnan tuon kirjeen suhteen ja aikoo lähettää sen miehellenne.

LADY CHILTERN Mutta minkä selityksen hän sen johdosta voisi sepittää?… Oi, ei sellaista, ei sellaista! Jos minä surussa ja toivoen apuanne, luottaen teihin ilmoitin tulevani luoksenne — että neuvoisitte minua … tukisitte minua. Oi, onko niinkin katalia naisia kuin tuo…? Ja hän aikoo lähettää sen miehelleni? Kertokaa minulle, mitä tapahtui. Kertokaa miten tuo kaikki tapahtui.

LORDI GORING Rouva Cheveley oli pujahtanut kirjastoni viereiseen huoneeseen tietämättäni. Luulin että henkilö, joka odotti tuossa huoneessa minun tapaamistani, olitte te itse. Robert tuli odottamatta. Tuoli tai jokin muu kaatui siinä huoneessa. Hän ryntäsi sisään ja kohtasi rouva Cheveleyn. Oli hirveä kohtaus välillämme. Minä yhä luulin, että siellä olitte te. Robert läksi vihoissaan. Ja loppu kaikesta oli, että rouva Cheveley sai haltuunsa kirjeenne — — hän sen varasti, milloin ja miten, en tiedä.

LADY CHILTERN Mitä oli kello, kun tuo tapahtui?

LORDI GORING Kello puoli yksitoista. Ja nyt ehdotan, että me kerromme heti koko asian Robertille.

LADY CHILTERN (Katsoen häneen pelästyksellä, joka kuvastaa kauhua.) Te haluatte minun kertovan Robertille, että rouva, jota te odotitte, ei ollut rouva Cheveley, vaan minä itse. Ja että luulitte minun olevan piiloutuneena kotinne huoneeseen kello puoli yksitoista yöllä. Tahdotteko, että kertoisin hänelle sellaista?

LORDI GORING Ajattelen, että olisi parempi, jos hän saisi tietää täyden toden.

LADY CHILTERN (Nousten.) Oi, en saata, en saata!

LORDI GORING Saanko minä sen tehdä.

LADY CHILTERN Ei.

LORDI GORING (Surullisesti.) Olette väärässä, lady Chiltern.

LADY CHILTERN Ei. Tuo kirje on siepattava pois. Siinä kaikki. Mutta kuinka voin sen tehdä. Kirjeitä tulee hänelle joka hetki päivässä. Hänen sihteerinsä avaavat ne ja antavat hänelle. En uskalla pyytää palvelijoita tuomaan minulle hänen kirjeitään. Se olisi sopimatonta. Oi! Miksi ette sano minulle, mitä tehdä.

LORDI GORING Pyydän, olkaa levollinen, lady Chiltern ja vastatkaa kysymyksiin, jotka teen teille. Sanoitte, että hänen sihteerinsä avaavat hänen kirjeensä.

LADY CHILTERN Niin kyllä.

LORDI GORING Kuka on hänen luonaan tänään? Onko herra Trafford?

LADY CHILTERN Ei. Herra Montford, luulen mä.

LORDI GORING Voitteko luottaa häneen?

LADY CHILTERN (Epätoivon ilmeellä.) Oi! Kuinka voin tietää?

LORDI GORING Tekisikö hän, mitä pyydätte, tekisikö?

LADY CHILTERN Luulen niin.

LORDI GORING Kirjeenne oli kirjoitettu vaaleanpunaiselle paperille. Hän saattaisi tuntea sen lukematta, saattaisiko? Väristä ehkä?

LADY CHILTERN Otaksun niin.

LORDI GORING Onko hän talossa nyt?

LADY CHILTERN On.

LORDI GORING Sitten tahdon itse mennä häntä tapaamaan ja kertoa, että erityinen kirje, kirjoitettu vaaleanpunaiselle paperille on tulossa Robertille tänään ja ettei hänen tule sitä millään muotoa saada. (Menee ovelle ja avaa sen.) Oi! Robert on rapuissa tulossa, tuo kirje kädessään. Hän on jo sen saanut.

LADY CHILTERN (Tuskan huudolla.) Oi! Olette pelastanut hänen henkensä, mitä olette minulle tehnyt?

SIR ROBERT CHILTERN (Lähestyy. Hänellä on kädessään kirje, jota lukee. Hän tulee vaimoaan vastaan huomaamatta lordi Goringin läsnäoloa.) "Kaipaan teitä. Luotan teihin. Tulen luoksenne. Gertrud." Oi! Rakkaani! Onko tämä totta? Sinä todellakin luotat minuun ja kaipaat minua. Jos on sillälailla, niin on minun asiani tulla sinun luoksesi eikä sinun asiasi kirjoittaa tulostasi minun luokseni. Tämä sinun kirjeesi, Gertrud, saattaa minut tuntemaan, että ei mikään, mitä maailma mahtaneekin tehdä, voi vahingoittaa minua nyt. Kaipaatko minua, Gertrud? (Lordi Goring, jota Robert Chiltern ei huomaa, tekee anovan merkin lady Chilternille, että tämä sopeutuisi tilanteeseen ja hyväksyisi sir Robertin erehdyksen.)

LADY CHILTERN Kaipaan.

SIR ROBERT CHILTERN Luotatko sinä minuun?

LADY CHILTERN Luotan.

SIR ROBERT CHILTERN Ah. Miksi et sinä lisännyt, että sinä rakastat minua?

LADY CHILTERN (Ottaen häntä kädestä.) Koska rakastin sinua. (Lordi Goring menee kasvihuoneeseen.)

SIR ROBERT CHILTERN (Suutelee häntä.) Gertrud, sinä et tiedä, mitä tunnen. Kun Montford ojensi minulle kirjeen pöydän yli — hän oli sen avannut erehdyksessä luullakseni, silmäämättä kirjekuoren käsialaa — ja minä luin sen, oi! En välittänyt, mikä häpeä tai rangaistus odottaisi minua, ajattelin vain, että sinä vielä rakastat minua.

LADY CHILTERN Sinua ei odota mikään onnettomuus, mikään julkinen häpeä. Rouva Cheveley on luovuttanut lordi Goringille hallussaan olleen asiapaperin, ja tämä on sen hävittänyt.

SIR ROBERT CHILTERN Oletko siitä varma, Gertrud?

LADY CHILTERN Kyllä, lordi Goring kertoi sen juuri minulle.

SIR ROBERT CHILTERN Sitten olen turvassa! Oi! Miten ihmeellinen asia on olla turvassa. Kaksi päivää olen ollut kauhun vallassa. Nyt olen suojattu. Kuinka Arthur hävitti kirjeeni? Kerro minulle!

LADY CHILTERN Hän poltti sen.

SIR ROBERT CHILTERN Toivon, että olisin nähnyt tuon nuoruuden syntini palavan poroksi. Kuinka moni mies nykyajan elämässä soisi näkevänsä menneisyytensä palavan valkoiseksi poroksi silmäinsä edessä. Onko Arthur yhä täällä?

LADY CHILTERN Kyllä, hän on kasvihuoneessa.

SIR ROBERT CHILTERN Olen nyt niin iloinen, että pidin tuon puheen viime yönä Alahuoneessa, niin iloinen. Tein sen ajatellen, että julkinen häväistys voisi olla tuloksena. Mutta niin ei käynytkään.

LADY CHILTERN Julkinen kunnioitus on ollut seurauksena.

SIR ROBERT CHILTERN Niin luulen. Pelkään sitä melkein. Vaikka olenkin turvattu ilmitulolta, vaikka kaikki yritykset minua vastaan ovat tuhoutuneet, niin luulen Gertrud, luulen että minun pitäisi vetäytyä pois julkisesta elämästä. (Katsoo tuskaisesti vaimoaan.)

LADY CHILTERN (Innolla.) Oi, kyllä, Robert, sinun tulisi tehdä se. Sinun velvollisuutesi on tehdä se.

SIR ROBERT CHILTERN Se on suuri luovutus.

LADY CHILTERN Ei, se on suuri voitto.

SIR ROBERT CHILTERN (Kävelee edestakaisin huolestuneen näköisenä. Tulee sitten vaimonsa luo ja kietoo käsivartensa tämän hartioiden ympäri.) Ja sinä tulisit onnelliseksi eläen jossakin yksinäsi kanssani, ulkomailla kenties, eli maalla kaukana Lontoosta, syrjässä julkisesta elämästä? Etkö tuntisi mitään kaipausta?

LADY CHILTERN Oi, en mitään Robert.

SIR ROBERT CHILTERN (Surullisesti.) Entä kunnianhimosi minun puolestani? Sinulla oli tapana olla kunnianhimoinen vuokseni.

LADY CHILTERN Oi! Kunnianhimoni! Minulla ei ole nyt mitään muuta kuin toivo, että me kaksi rakastaisimme toisiamme. Juuri kunnianhimosi johti sinut harhaan. Elkäämme puhuko kunnianhimosta. (Lordi Goring palaa kasvihuoneesta näyttäen itsekseen hyvin iloiselta ja on puvussaan kokonaan uusia buttonhole, jonka joku on tehnyt hänelle.)

SIR ROBERT CHILTERN (Mennen häntä vastaan.) Arthur, minun tulee kiittää sinua siitä, mitä olet tehnyt puolestani. En tiedä, miten voin sen palkita. (Pudistaa hänen kättään.)

LORDI GORING Rakas veikko, tahdon sen heti sanoa. Tällä hetkellä … tavallisen palmupuun alla … tarkoitan kasvihuoneessa.

MASON (Tulee.) Lordi Caversham.

LORDI GORING Tuo ihailtava isäni tosiaan pitää tapana tulla saapuville vääränä hetkenä. Hän on siinä hyvin sydämetön, hyvin sydämetön kerrassaan. (Lordi Caversham tulee. Mason poistuu.)

LORDI CAVERSHAM Hyvää päivää, lady Chiltern! Onnittelen teitä mitä lämpimimmin, Chiltern, loistavasta puheestanne eilen illalla. Erosin juuri pääministeristä ja te saatte vapaana olevan paikan ministeristössä.

SIR ROBERT CHILTERN (Ilon ja riemun ilme katseessaan.) Paikan ministeristössä?

LORDI CAVERSHAM Niin, tässä on pääministerin kirje. (Ojentaa kirjeen.)

SIR ROBERT CHILTERN (Ottaa kirjeen ja lukee sitä.) Paikka ministeristössä!

LORDI CAVERSHAM Varmasti, ja te hyvin sen myös ansaitsette. Te olette tuonut nykyiseen valtiolliseen elämään sitä, mitä me niin paljon tarvitsemme — ylevän luonteen, korkean moraalisen sävyn, yleviä periaatteita. (Lordi Goringille.) Tuota kaikkea ei ole sinulla, sir, eikä tule koskaan olemaan.

LORDI GORING En pidä periaatteista, isä. Minusta ovat ennakkoluulot parempia. (Sir Robert Chiltern on suostumaisillaan pääministerin tarjoukseen, kun huomaa vaimonsa katsovan häneen kirkkain, vilpittömin silmin. Silloin hän käsittää, että suostuminen on mahdotonta.)

SIR ROBERT CHILTERN En voi suostua tähän tarjoukseen, lordi Caversham. Olen päättänyt evätä sen.

LORDI CAVERSHAM Evätä sen, sir!

SIR ROBERT CHILTERN Aikomukseni on heti erota julkisesta elämästä.

LORDI CAVERSHAM (Tuskitellen.) Evätä paikka ministeristössä ja väistyä pois julkisesta elämästä? En ole kuullut sellaista kirottua moskaa koko elämäni aikana. Pyydän teiltä anteeksi, lady Chiltern. Chiltern, pyydän anteeksi. (Lordi Goringille.) Elä virnistä tuolla tavoin, sir.

LORDI GORING En, isä.

LORDI CAVERSHAM Lady Chiltern, olette järkevä nainen, Lontoon järkevin nainen, järkevin nainen, mitä tunnen. Tahdotteko olla ystävällinen ja estää miehenne tekemästä sellaista … puhumasta sellaista… Tahdotteko olla ystävällinen ja tehdä sen, lady Chiltern?

LADY CHILTERN Mielestäni mieheni päätös on oikea, lordi Caversham. Hyväksyn sen.

LORDI CAVERSHAM Te hyväksytte sen? Voi taivas!

LADY CHILTERN (Ottaen miestään kädestä.) Minä ihailen häntä siitä. Ihailen häntä suunnattomasti siitä. En ole koskaan ennen ihaillut häntä niin paljon. Hän on hienompi kuin mitä koskaan hänestä ajattelin. (Sir Robert Chilternille.) Menethän kirjoittamaan kirjeesi pääministerille, menethän? Elä epäröi sen suhteen, Robert.

SIR ROBERT CHILTERN (Katkeralla sävyllä.) Luulen, että on parasta kirjoittaa se heti. Sellaista uhria ei voi uudistaa. Pyydän anteeksi lordi Caversham, että poistun hetkiseksi.

LADY CHILTERN Tulenhan kanssasi, Robert, vai kuinka?

SIR ROBERT CHILTERN Tule vain, Gertrud.

(Lady Chiltern menee hänen kerallaan.)

LORDI CAVERSHAM Mitä on tapahtunut tässä perheessä? Jotain on täällä hullusti, äsh. (Tarttuen otsaansa.) Heikkopäisyyttä! Perinnöllisyyttä, luulen. Ja vielä molemmat. Vaimo niinkuin mieskin. Hyvin surullista. Hyvin surullista todellakin! Eikä ole mikään vanha perhe. En voi sitä ymmärtää.

LORDI GORING Ei se ole heikkopäisyyttä, isä, vakuutan teille.

LORDI CAVERSHAM Mitä se sitten on, sir?

LORDI GORING (Hetken arveltuaan.) Niinpä niin, se on sitä, mitä meidän päivinämme kutsutaan korkeaksi moraalin asteeksi, isä. Siinä kaikki.

LORDI CAVERSHAM Vihaan noita uusia äsken keksittyjä nimityksiä. Samanlaista tapasimme me viisikymmentä vuotta sitten kutsua heikkopäisyydeksi. En viivy tässä talossa kauvemmin.

LORDI GORING (Ottaen häntä käsivarresta.) Oi! Tulkaahan juuri tänne hetkeksi, isä. Kolmas palmupuu vasemmalla, tavallinen palmupuu.

LORDI CAVERSHAM Mitä, sir?

LORDI GORING Suokaa anteeksi, isä. Minä unohdin. Kasvihuoneessa isä — kasvihuoneessa on joku, joka haluaa puhella kanssanne.

LORDI CAVERSHAM Mistä, sir?

LORDI GORING Minusta, isä.

LORDI CAVERSHAM (Virnistäen.) Siitä aiheesta ei paljoakaan kaunopuheisuutta synny.

LORDI GORING Ei, isä, mutta tuo lady on minun kaltaiseni. Hän ei muutoinkaan suuresti välitä kaunopuheisuudesta. Se on hänen mielestään liikanaista melua. (Lordi Caversham menee kasvihuoneeseen. Lady Chiltern tulee.)

LORDI GORING Lady Chiltern miksi pelaatte rouva Cheveleyn korteilla?

LADY CHILTERN (Hämmästyen.) En teitä ymmärrä.

LORDI GORING Rouva Cheveley teki yrityksen tuhotakseen miehenne joko poistamalla hänet julkisuudesta tahi pakoittamalla hänet valitsemaan häpeällisen kannan. Viimemainitusta murhenäytelmästä te hänet pelastitte. Edellämainittuun häntä nyt johdatte. Miksi tekisitte hänelle sen vääryyden, jota rouva Cheveleyn ei onnistunut, vaikka yritti?

LADY CHILTERN Lordi Goring.

LORDI GORING (Kooten voimansa suureen ponnistukseen näytellen keikarin takana piilevää filosofia.) Lady Chiltern, sallikaa minun. Kirjoititte minulle eilen illalla kirjeen, jossa sanoitte luottavanne minuun ja toivovanne apuani. Nyt on hetki, jolloin todella tarvitsette apuani, nyt on aika, jolloin teidän tulee luottaa minuun, luottaa minun neuvooni ja arvosteluuni. Te rakastatte Robertia. Ette halua surmata hänen rakkauttaan teihin. Millainen asema tulee hänellä olemaan, jos te riistätte häneltä hänen kunnianhimonsa hedelmät, jos te otatte hänet suuren valtiollisen uran loistosta, jos te suljette julkisen elämän ovet hänen edestään, jos te tuomitsette hänet karille ajautuneen hedelmättömyyteen, hänet, joka oli luotu voittokulkuun ja menestykseen. Naiset eivät ole tarkoitetut tuomitsemaan meitä, vaan antamaan anteeksi silloin kun tarvitsemme anteeksiantamusta. Anteeksianto, eikä rangaistus, on heidän tehtävänsä. Minkätähden kurittaisitte häntä vitsalla rikoksen vuoksi, joka on tehty nuoruudessa ennenkuin hän tunsi teitä, ennenkuin hän tunsi itseään? Miehen elämällä on suurempi merkitys kuin naisen. Sillä on laajemmat saavutukset, avarampi liikunta-ala ja suuremmat kiihottimet. Naisen elämä pyörii tunteiden kehässä. Miehen elämä liikkuu älyn piirissä. Elkää tehkö sellaista hirveätä erehdystä, lady Chiltern. Nainen, joka kykenee pysyttämään miehen rakkauden ja osoittaa hänelle vastarakkautta, on tehnyt kaiken, mitä maailma naiselta toivoo tai mitä sen pitäisi toivoa.

LADY CHILTERN (Hämmentyneenä ja epäröiden.) Mutta miehenihän itse tahtoo vetäytyä pois julkisuudesta. Hän tuntee, että se on hänen velvollisuutensa. Hän juuri ensimäiseksi niin sanoi.

LORDI GORING Ennenkuin Robert menettäisi teidän rakkautenne, tekisi hän mitä tahansa, katkaisisi koko uransa, kuten hän nyt on tekemäisillään. Hän on tekemäisillään teidän vuoksenne kauhean uhrauksen. Noudattakaa neuvoani, lady Chiltern ja elkää hyväksykö niin suurta uhrausta. Jos niin teette, saatte elämässänne sen katkerasti katua. Me miehet ja naiset emme ole luodut hyväksymään sellaisia uhrauksia toinen toiseltamme. Me emme ole niiden arvoiset. Sitäpaitsi Robertia on kyllin rangaistu.

LADY CHILTERN Meitä molempia on rangaistu. Asetin hänet liian korkealle.

LORDI GORING (Syvä tunne äänessään.) Elkää siitä syystä asettako häntä liian matalalle. Jos hän on pudonnut alttariltaan, elkää sysätkö häntä liejuun. Uraltaan suistuminen olisi Robertille samaa kuin häpeän lieju. Valta on hänen intohimonsa. Hän menettäisi kaiken, myös kyvyn rakastaa teitä. Miehenne elämä on tällä hetkellä käsissänne, miehenne rakkaus on käsissänne. Elkää turmelko häneltä molempia.

SIR ROBERT CHILTERN (Tulee.) Gertrud, tässä on kirjeeni luonnos. Luenko sen sinulle?

LADY CHILTERN Anna katson sitä. (Sir Robert Chiltern ojentaa hänelle kirjeen. Hän lukee sen ja sitten intohimoisin ilmein repii sen.)

SIR ROBERT CHILTERN Mitä teet?

LADY CHILTERN Miehen elämällä on suurempi merkitys kuin naisen. Sillä on laajemmat saavutukset, avarampi liikunta-ala, suuremmat kiihottimet. Meidän elämämme pyörii tunteiden kehässä. Miehen elämä liikkuu älyn alueella. Olen juuri tämän oppinut ja paljon muuta sen ohella lordi Goringilta. Ja minä en tahdo turmella sinulta elämääsi enkä nähdä, että sinä sen turmelisit uhraten minun vuokseni — tarpeettomasti uhraten.

SIR ROBERT CHILTERN Gertrud! Gertrud!

LADY CHILTERN Te voitte hairahtua. Miehet helposti hairahtuvat. Ja minä annan anteeksi. Tällä tavoin nainen auttaa maailman menoa. Näen sen nyt.

SIR ROBERT CHILTERN (Suuren liikutuksen valtaamana syleilee häntä.) Vaimoni! Vaimoni! (Lordi Goringille.) Arthur, näyttää siltä, että minä aina joudun sinulle kiitollisuuden velkaan.

LORDI GORING Oi, ei rakas Robert. Olet kiitollisuuden velassa lady Chilternille, et minulle!

SIR ROBERT CHILTERN Olen sinulle paljosta kiitollisuuden velassa. Ja nyt kerro, mitä olit minulta kysymäisilläsi juuri kun lordi Caversham tuli sisään.

LORDI GORING Robert, olet siskosi holhooja, ja toivon suostumustasi siihen, että menen hänen kanssaan avioliittoon. Siinä kaikki.

LADY CHILTERN Oi, olen niin iloinen! Olen niin iloinen! (Pudistaa lordi Goringin kättä.)

LORDI GORING Kiitän teitä lady Chiltern.

SIR ROBERT CHILTERN (Hämmästyneen näköisenä.) Sisareni sinun vaimoksesi?

LORDI GORING Aivan niin.

SIR ROBERT CHILTERN (Puhuen vakuuttavan lujasti.) Arthur, olen hyvin pahoillani, mutta se ei voi tulla kysymykseen. Minun on ajateltava Mabelin tulevaista onnea. Enkä usko, että hänen onnensa olisi turvattu sinun käsissäsi. En voi suostua hänen uhraamiseensa.

LORDI GORING Uhraamiseen?

SIR ROBERT CHILTERN Niin, täydelliseen uhraamiseen. Rakkaudeton avioliitto on hirveä. Mutta eräs seikka on pahempi kuin kokonaan rakkaudeton avioliitto. Avioliitto, jossa on rakkautta mutta vain toisen puolelta, uskollisuutta, mutta vain toisen puolelta, antautumusta mutta vain toisen puolelta ja jossa toinen noista kahdesta sydämestä varmasti tulee murtumaan.

LORDI GORING Mutta minä rakastan Mabelia. Ei kenelläkään toisella naisella ole sijaa minun elämässäni.

LADY CHILTERN Robert, jos he rakastavat toinen toistaan, miksi he eivät menisi naimisiin.

SIR ROBERT CHILTERN Arthur ei voi hankkia Mabelille sitä rakkautta, minkä tämä ansaitsee.

LORDI GORING Mikä syy sinulla on noin sanoa?

SIR ROBERT CHILTERN (Hetken vaitiolon perästä.) Vaaditko sinä todella, että minä sen sanon sinulle.

LORDI GORING Tietysti vaadin.

SIR ROBERT CHILTERN Kuten haluat. Kun olin luonasi eilen illalla, tapasin rouva Cheveleyn piilottautuneena huoneissasi. Oli kello kymmenen ja yhdentoista välillä yöllä. En tahdo sanoa mitään enempää. Sinun suhteesi rouva Cheveleyhin — kuten eilen illalla sanoin — ei vähääkään liikuta minua. Hänen harjoittamansa lumous sinuun näkyy uusiintuneen. Puhuit minulle eilen illalla hänestä kuten puhtaasta ja tahrattomasta naisesta, jota arvostat ja kunnioitat. Olkoon niin. Mutta minä en voi luovuttaa sisareni elämää sinun käsiisi. Tekisin siinä väärin. Se olisi oikeudetonta, kunniattoman oikeudetonta häntä kohtaan.

LORDI GORING Minulla ei ole mitään enempää sanottavaa.

LADY CHILTERN Robert, ei se ollut rouva Cheveley, jota lordi Goring odotti eilen illalla.

SIR ROBERT CHILTERN Ei rouva Cheveley! Kuka se sitten oli?

LORDI GORING Lady Chiltern.

LADY CHILTERN Se oli oma vaimosi. Robert, eilen iltapäivällä sanoi lordi Goring minulle, että jos milloin tahansa minulla olisi murhe, niin voisin tulla hänen luokseen apua saamaan, koska hän on meidän vanhin ja parhain ystävämme. Myöhemmin, tuon kamalan kohtauksen jälkeen tässä huoneessa kirjoitin hänelle, sanoen, että luotan häneen, että tarvitsen häntä ja että olin tulossa hänen luokseen apua ja neuvoa saamaan. (Sir Robert Chiltern ottaa kirjeen taskustaan.) Aivan niin, tuon kirjeen. Kuitenkaan en mennyt lordi Goringin luo. Tunsin, että apu voi vain lähteä meistä itsestämme. Ylpeys sai minut näin ajattelemaan. Rouva Cheveley meni. Hän varasti kirjeeni ja lähetti sen nimettömänä sinulle tänä aamuna, että luulisit… Oi, Robert, en voi sanoa, mitä hän toivoi sinun luulevan…

SIR ROBERT CHILTERN Mitä! Olenko pudonnut niin alas sinun silmissäsi, että arvelit minun hetkeäkään voivan epäillä sinun hyvyyttäsi. Gertrud, Gertrud, sinä olet minulle kaikkien hyväin asiain mielikuva, eikä koskaan voi synti sinua koskettaa. Arthur, voit mennä Mabelin luokse ja toivon teille parhainta onnea. Oi, pysähdy hetkeksi. Tämän kirjeen alussa ei ole mitään nimeä. Tuo loistava rouva Cheveley ei näytä sitä hoksanneen. Siinä tulisi olla nimi.

LADY CHILTERN Anna kirjoitan sinun nimesi. Sinuun luotan ja sinua tarvitsen. Sinua enkä ketään muuta.

LORDI GORING Niin, tosiaankin lady Chiltern, luulen, että saisin takaisin oman kirjeeni!

LADY CHILTERN (Hymyillen.) Ei, te saatte Mabelin. (Ottaa kirjeen ja kirjoittaa siihen miehensä nimen.)

LORDI GORING Hyvä on, toivon että Mabel ei ole muuttanut mieltään. On lähes kaksikymmentä minuuttia siitä kun hänet viimeksi näin. (Mabel Chiltern ja lordi Caversham lähestyvät.)

MABEL CHILTERN Lordi Goring, mielestäni isäsi seura on elähdyttävämpää kuin sinun. Tulevaisuudessa puhun ainoastaan lordi Cavershamille ja aina tuon tunnetun palmupuun alla.

LORDI GORING Rakkaani. (Suutelee häntä.)

LORDI CAVERSHAM (Aikalailla nolostuneena.) Mitä tuo tarkoittaa, sir? Ethän tarkoittane sanoa, että tämä viehättävä, viisas nuori lady on ollut niin hupsu ja suostunut sinuun.

LORDI GORING Tietenkin, isä! Ja Chiltern on ollut viisas kylläkin myöntyäkseen ottamaan paikan ministeristössä.

LORDI CAVERSHAM Olen hyvin iloinen kuullessani tätä Chiltern … onnittelen teitä, sir. Jollei maa joudu radikaalien tai veijarien haltuun, saamme teistä kerta vielä pääministerin… (Mason tulee.)

MASON Aamiainen on katettu, arvoisa lady. (Poistuu.)

MABEL CHILTERN Jäättehän aamiaiselle, lordi Caversham, ettekö jääkin?

LORDI CAVERSHAM Mielihyvin, ja sen perästä saatan Chilternin Downing-kadulle. Teillä on edessänne suuri tulevaisuus. Toivoisin, että voisin sanoa samaa sinusta, sir! (Lordi Goringiin päin.) Mutta sinun urasi tulee olemaan kokonaan kotoinen.

LORDI GORING Niin, isä, minä pidän kotielämää parempana.

LORDI CAVERSHAM Ja jos et ole tälle nuorelle ladylle ihanneaviomies, niin myyn sinut shillingin hinnasta.

MABEL CHILTERN Ihanneaviomies! Oi! Enpä luule, että minä siitä pitäisin. Se kuulostaa joltakin, mitä tavataan tulevassa maailmassa.

LORDI CAVERSHAM Minkälaiseksi toivotte hänen sitten tulevan?

MABEL CHILTERN Hän saa tulla millaiseksi haluaa. Ainoa, mitä toivon, on, että minä tulisin hänelle — — tulisin — oi, kelpo vaimoksi hänelle.

LORDI CAVERSHAM Annan sanani, että tuossa on melko paljon tervettä järkeä, lady Chiltern. (Kaikki poistuvat paitsi Robert Chiltern. Hän vaipuu tuolille ajatuksiinsa syventyneenä. Hetken ajan kuluttua lady Chiltern palaa häntä hakemaan.)

LADY CHILTERN (Kallistuneena tuolin selkänojaa vastaan.) Tuletko Robert?

SIR ROBERT CHILTERN (Ottaen häntä kädestä.) Gertrud, rakastatko minua tai onko se pelkkää sääliä?

LADY CHILTERN (Suutelee häntä.) Rakastan, Robert. Rakastan ja ainoastaan rakastan. Meille molemmille alkaa uusi elämä.

VÄLIVERHO.