← Table of contents
Elegioja

PAIMENEN HAUTA

Reading edition

Paimen, ken ohi kumpuni käyt — minäkin kävin kerta, niinkuin nyt sinä käyt, kentillä Arkadian, mullekin tyttöni mun teki vuoteen laakerilehtoon illoin ja unhottamaan karjani viekoitti mun. Mut sun armaas ei ole Cynthia kukkiva-rinta, ei tulenhehkuva hän, tuoksuvahuulinen ei, eikä sun rakkautes ole muuta kuin varjojen varjo rinnalla rakkautein. Siks osas oikeamp' ois maata mun puolestain Manan vankina multien alla, mun olis armastas lempimähän opettaa.

Explore with AITake your curiosity a little further.

Reading settings