YLEINEN MAATIEDE (continued 2)

Kalan saalis on hyvä, etenkin sampi-saalis Wolga- ja Ural-virroissa ja Kaspin meressä, joista kapa-sampia ja sammin mätiä eli "kaviaria" viedään ulkomaillekin. Muuten pyydetään sorvia ja sardellia Mustasta merestä, silliä ja makrilliä ynnä muita tavallisimpia meri-kaloja Valkeasta merestä ja lohia Vienan virrasta.

Metsästäminen on yhtä hyvä ja etusa, kun kalan pyyntö, mutta ainoasti pohjos- ja kaakkos-puolella, jossa on paljon lintuja ja muita metsän eläimiä, joiden nahoista venäläiset saavat hyviä turkin aineita sekä itselleen että muillekin myödä. Etelä-venäjässä ajetaan villisikoja ja Jäämerestä pyydetään hylkeitä ja valaskaloja.

Ural-vuorista, etenkin niiden keski-osasta, kaivetaan paljon kultaa, hopeaa, platinaa, vaskea, rautaa, lyijyä ja kalliita kiviä. Marmori kiveä, kalkkia ja kivihiiliä saadaan Ural-virran rannoilta, ja alabaster-kiveä Okâ-virran varrelta. Salpetteriä valmistetaan pienessa Venäjässä. Suoloja sekä säretään Ural-vuorista että kuivataan sula-lähteistä kaakkois-kankaalla.

Työ-tehtaita eli vaprikoita on kyllä 8 tuhatta; mutta ne eivät riitä koti-tarpeeksikaan. Niissä valmistetaan enimmiten puumuli- ja silkki-vaatetta, nahkoja, kynttilöitä, öljyä, karkeita hamppu- ja pellava-palttinoita, köysiä, lasia, peiliä, posliinia ja tupakkaa.

4. Kaupan käynti on Venäjällä joksenkin vilkas, mutta enimmiten vieraiden vallassa. Muiden maiden kauppiaat lähettävät laivansa Venäjän satamoihin, ostamaan sieltä kaikenlaista valmistamatonta, eli luonnon kasvattamaa ainetta, joita he sitten, vuoden tahi parin kuluttua, tuovat takaisi valmistettuna tarvekaluiksi. Niin noutavat ulkomaalaiset Jäämeren rannoilta, Arkangelin satamasta, metsän antimia, niinkun laivan aineita, tervaa, potaskaa, hylkeen rasvaa ja turkiksia; vähän hamppua, purjevaatetta, köysiä ja rautaa. Itämeren valkamoista, Pietarista, Tallinnasta eli Räävelistä, Riigasta ja Liibausta tuotetaan, paitsi metsän antimia, myös paljon eloa, pellavaa ja hamppua, pellavaan ja hampun siemeniä ja niistä tehtyä öljyä, talia, saipuata, raavaan vuotia, pajutettuja nahkoja, turkiksia, purje-vaatetta, ja köysiä sekä vähän metallia ja metalli-kaluja. Mustan meren satamoista, jotka ovat Odessa, Taganrog ja Kertsh, kuletetaan: vehnää, pellavaa, villoja, talia ja pajutettuja nahkoja. Kaspin meren rannoilta, Astrakan- ja Kisliär-nimisistä satamista, tuodaan rautakaluja ja kankaita. Maata myöden viedään Preussin maalle lautoja ja malkoja, Itävaltaan pajutettuja nahkoja ja raavaita, Turkin maalle ja Aasiaan puumuli-vaatetta ja muita teoksia. — Ulkomailta tuodaan Venäjälle juomia, paineita eli väriä, puumulia ja puumuli-kankaita, silkkiä ja silkki-vaatetta, valmistamatonta eli hiekka-sokeria, kahvia, ryytiä ja muita siirtomaiden tavaroita. Teelehtiä tuodaan maa-matkaa Kiinan maasta.

Sisämainen kaupan käynti on joksenkin vireä Wolga-, Dyna- ja Wiena-virroilla, niinkun myös kanavilla ja Pietarissa Moskovaan saattavalla rautatiellä. Yleesen ovat kaikki Venäjän virrat, paitsi Dnieper, aluksilla kulettavia. Laiva-liikettä varten on Dnieper-virran koskia perattuna ja sulku-laitoksia tehtynä. Paitsi sitä on kaivettu 830 penikulmaa kanavia, joista paraimmat ovat: Kubinskan, Marian ja Wishnii-volotshotskan kanavat, jotka yhdistävät Wolga-virran haaroja Suomen lahteen ja Jäämereen menevien virtojen kanssa. Aaltojärven kanava, jolla vältetään vaarallinen kulku Aaltojärvellä, menee Wolkovan suusta Nevajoen niskalle. Beresinan kanava, Dnieper-virtaan juoksevan Beresinan ja Dynan välillä. Näiden kanavien avulla käypi Pietarista aluksilla kulkeminen sekä Jäämereen että Mustaan ja Kaspin mereen.

5. Uskonto. Greekan katoliikiläinen, eli niinkuin Venäläiset itse sitä nimittävät,"oikea uskonto" on valtakunnan pää-uskonto, sillä siihen kerran kastettu ei saa enään siitä luopua. Sitä tunnustaa 48 miljonaa ihmistä, joiden luku nousee vuodesta vuoteen myös siten, että lapset, jotka syntyvät vanhemmista, joista toinen, olkoonpa mies tahi vaimo, on Greekalainen, ristitään siihen uskontoon. Mutta laillinen turva ja suojelus on sallittuna kaikille muillekin uskon tunnustajoille, kuitenkin muutamilla välipuheilla. Niin eivät esimerkiksi muut, kuin Greekan uskolaiset saa pitää kirkon kelloja Pietarissa ja muissa paikoissa, jossa Greekan uskonto on pää-uskontona. Luterilaisia asuu 1 ¾ miljonaa Itämeren maissa. Roomin katoliikiläisiä, eli kuin tavallisessa puheessa sanotaan paavin uskolaisia, on noin 3 miljonaa Länsi-venäjässä. Mooseksen uskolaisia 1 miljona myös Länsi-venäjässä. Mahometin oppilaisia liki 3 miljonaa Tauriassa ja Krimin niemellä, ja pakanoita 1 miljona Aasian raja-maissa.

Greekan uskonnon ylimäinen päämies eli patriarkka on keisari itse, ja kirkon hengellinen oikeus on Pietarissa asuntoa pitävä pyhä johdattava synodi eli kokous. Synodin alla on 51 hiippakuntaa ja konsistoriumia, joiden päämiehet ovat taikka metropoliitoja, arkkipiispoja tai piispoja. Metropoliitoja on 3, nimittäin Pietarissa, Moskovassa ja Kiievassa, arkkipiispoja 28 ja piispoja 38, tavallisia pappia 120,000, kirkkoja 34,000 ja rukoushuoneita 9,000. Luostaria, joiden päämiehet ovat arkkimandriitoja, igumeneja ja igumenjoja eli nais-igumeneja on noin 500. — Katoliikiläisillä on 6 piispaa, 100 luostaria ja 900 pitäjän kirkkoa. — Luterilaisilla on 3 hiippakunnan hallitusta. — Juutalaisilla 600 synagoogaa, 2,000 rukoushuonetta, 950 rabbiinia eli pappia ja 3,900 koulua. Mahomedin uskolaisilla 4,700 moskieta eli kirkkoa.

6. Kansallinen sivistys on vielä huonolla kannalla. Harva talonpoika taitaa kirjaa lukea ja vielä harvempi kirjottaa. Mutta kansakouluja laitetaan ehtimiseen, joista on toivo, että sivistys on nousemassa. Korkeampata eli tieteellistä sivistystä varten on 6 yli-opistoa, nimittäin: Pietarissa, Tartolinnassa eli Dorpatissa, Moskovassa, Kasanissa, Kiievassa ja Charkovassa, 4 lyseumia, 65 lukioa ja monta koulua. Paitsi näitä on vielä erinäisiä oppineiden seuroja ja erinäisiä säätyjä varten perustettu oppilaitoksia, niinkuin papin seminariumia, maaviljelys-, vuorityön-, kaupanteon-, merimiesten- ja käsitöiden-, sekä monta sota-koulua.

III. Hallitus.

1. Hallitus-muoto on yksvaltanen, hallitus-istuin perittävä ja hallitsia itsevaltanen. Hänen vallassa on siis korkein sekä lakia-laativa että ylimäinen tuomio- ja toimitus-voima. Keisarin apuna hallituksessa on Valtioneuvosto, jolta keisari kysyy neuvoa uutta lakia laatiessa ja asetuksia antaessa. Jäseninä siinä ovat kaikki lailliseen ikään ehtineet suuret ruhtinat, kaikki valtakunnan ministerit, ja muita keisarin nimittämiä suuri-sukuisia ja korkea-arvoisia herroja, yhteesen 40 henkeä. Kirkollisia asioita hoitaa Pyhä Synoodi, jossa keisari itse, kuin kirkon patriarkka, istuu esimiehenä. Muita jäseniä ovat Nougorodin Pietarissa asuva metropoliita, 3 arkkipiispaa, 1 piispa, nimittäin keisarin rippi-isä, 1 arkkimandriita, ylimäinen sota-pappi ja 1 protohierei eli tuomio-rovasti. Lain asioissa on Johdattava Senaati korkein tuomio-oikeus, ja talouden asioissa on Valtio-ministeristö ylimäinen toimitus-oikeus. Venäjällä on jo vanhastaan ollut, ennen kuin muissa maissa, oman tunnon eli sovinto-oikeuksia, joiden tarkoitus on sovittamalla estää riitoja nousemasta.

2. Hallitsia on Aleksander Toinen ja hänen lyhyin ja tavallisin nimityksensä: kaiken Venäjän keisari ja itsevaltias, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas; mutta laveammassa nimityksessä luetellaan melkeen kaikki valtakunnan maakunnat ja lopussa nimittäiksen keisari Norjan perilliseksi, Shlesvigin, Holsteinin ja Oldenburgin herttuaksi. Keisarin pojat ja tyttäret ovat suuria ruhtinoita ja suuria ruhtinattareita, ja vallan perillistä sanotaan cesaarevitsiksi. Keisarit asuivat ennen Kremlin linnassa Moskovassa, vaan nykyjään tavallisesti talvi-hovissa Pietarissa.

3. Tulot ja menot. Valtakunnan tuloja ovat: henki-rahat miesväeltä sekä maalla että kaupungissa, josta maksusta kuitenkin ovat vapaat kaikki vaimoväki, koko vapaa sääty, papit ja rikkaammat porvarit, jotka viimeksi mainitut siihen siaan maksaavat porvari-rahaa; aprakka, jota kannetaan kaikilta kruunun maata viljeleviltä talonpojilta, mutta herrojen talonpojat maksavat aprakkansa heille; viina- ja suola-vero, sillä Venäjällä ei saa syödä muuta suolaa eikä juoda muuta viinaa, kuin kruunun tehtaissa valmistettua; tulli-rahat ulkomailta tuoduista ylellisyyden tavaroista, kartta-paperin, valtuus- ja palkinto-kirjojen lunastus; voitto postin kuletuksesta; metsä-vero ja Wolga-virran ja Kaspin meren kala-arenti; tulot kruunun ruuti-, salpetteri- ja peili-tehtaista, kulta-, hopea-, vaski- ja rauta-kaivannoista, ja vuokra kruunun myllyistä, aitoista ja muista rakennuksista. Kaikki kruunun tulot yhteesen nousevat vuodessa noin 290 miljonaan hopea ruplaan. — Menot ovat monenlaisia ja vaikeammat määrätä, sillä toisena vuonna menee enemmän ja toisena vähemmän. Vuonna 1860 tekivät 305 miljonaa ruplaa hop., joista 101 milj. meni sotaväelle. Valtiovelkaa on, paitsi 644 milj., joka on kiertävässä paperirahassa, noin 980 miljonaa, joiden vuotuinen korko tekee 58 milj. rupl. hop.

4. Sotaväki. Vuonna 1689, ensimäisen Pietarin noustessa hallitus-istuimelle, ei Venäjällä ollut yhtäkään sota-alusta, eikä seisovaa sotaväkeä muuta, kun 15 tuhatta jousimiestä, joiden sanotaan olleen yhtä vahingolliset omalle hallitukselle, kun vihollisillekin. Mutta Pietari hankki ensimäisen sota-aluksen Hollannista, erotti kunnottomat jousimiehet palveluksesta, ja asetti heidän siaan hyvin harjotetun pyssy-väestön, joka hänen viime vuosina sanotaan nousneen 200 tuhanteen mieheen. Siitä ajoin on Venäjän sotaväkeä lisättynä lisäämistään niin että se ennen viime sotaa nousi noin miljonan paikoille. Nykyjään on paitsi kosakkeja, noin 577,000 sotamiestä. Sota-aluksia oli sillon suurempia ja pienempiä yhteesen 8 sataa vaan nykyjään 313. Sotamiehiä otetaan sitomalla tarpeen mukaan, millon enemmän millon vähemmän. Rauhan aikona on otettuna tavallisesti 8 ja välistä vaan 4 miestä tuhannesta; mutta sota-aikona 10 ja 12 tuhannesta. Linnotuksia eli västinkiä on monta, joista paraimmat ovat Ruotsilta, Puolalta ja Turkilta voitetuissa raja-maissa, niinkun Kronstadt Retusaarella, Riiga Liivinmaalla, Brezc-litovsk Litauvin maalla, Sevastopol Krimin niemellä. Sota-satamia on niinikään monta. Paraimmat ovat: Suomen lahden rannoilla Retusaari ja Tallinna; Mustan meren rannoilla Sevastopol, Nikolaijev, Kerson ja Taganrog; Kaspin meren rannalla Astrakan ja Jäämeren rannalla Arkangeli.

IV. Paikka-kuntia.

Itämeren maat.

1. Inkerin maa, Suomen lahden, Rajajoen, Aaltojärven, Peippusen ja Nevanjoen välillä, on tasasta alankomaata, joka kasvaa avaroita havu-metsiä. Asukkaat ovat Suomalaisia ja tunnustavat Luteruksen pahdistamaa uskontoa. Venäläisiä ja Saksalaisia asuu kaupungeissa. Tämä maa on Pähkinä-linnan rauhasta, eli vuodesta 1323, ollut Venäjän vallan alla; tuli vuonna 1617 Ruotsin vallan alle; mutta voitettiin heiltä taas takasin vuonna 1703.

Kaupunkia: Pietari, perustettu vuonna 1703 Nevajoen suuhun, on Euroopan suurimpia ja kauniimpia kaupunkia, keisarin ja Inkerin läänin kuvernörin istuin, yliopisto, monta akatemiaa ja koulua, metropoliita ja korkein papillinen hallitus, hyvä tehdas- ja kauppa-paikka, 500 tuhatta asukasta. Komeita kartanoita on monta: talvi-hovi, jossa keisari tavallisesti asuu; eräkäs-hovi, jossa on puutarha yläkerrassa; marmori-hovi, joka on tehty pelkästä kivestä ja metallista, puuta siinä ei ole kipenettäkään; Iisakin kirkko, suurin pohjos-euroopassa, rakennettu marmori kivestä 56 jalkaa korkeiden kivi-pylväiden päälle; Tsaari Pietarin vaskesta valettu kuva-patsas ja Keisar Aleksanderin muisto-patsas, tehty yhdestä 84 jalkaa pitkästä kivestä, on yli puolentoista sataa jalkaa korkea. Tämä on korkein ykskivi-teos koko mailmassa. Keisarin huvitus-hovin tienoolla on: Gatshina ja Tsaarien hovi eli Tsarkoje-selo, molemmat Pietarista vähän etelään; Pietarin hovi eli Petterhof ja Rampova eli Oranienbaum, molemmat Suomen lahden rannalla; Kamennoi Ostrova, saari Nevan suussa. Kaikissa näissä on hyviä kasvistoja ja kauniita puistoja.

Muita kaupunkia on vielä: Retusaari eli Kronstadt, vahvasti perustettu linnoitus Suomen lahden pohjassa, sota-laivaston satama, 50 t.a. Pähkinä-linna eli Shlysselburg, vanhan aikunen linnoitus Nevan niskalla. Täällä tehtiin Ruotsin ja Venäjän välillä ensimäinen rauha v. 1323, jollon Suomen kansa jaettiin kummankin vallan välillä niin että Ruotsi sai nykysen Suomen Suuriruhtinanmaan, ja Venäläiset kaikki ne Suomalaiset, jotka asuvat nykysestä Suomen rajasta itään ja etelään päin, 5 t.a. Narva, varustuksilla vahvistettu kaupunki Narva-virran suussa, muistettava tappelutanner vuonna 1700, 5 t.a.

2. Wiron maa, tasanen ja joksensa viljava alanko. Narva-virran länsi-puolella. "Maa-rahvas" eli Wirolaiset ovat Suomen heimoa ja tunnustavat Luteruksen puhdistamaa uskontoa, mutta herrat maalla ja kaupunkilaiset ovat Saksalaisia. Hiidenmaan (Päiväsalon) saaressa asuu ruotsalaisia.

Kaupunki: Tallinna eli Rääveli, vanhan aikunen, Tanskan kuninkaan Woldemarin vuonna 1218 perustama kauppa-kaupunki, hyvä satama, jossa osa Venäjän sota-laivastoa lepää talvella, viepi ulkomaille pellavan ja hampun siemeniä, eloa ja nahkaa, 23 t.a.

3. Liivin maa, Peippusen, Riigan lahden ja Dyyna-virran välillä, on epätasaista ranta-maata, mäkiä, kankaita, soita, järviä ja peltoja on vuorotellen. Ikivanhat asukkaat Liiviläiset, jotka ovat Suomen heinoa, ovat häviämässä. Uudemmat asukkaat Lettiläiset ovat Venäjän sukua. Aatelisto ja kaupunkilaiset ovat Saksalaisia. Uskonto Luteruksen puhdistama. Tähän kuuluu myös Kurensaaren eli Saarenmaan viljava saari.

Kaupunkia: Riiga, lähellä Dyyna-virran suuta, kuvernörin asunto, lavea kauppa, sokeri- ja verka-tehtaita, 60 t.a. — Tartolinna eli Dorpat, ihanassa laksossa liki Peippusen rantaa, vanha ruotsin vallan aikaan perustettu yli-opisto, peili-tehdas, 12 t.a.

4. Kuurin maa, Riigan lahden ja Itämeren välillä, on yleesen tasasta ja viljavata maata, mutta keskellä on hiekka-harju. Asukkaat Kuurilaiset ovat Venäjän heimoa, vapaa sääty osaksi Puolalaisia ja toiseksi osaksi Saksalaisia. Kolmannes osa kansaa pysyy Paavin uskonnossa, mutta kaksi kolmannesta tunnustavat Luteruksen puhdistamaa uskontoa.

Kaupunkia: Mitau, hiekka-kankaalla, pienen puron varrella, oli ennen omantakeisien iso-herttuiden, vaan nyt ainoasti maaherran asunto, 30 t.a. — Libau, Itämeren rannalla, hyvä kauppa, 12 t.a.

Suuri-venäjä.

Wolkonski-metsä jakaa sen kahteen palstoon. Pohjos-osa, ja etenkin sen koillis-puoli on yhden muotoista metsätöntä alamaata ja kolkkoa kangasta. Etelämpänä, maa-harjun rinteillä kasvaa avaroita metsiä, joista pyydetään paljon kallis-nahkasia eläviä. Walkea-meren rannoilla ja Wiena-joen varsilla käypi jo maata viljeleminen. Asukkaat, joista enin osa tunnustaa Greekan uskontoa, ja muutamat ovat vielä pakanoita, ovat enimmäkseen Suomen sukua. Walkean meren länsi-puolella majailee Lappalaisia ja sen itä-puolella Samojediläisiä. Lappalaisista etelään päin asuu Karjalaisia ja Samojedien etelä-puolella Syrjäläisiä eli Syrjäniä. Venäläisiä asuu ylen ympäriseen.

Kaupunkia: Arkangel, 9 peninkulmaa Wiena-virran suusta, maaherran asunto, Pohjos-venäjän paras kauppa-kaupunki, josta Englannilaiset ja Hollannilaiset noutavat tervaa, talia, hylkeen rasvaa, rautaa ja turkiksia. Tehtaissa valmistetaan sokeria, purjeita ja köysiä. — Mesen, yhtänimisen virran varrella, myöpi muukalaisille turkiksia, mursun hampaita, hylkeen rasvaa ja höyheniä. — Kolari, Turjan niemellä, kauppa yhtäläinen, kuin edellisellä. — Savodoi eli Petruska, Äänisen länsi-rannalla, Aunuksen läänin maaherran asunto, puuskien eli tykkien valanto, 7 t.a. — Nougorod, Wolkova-joen niskalla, kävi ennen laveata kauppaa, maaherran asunto, 10 t.a. — Pleskova (suomeksi Pihkava), Welika-joen suussa, maaherran asunto, oli ennen varakas, jota isot markkinat vielä muistuttaa, nyt pienenlainen, 10 t.a. — Wologda, Suchoona-virran varrella, maaherra, 15 t.a.

Saaria: Novaja Semlja, on kymmenen kuukautta lumen alla, melkein autio ja ruohoton. Rannoilla pyydetään valkeita karhuja, mursuja, hylkeitä ja vesi-lintuja Täällä majailee ainoasti metsä- ja kala-miehiä, eivätkä nekään kaiken vuotta. Waigatsh ja Kalgujeva ovat yhtäläiset, kun edellinen.

Etelä-osa on Venäjän väki-rikkain maa. Wolga, Okâ, Dnieper ja Don-virtojen varsilla tekee vilja hyvän terän, ja hedelmä- ja tammi-puita kasvaa metsissä. Asukkaat, joita on 20 miljonaa, ovat enimmiten Venäläisiä. Ainoasti idässä on Suomalaisia ja etelässä vähän Tatarilaisia.

Kaupunkia, joissa on maaherra ja lukio, on 13, nimittäin: Jaroslavl, Wolgan varrella, 30 t.a. — Kostroma (lue Kastrooma), niinikään Wolgan varrella, 12 t.a. — Nishnei-Nougorod, Okâ-virran suussa, suuret markkinat, joilla vaihetaan Aasian ja Euroopan tavaroita, 27 t.a. — Wladimir, Kläsmä-joen varrella, ennen ruhtinoiden asunto, 12 t.a. — Twêr, Tvertsaa-virran suussa, 17 t.a. — Moskova, yhtänimisen joen varrella, perusteltu 1156, ennen Pietaria Venäjän pääkaupunki, jossa keisari vieläkin kruunataan, yli-opisto, metropoliita, monta tehdasta, hyvä vaihto-kauppa, 400 kirkkoa, 380 t.a. Sisimäinen osa on nimeltä Kreml. — Tambova, 13 t.a. — Tûla, mainio rauta-paja, jossa valmistetaan pyssyjä sotaväelle, 50 t.a. — Kalûga, Okâ-virran varrella, 35 t.a. — Smolensk, Dnieper-virran rannalla, 25 t.a. — Woronesh, lähellä Don-virtaa, vanhan aikuinen, 40 t.a. — Kursk, lähellä Desnaa, suuret markkinat, 25 t.a. — Orel (lue Arjol), Okâ-virran varrella, 30 t.a.

Länsi-venäjä.

1. Litauvin maa, (Liettua) Nieman ja Wiilia-virtojen varrella, on hyvin metsästä ja soista maata. Maan asukkaat, Litauvilaiset, ovat Venäjän heimoa; mutta kaupunkien asukkaat ovat Puolalaisia, Juutalaisia ja Saksalaisia.

Kaupunkia, jossa on maaherra, on 3: Kowno, Wilia-virran suussa, 7 t.a. — Wilno, Wilia-virran varrella, oli ennen Litauvin ruhtinoiden asunto, ja on vieläkin kaunis kaupunki, jonkunlainen kauppa, lääkärien akatemia, 50 t.a. — Grodno, Niemanin varrella, verka-, silkki- ja sametti-tehtaita, suuret markkinat, 15 t.a.

2. Walkea-venäjä, on, niinkuin edellinenkin metsänen ja soinen. Pripets-virran varrella on suurimmat suot koko Euroopassa.

Maaherran kaupunkia: Witebsk, Dyyna-virran varrella, 15 t.a. — Minsk, 13 t.a. — Mohilev, Dnieper-virran varrella, katoliikiläinen arkkipiispa, 23 t.a.

3. Wolyynia ja Podoolia. Maa on yhtäläistä, kun edellinen, mutta viljavampaa. Eloa, liinaa ja pellavaa viljellään paljon. Asukkaat ovat Rusniakeja eli sekaantuneita Venäläisiä ja Puolalaisia. Aatelisto ja porvarit ovat selviä Puolalaisia.

Maaherran kaupunkia on 2: Shitomiir, nahka-tehtaita ja hyvä kauppa, 95 t.a. — Kaminiets, vahva linnoitus 16 t.a.

Pieni Venäjä.

Asukkaat, pienet Venäläiset ja Kasakat, ovat ahkeroita karjan kaitsioita ja pitävät paljon mehiläisiä, mutta viljelevät myös eloa, pellavaa, hamppua, humaloita, tupakkaa ja hedelmä-puita. Moniain paikoin saavat salpetteriä maasta.

Kaupunkia, joissa on kuvernöri: Kiiew, Dnieper-virran varrella, Venäjän vanha pääkaupunki, yli-opisto metropoliita, ja kuuluisa luostari, jonka maan alaisissa kammioissa säilytetään pyhien miehien ruumiita, joita jumaliset asukkaat käyvät ahkeraan kumartamassa, lavea kauppa ja markkinat, 44 t.a. — Charkova (Harkova), Donets-virran varrella, yli-opisto ja suuret markkinat, 23 t.a. — Pultava, mäen kukkulalla Worskla-virran varrella, linnoitettu, kuuluisa tappelu 1709. Pietar ensimäisen ja Kaarle kaksitoistakymmenennen välillä, 9 t.a. — Tshernigow, Desna-virran varrella, saippua-vaaprikka, 11 t.a.

Eteläinen Venäjä.

Eteläinen Venäjä jaetaan tavallisesti kolmeen pienempään osaan: Bessarâbia, Uusi Venäjä ja Donskan kasakoin maa, joista keskimäinen taas jaetaan myös kolmeen vielä pienempään osaan: Cherson, Jekaterinoslavl ja Tauria.

Bessarâbiaksi sanotaan Dniester ja Pruth virtojen ja Mustan meren välillä olevata, hyvää vilja- ja viina-maata. Vanhat asukkaat puhuvat huonoa latinaa; mutta viime vuosina on tänne muuttanut paljon saksalaisia, venäläisiä ja puolalaisia maja-miehiä. Läänin kuvernöri asuu Kishinevan kaupungissa, 42 t.a. — Chotim, vahvasti varustettu, tappelu 1739, 15 t.a. — Bender, niinikään vahvoilla varustuksilla, 15 t.a. — Akierman, linnoitettu, 25 t.a. ennenvanhaan ruomalainen maja-paikka, nimeltä Alba Julia.

Uudeksi Venäjäksi sanotaan ranta-maata Dniester-virran suusta Don-virran suuhun. Tämä Tatarilaisten asunto-maa valloitettiin 1783. Paitsi Tatarilaisia on tänne muuttanut paljon greekalaista, armenilaista, venäläistä ja saksalaista maja-väkeä. Maa on, kuin eteläinen ranta-maa ainakin, lihavata, ja kantaa viljalta vehnää, pellavaa, silkkiä ja hedelmäpuita. Krimin-niemi on etenkin mieluisa maa. Siellä kasvaa kesämaan hedelmiä, niin kuin viina- ja viikuna-puita. Eläimistä ovat merkittävät: kamelit ja aasit, hienovillaset lampaat ja silkkikarvaiset vuohet. — Kaupunkia: Odessa, paras kauppa-paikka Mustan meren rannalla, 70 t.a. — Nikolajew, sota-satama Bog-virran suussa, 30 t.a. — Cherson, Dnieper-virran suussa, sota-satama, kuvernörin asunto, lavea kauppa, 29 t.a. — Jekaterinoslavl, kuvernörin asunto, verka- ja sukka-teko, 12 t.a. — Simferôpol, kuvernörin asunto, keskellä Krimin nientä, 9 t.a. — Taganrog, hyvä kauppa-paikka ja sota-satama Assovan meren koillis-päässä. — Sevastôpol, vahvasti perustettu sota-satama, 40 t.a. — Kertsh, ankara kauppa-paikka Krimi nniemen itä-reunalla. — Baktshi-sarai, Tatarilainen kaupunki, oli ennen omituisien ruhtinoiden asunto; siinä on vieläkin mahometiläinen mufti eli ylimäinen pappi ja 31 mahometiläistä kirkkoa, 4 safjaani-, 1 pyssy- ja 1 veitsi-tehdas. Vaikka rakennettu ihanaan laksoon ja kauniiseen puistikkoon, on se kuitenkin kohin kolkko, kuin huoneiden ikkunat, itämaiden tavan jälkeen, ovat pihan puolella, eikä kuin muualla kadun puolella.

Donin Kasakain maa, metsätöin, suola lähteillä täytetty kangas, jolla Kasakat ja Kalmukit kaitsevat karjojansa. Viina-puita kasvaa paljon. Kasakoin ataman eli päämies asuu Novo Tsherkask nimellisessä kaupungissa, jossa on 18 t.a.

Astrakan ja Kaukasia.

Kapea maan suikale, Assovan ja Mustan meren rannoilta aina Ural-virran lähteille. Maa on paraaksi osaksi suolainen, tuskin, ja tokkopa tuskinkaan vilja-maaksi kelpaava lakeus. Etelässä kasvaa kuitenkin kesämaan hedelmiä, niinkuin viikunoita, oliivi-puita, mantelia, viina-puita ja silkki-pensaita. Seiven saalis on hyvä Wolga-virrassa. Sen rannoilla viljellään tupakkaa, sinappia ja muita ruohoja. Ural-vuoresta saadaan platinaa, rautaa ja vaskea. — Asukkaat, joiden paras, miltei vaan ainoa elatuskeino on karjan korjuu, ovat Mustan meren rannoilla Kasakoita, Kaspian meren rannoilla, Wolga-virran lounat-puolella Kalmukkia eli Koirankuonolaisia, Wolga-virran toisella puolella niinikään Kaspian meren rannoilla Kirgisiläisiä ja Bashkiiriä. Maata viljeleviä ovat taas seuraavaista kolme Suomalaista kansaa: Watjalaiset Urali-virran keski varrella; Tshuvashilaiset Wolga-virran varrella, ja Tsheremissiläiset Kaaman-virran varrella. Moniaisiin paikkoin Wolga-virran ympäristölle ovat myöhempinä aikoina muuttana Venäläistä ja Saksalaista maja-väkeä, jotka ovat ahkeroita maan viinan viljeliöitä.

Kuvernörin kaupunkia on seuraavat 5: Stavrôpol, kauniit kasvistot, viinan ja silkin viljelys, 7. t.a. — Astrachan. 7 peninkulmaa Wolga-virran suusta, käypi laveata kauppaa Aasiassa ja pyytää kaloja Kaspian merestä, sota-satama, 37 kristin uskoista kirkkoa, 15 mahometin uskoista rukous-huonetta ja 1 intialainen pagodi-temppeli. Asukkaat, joita on 45 tuhatta, ovat monta eri kansaa, joiden joukossa on Intialaisia, Persialaisia ja Armenialaisia. — Saratow, hyvä kala-paikka Wolga-virran varrella, pitää vaihto-kauppaa Moskovan ja Astrakanin välillä, 42 t.a. — Orenburg, Ural-virran varrella, käypi kauppaa Aasiassa. Täälla asuu myös mahomettiläinen mufti eli ylimäinen pappi, 12 t.a. — Samâra, Wolga-virran varrella, myöpi paljon eläimiä ja sammin mätiä eli kaviaaria, 10 t.a.

Kasan ja Permia.

Kaama, Wiätkä ja Wolga-virtojen ympärillä. Ilma on kylmää ja maa auhtoa; mutta Urali-vuorista saadaan paljon kultaa, platinaa ja kalliita kiviä. Asukkaat ovat enimmäkseen Suomalaisia, niinkuin pohjoisessa Syrjäniläisiä, Permiläisiä ja Woguleja Kaama-virran lähteillä, Wotjäkejä Wiätkä-virran varrella, Tsheremissejä Wolga-virran pohjois-puolella ja Kaama-virran suupuolella, Tshuvasheja ja Mordviinejä läns-puolella Wolga-virtaa. Muu kansa on Tatarilaisia, Kasakoita ja Venäläisiä. Kuvernöriä on 5, jotka asuvat seuraavissa kaupungeissa: Perm, Kaama-virran varrella ja vaski-pajoja, 10 t.a. — Wiätka, yhtänimisen virran varrella, käypi kauppaa Arkangelissä, 10 t.a. — Kasan, Kasanin joen suussa, yli-opisto, 66 kirkkoa, 10-mahometiläistä rukous-huonetta, valmistaa saipuata, kyntilöitä, nahkoja, puuvilloja, lampaan villoja ja ruutia, 50 t.a. — Simbirsk, Wolga-virran varrella, 17 t.a. — Pensa, vuoren kiteiden eli kristallien hionta, 11 t. asujanta.

Puolan maa.

I. Maa.

1. Ala ja rajat. Puolan maata kestää 35 puolipäivä-kaaresta 42 saakka, ja pituudeltaan 50 tasa-ympyrästä 59:teen saakka. Nieman- ja Buug-virrat erottavat Puolan Venäjän maasta: etelässä on Itävalta ja lännessä sekä luoteessa Preussin valtakunta.

2. Mantereen muoto. Maa on melkein tasasta: vuoria ei ole, tuskin sanottavaksikaan, eteläinen puoli on kuitenkin mäkistä. Sudeeti-vuorista alkava Wislaa (saksalaisien Weiksel), on maan emävirta. Se juoksee ensin koilliseen, Itävallan rajaa myöten, käännäiksen sitten pohjoiseen, mutta mutkistuu kohta taas luoteesen ja laskeeksen Itämereen. Virta on sekä rajalla että maankin sisässä aluksilla kulettava. Sen lisävirroista ovat Bûg ja sen sivuvirta Narew oikealla ja Pilitsa vasemmalla puolella, merkillisimmät. Äsken mainittu Nieman eli Niimen on rajana Venäjätä vasten. Wartha, josta ainoasti alkupuoli on tähän kuuluva, juoksee Oder-virtaan.

3. Maan jako. Ennenvanhaan oli 8 lääniä eli "voivodia", vaan nykyjään ainoasti seuraavata 5: Augustovo, pohjos-puoli, Plock, Wislaa-virran pohjos-puolella, Warshau, Weiksel-virran etelä-puolella Pilitsa-virtaan saakka, Radom, Pilitsasta Wislaan asti, ja Lublin, Weikselin ja Bûgin välillä.

4. Ilma. Lämpymä on tasan jaettuna vuoden yli Warshaussa ja sen ympäristöllä 7 astetta; vaikka talvi, jota kestää 5 kuakautta, on useasti hyvinkin luminen ja yhtä kova, kun Suomen etelä-rannoilla. Tässä maassa omituinen rutto-tauti on plica polonica. Raavaan rutto on aivan tavallinen.

5. Luonnon tuotteita. Ainoasti etelä-osassa saadaan rautaa, vaskea, lyjyä ja sinkkiä. Turpeita ja kivi-hiiliä poltetaan Radomin läänissä, jossa on huonot metsät. Suoloja ei ole omaksi tarpeeksikaan. — Vaikka maa on lihavata, niin on ruohosta kuitenkin huono. Eloa viljellään kuitenkin niin, että ruista ja vehnää viedään muille maille. Palko-viljoista ylettyy herneitä niinikään muille maille. Humalaa kasvaa Augustovon läänissä hoitamatta metsissä. — Metsää on vielä paljon, vaikka sitä paikka paikoin on raiskattukin. Metsät peittävät yhden neljänneksen maata, ja ovat paraaksi osaksi havu-puuta ja joillakuilla paikoilla tammeakin. Hedelmä-puita kasvatetaan ainoasti kaupungeissa, niiden ympäristöllä ja suuremmissa maa-kartanoissa. — Hevosia, lampaita ja lehmiä on paljon ja hyviä, vaikka ennenvanhaan kuulusa hevos-lai on hävinnyt. Mehiläisiä hoidetaan hyvin, ja hunajaa syödään sekä kotona, että myödään muille maille. Jänikset, metsä-siat ja sudet ovat tavallisia, vaan karhuja tavataan harvon. Virrat ovat hyvin kalasia, mutta muuten on kalan puute.

II. Asukkaat.

1. Kansoja. Maan viljeliät ovat kaikki Puolalaisia, ainoasti pohjoisessa sekotettuna Litauvilaisten ja Lublinin läänissä punasien Venäläisien kanssa. Suuria Venäläisiä on vähän, Saksalaisia ainoasti porvarina suurimmissa kaupungeissa ja Juutalaisia 6 sataa tuhatta, jotka jo vanhoista ajoista alkain ovat saaneet porvari-oikeuden. Yhteesen on väkeä 4 miljonaa 8 sataa tuhatta.

2. Säätyjä. Aatelis-miehiä on ylen paljon, yhteesen 3 sataa tuhatta niin, että 14 hengestä yks on aatelinen. Viimesinä aikona ovat kuitenkin aatelimiehet vähennyt siten, että kaikki ne, jotka eivat ole voinneet näyttää aateli-oikeuttansa ovat muutetut porvarin säädyyn. Papit olivat ennen hyvinkin rikkaita, ja lahjotetut monilla etuoikeuksilla, joita nykysinä aikona ollaan vähän vähennetty. Porvarit ja talonpojat ovat vapaita ja saavat hallita maata; mutta ovat vielä huonolla sivistyksen kannalla.

3. Keinollisuus. Keino- ja käsitöitä oli vanhassa Puolassa tuskin ensinkään; mutta sittemmin kasvoi keino- ja käsityöt niin, että kymmenen vuoden päästä voitiin viedä verkoja Venäjälle. Sodan aikana 1830 vaikeni kyllä keinollisuus, mutta nyt alkaa taas verka- ja puumuli-kankaita enetä. Muuten ovat paperin teko, nahkojen pajuttaminen paraita keino-töitä. Yleesen nousee keino-töiden vuotuinen arvo noin 40 miljonaan hopea ruplaan.

4. Kauppaa käydään enimmäksen elolla, villa- ja puumuli-kankailla, laiva-aineilla, jäniksen nahoilla ja sian harjaksilla. Muualta tuodaan kulta-, hopea-, tina-, vaski- ja teräs-kaluja sekä viinoja. Näiden muualta tuotujen tavaroiden hinta nousee melkein yhtä korkealle, kun muualle vietyjenkin. Warshaussa, Puolan paraassa kauppa-kaupungissa, ja Lublinissa pidetään suuria markkinoita. Kauppaa varten on Warshauhin laitettu rahasto, mutta rahat ovat Venäjän ruplia. Puolan omituiset rahat ovat hävitetyt. Hyviä teitä on tehtynä, ja rautatie kulkee Warshausta nyt Itävallan alaiseen Krakaun kaupunkiin.

5. Uskonto. Ei mitäkään valta-uskontoa ole maassa; vaikka enin osa asukkaita, eli likeillen 4 miljonaa tunnustavat Roomin katoliikin uskontoa. Niillä on vksi arkki-piispa Warshaussa ja 5 piispaa muissa kaupungeissa. Muiden uskontojen tunnustajoista on enin Juutalaisia, noin ½ miljonaa. Greekan uskolaisia ¼ milj. ja Kalviinin ja Luteruksen puhdistaman uskonnon tunnustajoita yhteesen, niinikään ¼ miljonaa.

6. Tieteet ja taiteet. Puolan kielellä oli 16 ja 17 sata-luvulla loistava kirjallisuus, joka viime-aikona on joksenkin vähennyt siten, että franskan kieli on otettu puhe- ja kirja-kieleksi korkeimpien säätyjen parissa, ja latinan kieli on vanhuudesta ollut valta-kielenä. Kansan sivistvs on jo vanhoista ajoista asti ollunna takapajulla. Nyky-aikona on sitä toki koetettu vähän auttaa. Warshaussa oli ennen kuulusa yli-opisto, mutta sekin hävitettiiin, kapinan kukistettua vuonna 1831. Vuonna 1840 pantiin kaikki oppi-laitokset, joita, paitsi joitakuita eri-säätyjä varten tehtyjä laitoksia, oli 11 lukioa ja 22 koulua, venäjän sivistys-ministeristön alle.

7. Hallitus-muoto. Puolan kuninkaallista valtaa perustaissa, ruhtinoiden kokouksessa Wienin kaupungissa 1815, tehtiin siitä perustus-laillinen eräs-valta, jonka kuningas oli Venäjän keisari. Kuninkaalle annettiin täydellinen hallitus-voima; mutta lakia-laativa voima jaettiin kuninkaan ja säätyjen välillä. Säätyjen edus-miehet, jotka jaettiin kahteen kammariin, nimittäin: senaatiin ja maalaisten kammariin, kokoontuivat joka toinen vuosi Warshauhin lakia laatimaan. Ensimäisen kammarin eli senaatin jäseniä olivat kuninkaan pojat 18 vuoden ikään tultuansa, piispat, palatiinit ja kastellaanit, sekä kuninkaan valitsemat elinaikuiset edus-miehet. Toisessa kammarissa istui 77 aatelin ja 51 talonpoikien kuudeksi vuodeksi valittua edus-miestä, joista kolmannes osa joka kolmas vuosi erotettiin arvan heitolla. Mutta vuonna 1830 nostetun kapinan kukistettua, kadotti Puola perustus-lakinsa, edus-miehensä ja sotavakensä. Vuonna 1832 Helmikuun 26 päivänä annettu asetus jättää kaiken vallan hallitus-seuralle, joka hallitsee maata keisarin nimessä. Tämä seura muutettiin vuonna 1841 senaatiksi, jonka esimies,"namestnik", ja kaikki muutkin jäsenet ovat keisarin nimittämiä. Senaati jaetaan neljään osaan, ensimäinen pitää huolta kirkon ja koulun asioista, toinen lain asioista, kolmas talouden asioista ja neljäs tutkii valtakunnan tuloja ja menöjä.

8. Kaupunkia. Warshau, Weiksel-virran varrella, hallituksen asunto, hyvä tehdas- ja kauppa-paikka, suuret markkinat, mainioita akatemioja ja kouluja, linnoitettu, 160 t.a. — Plock. Weikselin varrella, kohtuullinen kauppa, 10 t.a. — Modlin, Venäläisien Novo Georgiewsk, luja linnoitus. — Suwalki, Augustovon läänin maaherran asunto, 5 t.a. — Lublin, elo- ja viina-kauppa, isot markkinat, 14 t.a. — Zamosc, paras linnoitus, kaupunki on Zamoiski-nimisen ruhtina suvun oma, 5 t.a. — Radom, jonkunlainen tehdas- ja kauppa-paikka, 7 t.a. — Kalish, Prosna-virran varrella, villa-tehtaita, 12 t. asujanta.

Venäläisen voittomaita.

Aasian maa-osassa Kaukason vuorimaa aina Araratin vuoren tienolle saakka, ja koko Sipirian lakeus aina Beringin salmelle asti, itään päin, ja Altai vuoriin ja Amur virtaan asti, etelään päin, ja vielä Amerikan maaosasta koko luoteinen niemi ja muutamia saaria. Yleesensä noin 294,000 neliöpenikulmaa ja vähän yhdeksättä miljonaa asujamia.