VIITESELITYKSET:
Ilmari Jäämaa translation
[1] Jaalaksi sanotaan Viipurin läänin rantamaissa omituisesti taklattuja pikakulkuisia pieniä aluksia.
[2] Muutamat oppineet sanovat tämän kuuluisan miehen tulleen vasta vuonna 1617 Tammisaaren kirkkoherraksi. Tämä olkoon mainittu todistukseksi siitä, kuinka vähässä arvossa oppineet pitävät kaikkia vanhoja kertomuksia.
[3] Sigfrid mestarin omat sanat 1607 vuoden pyrstötähdestä, suomeksi käännettyinä.
[4] "Bondepaltor", kuten Jaakko De la Gardie sanoi vuonna 1625.
[5] Olen tahallani suomentanut nämä säkeistöt vanhaan katkonaiseen kieliasuun ja koettanut alkutekstin mukaan tehdä loppusointu- ja runomittavikojakin antaakseni näistä suuren kuninkaan pikkuisista runosynneistä jonkinlaisen jäljennöksen.
Alkukielellä nämä 1600-luvulle ja kuninkaalle ominaista säännötöntä kirjoitustapaa noudattavat säkeistöt kuuluivat seuraavasti:
2. Hoppet hafver jag stadigdt hafft, Tin hårdhet till att öfvervinna Med trofasthet, som Gudh har skapt Utij mitt hiärta och mitt sinne. Hvi vill tu då Min trogna tiänst såledess försmå Och mig sluta utur ditt minne?
3. Rickeligh med mongha dygder tigh Naturen högdt haffver begåffvat. Som dageligh låta see sigh Och mången på tig haffver låffvat, Alen then last, Ther med tu migh plågar så fast, Hafver aldrigh ingen behagatt.
4. Ingen sten ähr funnen så hårdh, Som sigh icke låter beveka Eller alldeles nöta bortt Aff stål eller af vatnet veka. Allt så och jagh I ingen sijann skal hafva fördragh, Min hugh skall stadigdt på tig leka.
7. Jagh vill bliffva i ensamheett, Min sorgh vill jagh alen beklaga Och fly all jungfruss kiärlighet. Efter jagh them eij kan behaga. Men hvad båtar Thet tigh att tu migh såledess har Förtagit all min lust och glädie?
10. Fugelen uppå grönan qviste. Diuren uti marcken villa Skulle, hvar de min sorgh viste, Migh hiälpa tårar att förspilla. Echo mitt rop Förmehrar medh sitt ljudh en stor hop Emellan tässa bärgh och dalar.
Finis.
[6] Trollböle on suomeksi Tonttula tai Loihtula. Suoment. muist.
[7] Lukija tuntee tässä vaeltavain ritarien mielilauseet ja periaatteet. Armollinen rouva ei ollut syyttä sanonut nuorta sankaria Pyhäksi Yrjänäksi.