Front matter (continued 2)
Reading edition
Miina painoi päänsä Kallen rinnoille, kuiskaten: "Oi Kalle, minä en ansaitse niin suurta rakkautta, luontoni on paha, mutta minä koetan tulla paremmaksi!"
"Ole sinä vaan semmoinen kuin olet, semmoisena olen sinua rakastanut ja rakastan, semmoisena olet sinä elämäni ihana päivänpaiste ja sydämeni paras ilo!" sanoi Kalle hymyillen.
Loppu.