Note 36 — VI. Saksa

Arvellaan siis, että Preussi, joka on luonut valtakunnan, rakastaisi erikoisasemaansa enemmän kuin valtakunnan vahvistamista. Tätä vastaan puhuu jo se, että Preussi itse ei ole yhtenäinen. »Preussimäisyys» on yleistä vain sen itäosassa (Ostelbiassa); länsiosa on sangen paloiteltua maata, kuten muukin Saksa, ja tuntuvasti teollisuusalueeksi kehittynyttä. Oikeastaan käy siis kultturimaailmain raja keskeltä Preussia; ja se nykyaikainen yhteisömuotokunta, jonka nimessä sitä moititaan (ks. esm. Riesser, Der Hansa-Band), on vahvasti edustettuna sielläkin, vaikkakin sen eduskunnassa syrjäytettynä. — Kysymystä Saksa Preussi kosketellaan esitutkielmassani »Elsass-Lothringens författningsfråga», Göt. Aftonblad 22/6 ja 28/6 1911 sekä »Rösträttsfrågan i Preussen» sam. 10/6 ja 13/6 s. v. Ks. myöskin Harald, »Preusseriet», aikak. Det nya Sverige 1910. Suurta ymmärrystä tämän kysymyksen suhteen ei — vapaamielisten puoluepyrintöjen vaikutuksen alaisena — osoita Moysset, L'ésprit public en Allemagne vingt ans après Bismarck, 1911; siinä selitetään Preussin »hävittäminen valtakunnan äänioikeuden kautta» valtakunnan pelastukseksi. Saksan jyrkkä oikeisto (Kreuzzeitung) on sillä kannalla, että äänioikeuden laajentamista Preussissa on tasoitettava Preussin vaikutuksen laajentamisella Liittoneuvostossa.