SISÄLLYS: (continued 3)

[123] Pipp. l. N:o 304.

[124] Handl. o. uppl. rör. Finl. Kyrkohist. utg. af Lagus. IV. s. 106.

[125] Pipp. l. N:o 44.

[126] Elmgrén. Öfvers. af Finl. litt. 1542 - 1770 s. 5.

[127] Pipp. f. N:o 238.

[128] Pipp. l. N:o 271.

[129] Katso s. 32.

[130] Katso: Saml. af Åbo domk. cirkulärbr. 1560-1700.

[131] Katso: Elmgrén, Öfvers. af Finl. litt. 1542-1770.

[132] Stjernman Aboa litt. s. 65.

[133] Tengström. Chronol. förteckn. o. ant. öfver finska Univ. fordna prokansl. samt fakult. medl. s. 165 ja 166.

[134] Afkortn. o. Qvittentie book — af Åbo och Björneborgz lähn pro anno 1651. Lehti 166. Senat. ark.

[135] Katso Pipp. l. N:o 55.

[136] Pipp. l. N:o 117. Pipp. l. N:o 114 on samallainen asetus aatelin ja muiden säätypersonain suhteen myöskin Suomeksi.

[137] Åbo och Björneb. lähns — — Verifikationsbook N:o 1697 sivv. 2813-44. (Senat. ark.)

[138]Pipp. l. N:o 43.

[139] Pipp. l. N:o 51.

[140] Pipp. l. N:o 125.

[141] Pipp. l. N:o 194.

[142] Aboa litter. siv. 109.

[143] In patrium transfert idioma. Onnentoivotus, joka seuraa Pipp. l. N:o 137.

[144] Latinainen onnentoiv., samaan.

[145] Esipuheessa Rajalenion saarnoihin 1654. Pipp. l. N:o 74.

[146] Katso Elmgrén. Öfvers. af Finl. litt. 1542-1770.

[147] Pipp. l. N:o 48, 49, 63, 87 ja 153.

[148] Pipp. l. N:o 72, 74.

[149] Pipp. l. N:o 97, 163, 172.

[150] Pipp. l. N:o 214, 286.

[151] Tiedot näiden miesten elämästä ovat otetut Strandb. herdam.'sta, niinkuin muutenkin tässä kirjassa, kun ei muuta lähdettä erikseen mainita.

[152] Pipp. l. N:o 281.

[153] Tiedot tämän ja muiden Viipurin hipakuntalaisten elämästä on minulle hyväntahtoisesti antanut prov. Akiander.

[154] Aboa vetus & nova (Suomi 1841 v. III, s. 33).

[155] Linguarum Ebreae & Finnicae convenientia praes. D. Lund. Aboae 1697.

[156] Priscorum Sveogothorum ecclesia 1675. Lib. VI. Cap. VII. § 5, s.211.

[157] Pipp. l. N:o 55.

[158] Renvall kummeksii kuinka Åbo Tidn. 1796 N:o 18 taisi sanoa tässä olevan 232 (nähtävästi painovirhe 3 = 5) virttä, koska hänellä käsissä oleva muka sisälti 251. Siinä oli luultavasti N:o 392 kulunut pois lopusta.

[159] Mnemosyne 1821. April.

[160] Åbo Tidn. 1796. N:o 18.

[161] Pipp. l. N:o 142.

[162] Pipp. l. N:o 56.

[163] Pipp. l. N:o 176.

[164] Pipp. l. 165. Ensim. painos tuli ilmi Tukholmassa 1671, mutta tämä Turussa.

[165] Åbo Tidn. 1771, s. 122.

[166] Pipp. l. N:o 38.

[167] Pipp. l. N:o 3951. Renvall (Mnemos. 1821 April, arkkipiispa Mennanderin puheen mukaan) sanoo tämän painetuksi Kristiinan tai Kaarle Kustavin kruunausjuhlaa varten.

[168] Pipp. l. N:o 4063.

[169] Pipp. l. N:o 433.

[170] Pipp. l. N:o 234.

[171] Pipp. l. N:o 235.

[172] Pipp. l. N:o 236.

[173] Pipp. l. N:o 250.

[174] Pipp. l. N:o 259.

[175] Pipp. l. N:o 4064.

[176] Katso Suom. sielun tavara 1686.

[177] Colloqvium paenitentis cum Salvatore Jesu k. Suomal. sielun tav. 1686.

[178] Pipp. l. N:o 289.

[179] Suom. siel. tav. 1686.

[180] Pipp. l. N:o 300.

[181] Pipp. l. N:o 4063.

[182] Pipp. l. N:o 234.

[183] Pipp. l. N:o 250.

[184] Pipp. l. N:o 289.

[185] Pipp. l. N:o 324.

[186] Pipp. l. N:o 289.

[187] Pipp. l. N:o 38.

[188] Tengström. Chronol. anteckn. om finska Univ. etc. s. 154.

[189] Tätä on epäilty olisiko todellakin Cajanon sepittämä, mutta se on joutavaa, sillä se painettiin hänen nimellä 2 vuotta hänen kuoltuansa k. Pipp. l. N:o 232. Myöskin on arveltu ettei se olisi alkuperäinen, vaan mukailtu eräästä Lucidoria hautavirrestä, jonka kanssa sillä on paljon sukulaisuutta ja yhteinen värsymittakin. Tämän kirjan loppuun painatan Lucidorin virren näytteeksi että Cajanus sen kyllä on tuntenut, mutta kuitenkin aivan omituisesti sepittänyt omansa vielä paremmin kuin Ruotsalainen.

[190] Pipp. l. N.o 351.

[191] Pipp. l. N:o 357.

[192] Pipp. l. N:o 351.

[193] Hän kirjotti Linguarum Ebreae & Finnicae convenientia praes. Lund. 1697.

[194] Beskrifning öfver Cronoby socken praes. Kalm. Åbo 1755, s. 12: "sysselsatt med den nya finska psalmbokens revision samt korrektur under trycket."

[195] "De verbis, locutionibus, tractandique modo, ubi sane nec acumen, nec sublimitatem deesse ostendet liber Hymnorum ecclesiasticorum." Esipuheessa sanakirjaan § 16.

[196] Linguae fenn. brevis institutio: De prosodia.

[197] Hodegus finnicus: De prosodia.

[198] "Accedit peculiare qviddam in hac lingua quod gaudeat in rhytmo, aliquot vocibus in initio versus ab cadem littera incipientibus. — — Et tales rhytmi sunt magis artificiosi et in hac lingua peculiares" j.n.e.

[199] "Hoc etiam peculiare est in hac finnica lingua, quod in versu et rhytmo vel integras lineas & periodos, vel nonnullas voces, ab eadem litera incipientes, in principio versus habeat."

[200] Pipp. l. N:o 101.

[201] Arvattavasti tuon Uuden kaupungin pormestarin (Isacus Nicolai de Haricala) poika, joka on mainittu s. 16.

[202] Pipp. l. N:o 152.

[203] Pipp. l. N:o 18.

[204] Tengströms chron. ant. öfv. finska univ. kansl. o. fakult:s medl. s. 114-6.

[205] Pipp. l. N:o 65.

[206] Pipp. l. N:o 110.

[207] Pipp. l. N:o 137.

[208] Pipp. l. N:o 69.

[209] Pipp. l. N:o 313.

[210] Ei löydy Pipp. luettelossa.

[211] Pipp. l. N:o 93.

[212] Pipp. l. N:o 4063.

[213] Pipp. l. N:o 355.

[214] Pipp. l. N:o 336.

[215] Pipp. l. N:o 363.

[216] Pipp. l. N:o 370.

[217] Geneal. Sursill. s. 109.

[218] Ei löydy Pipp. luettelossa; v. 1715.

[219] Pipp. l. N:o 441.

[220] Pipp. l. N:o 442.

[221] Pipp. l. N:o 443.

[222] Pipp. l. N:o 450.

[223] Pipp. l. N:o 288.

[224] Aboa litt. s. 129.

[225] Esipuheessa sanakirjaan.

[226] Esipuh. sanakirjaan.

[227] Helsingissä Frenckell'in ja Pojan kustannuksella.

[228] Pipp l. N:o 286.

[229] Pipp. l. N:o 354

[230] Ilmajoen provasti, kieliopin tekijä, k. 1723.

[231] Pipp. l. N:o 434.

[232] Pipp. I. N:o 343.

[233] "hvar redlig Svensker man i alla Sverges länder."

[234] "the Svenske hyddor". [235] "Salve Tu Sueonum ocelle! Salve Tu Fennonum pupilla!"

[236] "Fennia pande viros et munus vindicis imple, Fennia amica tuis Suecis et gens sociata! — — — Suethia, Fennia concordes animis studiisque, Artibus ingenuis proferte viros celebratos!"

[237] Pipp. l. s. 734.

[238] Pipp. l. N:o 782.

[239] Pipp. l. N:o 812.

[240] Katso s. 65.

[241] Pipp. l. N:o 472.

[242] Katso Turun kaupungin henkikirja. Sen. ark. Åbo o. Björneb. läners verif:b. Bd. II, s. 3673-3751.

[243] Pipp. l. N:o 496.

[244] "Patrio sermone nobis auditur Suomi." De Borea-Fennia praes. Hassel.

[245] Pipp. l. N:o 789.

[246] Katso esim. Pipp. l. s. 139 muistutuksesta.

[247] Finl. minnesvärda män B. 1, H. I.

[248] Pipp. l. N:o 137.

[249] De Poesi fennica s. 72 muistutuksessa.

[250] Tämän Slavonian kielen erimurteina luettelee Venäjän, Puolan, Bömin, sekä Moldavian ja Unkarinki kielet!

[251] "Sufficit me Fennum esse et caetera me nescientibus in laudata gente numerari."

[252] Commentarioli in Urbani Hjerne Pharmacoopaeam. P. Elfving 1725: "Quid Tibi cum Fennis, Doctor celeberrime Petre? Despectae est genti consuluisse seclus."

[253] "tantus me a puero torsit amor patriae, ut ejus gratia omnia pati non recusaverium."

[254] "propterea hactenus infectum mansit, et infectum protegente clementissimo Numine manebit!"

[255] "Si ob paupertatem & servilem conditionem vitae non despecti essent fenni corumque lingua." (Tässä hän näkyy Suomalaisiksi lukevan ainoasti alhaisen kansan.)

[256] Pipp. l. N:o 709.

[257] De conven. ling. Hebreae & Fenn. K. G. Weman & B. J. Ignatius, 1767.

[258] Huittisten prov. k. 1790: Försök att visa gemenskap emellan finska och grekiska språken 1774.

[259] Siuntion kirkkoherra, kirjotti Lapin kieliopin 1743.

[260] De origine ac religione Fennorum praes. Törner. Upsala, 1728.

[261] "copiam linguae, copiosam licet, tanto redderem copiosiorem."

[262] Finl. minnesvärde män. B. I. h. I, s. 96.

[263] Pipp. l. s. 37.

[264] Pipp. l. N:o 753. "Turun ylicoulusa edestuotu."

[265] S. 72 muistutuksessa.

[266] Katso s. 67.

[267] Suomi 1841. V. 3. s. 33, 34.

[268] "in noto carmine de procis advenientibus." Puheessa Suomen ja Hebrean sukulaisuudesta.

[269] Simo Lindheim: De diversa origine Finland. et Lapponum. painettu kirjassa: Nova acta Regiae soc. scient. Ups. vol. II, 1775.

[270] Virmoensis in Finlandia territorii memorabilia praes. Hassel Gregorius Hallenius. 1741, s. 2-4.

[271] Praes. Hassel 1732, s. 5. Sivu 4 löytyy tässä lause, joka todistaa mitä Suomalaisen osallisuudesta Ruotsin sodissa ja sen vaikutuksesta olen väittänyt. Hän sanoo: nähtyäni mitä Suomal. Kustaa Aatolpin ja muiden Ruotsin kuningasten alla ovat tehneet urhotöitä, aloin tuntea onnea (mihi gratulari) siitä että kansaltani olen Suomalainen ja etta kotimaani esi-isäin kunnian kautta on niin mainio.

[272] "Figuris tam dictionum quam sententiarum abundat."

[273] "Synonymiae imprimis et exergasiae ubique adsunt."

[274] "Hi aliquando liberiore spiritu acti — — et flumen secuti nativum, nec rhytmis se adstringere passi, longe altius surrexere."

[275] Katso Genealogia Sursilliana.

[276] Katso esim. Pipp. l. N:o 812.

[277] Esim. Pipp. l. N:o 676.

[278] Pipp. l. N:o 753.

[279] Pipp. l. N:o 560. Tekijän nimeä siinä ei ole mainittu, mutta 8:ssa runossa hän sanoo Affrén'in kapinan tähden tulleensa Turun linnaan viedyksi ja siellä istuneensa 13 viikkoa.

[280] pain. 1735. Pipp. l. N:o 575.

[281] pain. 1736. Pipp. l. N:o 594.

[282] Pipp. l. N:o 676.

[283] Pipp. l. N:o 677.

[284] Pipp. l. N:o 774 ja 785, jälkimäinen on kadonnut.

[285] Pipp. l. N:o 561 kadonnut.

[286] De Poesi fennica s. 41 muistutuksessa.

[287] Pipp. l. N:o 737, kadonnut.

[288] Pipp. l. s. 737.

[289] Pipp. l. N:o 770.

[290] Pipp. l. N:o 753.

[291] Pipp. l. N:o 769.

[292] Pipp. I. N:o 812.

[293] Geneal. Sursill. s. 266.

[294] Pipp. l. N:o 867.

[295] De poesi fennica s. 7.

[296] S. 19.

[297] Pipp. l. N:o 1155

[298] Pipp. l. N:o 832.

[299] Pipp. l. N:o 678.

[300] Pipp. l. N:o 472.

[301] Pipp. l. N:o 608.

[302] Pipp. l. N:o 976.

[303] Pipp. l. N:o 1062.

[304] Pipp. l. N:o 1018.

[305] Pipp. l. N:o 588.

[306] Geneal. Sursill. s. 165.

[307] Pipp. l. N:o 941.

[308] Pipp. l. N:o 1023.

[309] Pipp. l. N:o 520.

[310] Pipp. l. N:o 603.

[311] Pipp. l. N:o 626.

[312] Pipp. l. N:o 871.

[313] Pipp. l. N:o 940.

[314] Pipp. l. N:o 942.

[315] Pipp. l. N:o 1036.

[316] Pipp. l. N:o 948 ja 1098.

[317] Pipp. l. N:o 947.

[318] Pipp. l. N:o 1143.

[319] Pipp. l. N:o 966.

[320] Pipp. l. N:o 201.

[321] Pipp. l. N:o 589.

[322] Seuraa väitöstä: De consensu rationis & fidei praes. Hassel, Joh. Gezelius 1744. Ei löydy Pipp. luettelossa.

[323] Pipp. l. N:o 463.

[324] Pipp. l. N:o 496.

[325] Geneal. Sursill. s. 78.

[326] Pipp. l. N:o 499.

[327] Pipp. l. N:o 513.

[328] Pipp. l. N:o 572.

[329] Pipp. l. N:o 746.

[330] Pipp. l. N:o 789.

[331] Pipp. l. N:o 796.

[332] Pipp. l. N:o 830.

[333] Pipp. l. N:o 844.

[334] Pipp. l. N:o 927.

[335] Pipp. l. N:o 965.

[336] Pipp. l. N:o 661.

[337] Pipp. l. N:o 782.

[338] Pipp. l. N:o 1097. Puuttuu niin ettei tiedä onko runo vai laulu.

[339] Pipp. l. N:o 531.

[340] Pipp. l. N:o 533.

[341] Pipp. l. N:o 589.

[342] Pipp. l. N:o 682.

[343] Pipp. l. N:o 760.

[344] Pipp. l. N:o 927.

[345] Katso s. 129 v. 2.

[346] Pipp. l. N:o 949.

[347] Pipp. l. N:o 495

[348] Pipp. l. N:o 497.

[349] Pipp. l. N:o 768.

[350] Pipp. l. s. 734.

[351] Pipp. l. N:o 735.

[352] Pipp. l. N:o 2722.

[353] Pipp. l. N:o 866, 1029 ja 1045.

[354] Pipp. l. N:o 1086-1089.

[355] Pipp. l. N:o 1045.

[356] Pipp. l. N:o 732.

[357] Pipp. l. N:o 536.

[358] Prov. Akianderilla Stichaeusten kantakirja.

[359] Pipp. l. N:o 566.

[360] Pipp. l. N:o 579.

[361] Pipp. l. N:o 619.

[362] Pipp. l. N:o 1038.

[363] Pipp. l. N:o 581.

[364] Pipp. l. N:o 582.

[365] Pipp. l. N:o 604.

[366] Pipp. l. N:o 656.

[367] Pipp. l. N:o 706.

[368] Pipp. l. N:o 752.

[369] Pipp. l. N:o 799.

[370] Provessori Akianderin mukaan.

[371] Pipp. l. N:o 852.

[372] Pipp. l. N:o 1146.

[373] "vår Svenskmanna frihets öden", — "vårt Manhem" j.n.e.

[374] "vårt fosterland."

[375] Spec. hist. litt. fennicae: "patria nostra", "majores nostri veteres Finnoni."

[376] Diss. praecip. caussas, quibus laborat hist. fenn. — adumbrans, praes. Bilmark: "patria nostra Finlandia."

[377] Om lagskip. i Finland i äldre tider praes. Bilmark: "vårt kära Finland; en högtälskad fosterbygd; våra förfäder de gamla Finnar."

[378] De justo Fennorum in patriam amore, praes. Bilmark: "Nos de justo Fenn. in patriam amore acturi, complexum amoris tam in locum natalem, quam in civitatem intellectum volumus."

[379] "ehuru patriotiskt sinnade för vårt land." —

[380] De amplitudine linguae fenn. praes. Hylleen: "lingua nostra."

[381] Diss. praecip. caussas quibus laborat hist. fenn. — — praes. Bilmark.

[382] "Ditt språk är utan rykt."

[383] "quas non modo ignorare, sed iis etiam non affici, vate fenno turpe puto."

[384] "studiaque gentis nostrae ad has perpoliendas litteras aliquando incendantur."

[385] Herätyksenä Porthanin Suomi-intoon taisi olla sekin että hän oli Taneli Juslenion veljentyttärenpoika ja kasvatettiin Pohjanmaalla, missä silloin suomalaisuus oli hereillä ja runoja paljon ladeltiin.

[386] Finl. minnesvärde män. B. I, h. 3.

[387] Hist. tafla af Gustaf IV Adolfs första lefnadsår. Sthm 1837, s. 266.

[388] Esipuheessa sanalaskuihin.

[389] Suomi 1841, v. V, s. 7.

[390] Porthan: De poesi fennica ja Pauli Juusten chron.; Ganander: Mythol. fenn.; Lencqvist: De superstitione veterum Fennorum theor. et practica.

[391] Katso s. 5, 6, 20 ja 21.

[392] Pauli Juusten chron. (Uusi painos) s. 31.

[393] Ganander esipuheessaan sanoo: Tämä Suomalainen jumalataru, joka suuremmaksi osaksi on otettu Herra provessorin (Porthanin) omista kirjoituksista sekä painetuista että painamattomista, minulle hyväntahtoisesti annetuista, vanhoista runoista j.n.e.

[394] "reliquis quorundam carminum (valde quidem laceratis, disjectis, interpolatis & inter se confusis)".

[395] De poesi fenn. s. 93.

[396] Finnische Runen, Finnisch und Deutsch, Upsala 1819.

[397] Tämä löytyy Paulus Juusten chron. (uusi painos) s. 14; muut tässä mainitut kaikki Gananderin ja Lencqvistan kirjoissa.

[398] De poesi fenn. s. 57, 58.

[399] De poesi fenn. s. 57.

[400] Muistutuksessa Porthan sanoo pitkäksi ne tavuut, joissa on pitkä äänikäs, kaksoisäänikäs tai kerrakkeella suljettu tavuu (positione) ja sen lisäksi joku korko (accentus tonicus tai euphonicus). Tästä hänen erheyksestään seurasi ettei voinut käsittää Suomen runon olevan raketun arvolle.

[401] s. 32 ja 33 muistutuksessa. Porthanin väitöksen 1 osasto ilmestyi v. 1766 ja viides 1778, niin että hän sillä välin kyllä kerkesi oikaista ajatuksiansa.

[402] Porthan sanoo erään Franskalaisen paralellismon nimittäneen "rhyme du sens": Ganander sitä Suomeksi sanoi säistykseksi.

[403] s. 53 muistutuksessa.

[404] Mythologia fennica 1789.

[405] Pipp. l. N:o 1560

[406] Tämän virren sanoo Ganander Kruunubyyn räätäli Jöran Koplijn'in tekemäksi, "joka myös nijnkuin tarkka Suomen kielen ystävä on lähettänyt minulle Suomalaisia sanalaskuja".

[407] Pipp. l. N:o 1039

[408] Pipp. l. N:o 1110.

[409] Pipp. l. N:o 1122.

[410] Pipp. l. N:o 1149.

[411] Pipp. l. N:o 1252.

[412] Pipp. l. N:o 1532.

[413] Pipp. l. N:o 1408. Tekijä on tuntematon. Kirjotustapa tässä samatekuin Gananderin teoksissa noudattaa Savon murretta, mutta kielessä on erilaisuuksia ja Ganander aina pani nimensä kirjotustensa alle. Sen lisäksi hän "uudemmissa saduissa" näistä ei virka mitään, vaan sanoo nuot toiset lähettäneensä Tukholmaan Suomen kielen tulkki maist. Abr. Lindille, jolla jo ennen oli 120 Suomalaista satua kerättynä.

[414] Pipp. l. N:o 1579.

[415] Finl. minnevärda män B. 1, h. 3.

[416] Toimi silloin käytettiin samassa merkityksessä kuin nykyään nero.

[417] Pipp. l. N:o 1297.

[418] Pipp. l. N:o 1286.

[419] Pipp. l. N:o 1123

[420] Pipp. l. N:o 1266.

[421] Finl. minnesv. män B 1, h. 3. s. 477.

[422] Surs. geneal. s. 165.

[423] Vanh. runoja V osa s. 60.

[424] Kirjallisuuden Seuralla käskirjotuksena.

[425] Pipp. l. N:o 846.

[426] Lärda Tidn. 1766 N:o 52.

[427] Topp. vanh. run. I.

[428] Topp. run. II.

[429] Topp. v. run. V.

[430] Käskirjotuksena Kirjallisuuden Seuralla. Edellisen kansissa on muutamia Achrenion runoelmia lueteltu ja niissä kadonnut runo Katrinanpäivinä 1791.

[431] Pipp. l. N:o 1406.

[432] Pipp. l. N:o 1055.

[433] Pipp. l. N:o 1575.

[434] Pipp. l. N:o 2406.

[435] Pipp. l. N:o 1156.

[436] Pipp. l. N:o 1357.

[437] Pipp. l. N:o 1595

[438] Pipp. l. N:o 1667.

[439] Käskirjotuksena Kirj. Seuralla. Sitä seuraa pienempikin: Ystävän malja mahlalla juotu.

[440] Pipp. l. N:o 1285.

[441] Käskirjotuksena Kirj. Seuralla.

[442] Pipp. l. N:o 1838.

[443] Käskirjotuksena Kirjallisuuden Seuralla. Noudattaa itämurretta: ht ts, ja jättää d:n pois. Myöskin merkitsee pitkän äänikkään viivalla (esim o). Siis siihenkin aikaan jo venykkeitä!

[444] Pipp. l. N:o 1289.

[445] Pipp. l. N:o 1681.

[446] Pipp. l. N:o 1644.

[447] Pipp. l. N:o 1180.

[448] Pipp. l. N:o 1267.

[449] Pipp. l. N:o 1683.

[450] Pipp. l. N:o 1656 (luultavasti Zidénin).

[451] Pipp. l. N:o 1732.

[452] Pipp. l N:o 1734. (?)

[453] Pipp. l. N:o 1744.

[454] Pipp. l. N:o 1418.

[455] Pipp. l. N:o 1465.

[456] Pipp. l. N:o 1804.

[457] Pipp. l. N:o 1621.

[458] Pipp. l. N:o 1821.

[459] Pipp. l. N:o 2343.

[460] Pipp. l. N:o 1859.

[461] Pipp. l. N:o 1861.

[462] Pipp. l. N:o 1163, 1220, 1231, 1682.

[463] Pipp. l. N:o 1300, 1500.

[464] Pipp. l. N:o 1693.

[465] Pipp. l. N:o 3956.

[466] Pip. l. N:o 3972.

[467] Pipp. l. N:o 1529.

[468] Pipp. l. N:o 1649.

[469] Pipp. l. N:o 845. Kenties ovat N:o 1180 ja 1267 myöskin talonpojan tekemät.

[470] Pipp. l. N:o 932.

[471] Pipp. l. N:o 1092.

[472] Pipp. l. N:o 1788.

[473] Pipp. l. N:o 1809.

[474] Pipp. l. N:o 1079.

[475] Pipp. l. N:o 1245.

[476] Pipp. l. N:o 1334.

[477] Pipp. l. N:o 1665.

[478] Pipp. l. N:o 1684.

[479] Pipp. l. N:o 1700.

[480] Pipp. l. N:o 1754. Kaikki järin huonot.

[481] Pipp. l. N:o 1770.

[482] Pipp. l. 1807.

[483] Pipp. l. N.o 1067.

[484] Pipp. l. N:o 1193.

[485] Pipp. l. N:o 1238.

[486] Akiander. Hist. uppl. om relig. rör. i Finl. B. I, s. 278-289.

[487] Samassa kirjassa s. 281.

[488] Pipp. l. N:o 1346.

[489] Pipp. l. N:o 1046.

[490] Pipp. l. N:o 1429.

[491] Akiander Hist. uppl. om rel. rör. i Finl. B. V, s. 358-363.

[492] Pipp. l. N:o 1518.

[493] Pipp. l. N:o 1640.

[494] Pipp. l. N:o 1641.

[495] Pipp. i. N:o 3967.

[496] Pipp. l. N:o 1832.

[497] Pipp. l. N:o 1871.

[498] Pipp. l. N:o 1908.

[499] Pipp. l. N:o 733, 1026.

[500] Pipp. l. N:o 974, 1145, 1191.

[501] Pipp. l. N:o 571, 1084.

[502] Pipp. l. N:o 774, 1272, 2369.

[503] Pipp. l. N:o 1053, 1279.

[504] Pipp. l. N:o 1456, 1458.

[505] Pipp. l. N:o 1802.

[506] Pipp. l. N:o 1821.

[507] Pipp. l. N:o 1063, 1195, 1248, 1249, 1433.

[508] Pipp. l. N:o 1801, 1831, 1845.

[509] Elmgrén. Öfvrs. af Finl. litt. 1542-1770.

[510] Pipp. l. N:o 1591.

[511] Pipp. l. N:o 1597.

[512] Pipp. l. N:o 1377 ja 78.

[513] Pipp. l. N:o 1522.

[514] Åbo Tidn. 1804. N:o 26 muistutuksessa.