SUOMEN KANSAN ARWOITUKSIA (continued 2)

97

1309. Peura uida utkuttaa, waahti jälessä waluu? 1310. Pieneen peltoon mahtuu, isoon korpeen ei mahdu? 1311. Pienempi Jumalaa, suurempi kuningasta? 1312. Pienempi kirppua, raskaampi hewosta? 1313. Pienempi kortta, suurempi maata, nöyrempi tuulta? 1314. Pienempi pikkulintusia, wäkewämpi maan petoja? 1315. Pienempi sikaa, korkiampi hewoista? 1316. Pieni aittanen … 1317. Pieni akka lylleröinen, takaperin työn tekee, herroille weron wetää? 1318. Pieni akka lylleröinen, tasatukka talleroinen, wiskoaa wihaista wettä, läpi hongan huiskuttaa? 1319. Pieni karwainen karitsa, ei karwainen kuitenkaan? 1320. Pieni karwainen karitsa, kewiästi keikuttaa, kolmasti kodan owella? 1321. Pieni lintu liinahäntä… 1322. Pieni mies, nenä nykerä, itse liinapaidoissansa? 1323. Pieni musta köykkyselkä, ison kuorman liikuttaa? 1324. Pieni piika pikkarainen, siat liinasta ajaa, porsaat pojes pomii?

——- 1309 Aalto. 1310 Hara, karhi, äes, astuwa. 1311 Surma, kuolema. 1312 Tulikipuna. 1313 Walo. 1314 Pyssyn luoti, kuula. 1315 Satula. 1316 Katso: Pikku aittanen… 1317 Kana munii. 1318 Wiinapannu; oluttynnyri. 1319, 1320 Harakka. 1321 Katso: Pikku lintu… 1322 Metsikana. 1323 Kirppu. 1324 Hiussuka, pääharja, kampa.

98

1325. Pieni poika, pikinen turkki? 1326. Pieni purnu punaisia keriä täysi? 1327. Pieni puu, matala mänty, mesimöykky männyn päässä? 1328. Pieni tiuku timperöinen, soida timperöittelee pitkän pihlajan nenässä, katajaisen kaaren päässä? 1329. Pieni tiuku tiuahtaa, kaikki kansa katsahtaa? 1330. Pieni typpy neitikäinen, kaiken kansan kaunistaa? 1331. Pieni ukko, niwerä parta, raha=aitan wartiana? 1332. Pieni ukko, niwerä parta, rautaisessa kengässä? 1333. Pieni ukko, nykerä parta, pantu saaren paimeneksi, rahawuoren wartiaksi? 1334. Pieni ukkonen pihassa, sata haawaa päässä? 1335. Pieni wakkanen punakeriä täysi? 1336. Pietarissa pilkotaan, tänne lastut kiitelewät? 1337. Pihlaja ulos pitää, haapa hangelle wetää, petäjä peräti wiepi? 1338. Piikki suussa, miekka maassa, sotamies syrjällänsä? 1339. Piilikkä pihaa juoksi, lihapalli päälaella?

——- 1325 Harja. 1326 Hiilos. 1327 Muurain, lakka, hilla. 1328 Kirkonkello. 1329 Rippikello — Seinäkellon tiuku. 1330 Neula. 1331 Awain. 1332 Aura. 1333 Awain. 1334 Hakotukki. 1335 Liedos, hiilos, tulisia. 1336 Rahamyntti; kirjapaino — Sodan julistus. 1337 Sukset sauwoinensa. 1338 Ampujainen. 1339 Kukko.

99

1340. Piimä kaatui pirtin päälle, raswa lattiaan tipahti, ei lähde wuolten wuolimella, eikä pesten pesimellä, eikä luudalla la'asten? 1341. Piimä pirttiin putosi, jot' ei luudalla la'asta, eikä wuolta wuolimella? 1342. Piipotti pihaa myöten, pisti pään pinon rakoon? 1343. Piippa nosti peukalonsa, kylwi soita, kylwi maita, kylwi kylmiä ahoja, pere pellolle pemahti? 1344. Piippu pitkä mäellä, pitkät oksat piipussa, omenamarjat oksissa? 1345. Piiritsu pihalla kirkuu, lihatukku pään päällä? 1346. Pikitös, päkitös, pärehellä päätä wasten? 1347. Pikkarainen piilitsä, läpi aidan lykkeleksen? 1348. Pikkarainen piilitsä, uuden linnan wartia? 1349. Pikkarainen wakkarainen täynnänsä punakeriä? 1350. Pikku aittanen mäellä, ei owea, ikkunata? 1351. Pikku aittanen mäellä halkosia täynnä? 1352. Pikku aittanen mäellä kultarahoja täynnä? 1353. Pikku aittanen mäellä. Suomen lukkonen suulla, Tapion rahat takana?

——- 1340 Päiwäpaiste, kuutama. 1341 Päiwäpaiste, kuutarna. 1342 Lumituisku, ryöppy, pyry — Awain. 1343 Lammas papeloipi. 1344 Heinän eli pawun warsi palkoinensa. 1345 Kukko. 1346 Tupakkipiippua sytytetään. 1347 Sukkula, syöstäin kangasta kutoessa. 1348 Lukko, awain — Kirja. 1349 Liesi, liedos, hiilihinkalo, uuni, pesä. 1350 Muna. 1351 Suu ja hampaat. 1352, 1353 Orawan pesä; ketunpesä.

100

1354. Pikku aittanen mäellä, tuuli aukaisee, tuuli lukkoon lyöpi? 1355. Pikku lintu liinahäntä, kaiken kirkon kaunistaa? 1356. Pikku lintu liinahäntä, läpi seinän lentelee? 1357. Pikku lintu liinapyrstö, kaikki kansat waatettaa? 1358. Pikku ukko istuu, kantamalla liikkuu, ristiset on olkapäällä? 1359. Pikkuinen kamari, usiampi akkuna, kun kuninkaan linnassa? 1360. Pikkuruinen, piiperöinen, kaikki karwat kaunistaa? 1361. Pikkuruinen piirtopää, kaiken linnan kaunistaa? 1362. Pino kaatui Piippolassa, tänne ääni äykäsee, tänne kuuluu kumina? 1363. Pino kaatui Piippolassa, äsken ääni tänne kuului? 1364. Pio paljasta, kyynärä karwaista? 1365. Pioon mahtuu, pirttiin ei mahdu? 1366. Pippa nosti peukalonsa… 1367. Pirtin leweys, lehden keweys? 1368. Pirtissä Kalewalan pojat, päätä pestään pihalla? 1369. Pirtissä Pätösen poika, päänsä ulkona pesetti?

——- 1354 Kanan häntä. 1355-1357 Neula ja rihma, lanka perässä. 1358 Kerinakka. 1359 Sormustin, wingerpori. 1360 Neula. 1361 Katso: edellinen. 1362, 1363 Ukkonen. 1464 Kylpywasta. 1365 Uittopuu, uitin; pitkä raippa; wintinwarsi. 1366 Katso: Piippa nosti… 1367 Sawu pirtissä. 1368 Laipiohirret, maatitsat. 1369 Y. k. e. — Kurkihirsi.

101

1370. Pirtti parsia pitää, parret piti törsilöitä, törsilöt imanteita, imanteita ilma kaikki? 1371. Pirtti piti parsiloita, parsiloissa pirsilöitä, pirsilöissä törsilöitä, törsilöissä imareita, imareissa kaikki kansa? 1372. Pirtti pääsi ikkunasta, pereen sota tawotti? 1373. Piru pieksää, luoja lukkoja pitää? 1374. Pisti wuoren loukkahasen, wuori äänehen worahti? 1375. Pistä, pistä, tunge, menetä, kun ei mene, nuole päätä? 1376. Pistäissä pirskahtaa, nostaissa norskahtaa, wetäissä wettä heittää? 1377. Pistät, pistät, tunget, tunget, kun ei mene, pään nuolaset? 1378. Pitempi pisintä puuta, matalampi maan tomua? 1379. Pitempi pitkiä puita, matalampi maan ruohoja? 1380. Pitkiä niemiä, kaitoja laksia, niemet kaikki kallioneniä? 1381. Pitkä ja hoikka, hotarikko jalassa? 1382. Pitkä paita palttinainen ei pala tulessa, eikä waju weteen?

——- 1370, 1371 Orret, hihnat, kätkyet eli liekut ja lapset. 1372 Wesi, joka on kalain pirtti, menee nuotan eli haawin silmistä, ja kalat jääwät sotimaan hengestänsä. 1373 Tauti ihmisessä. 1374 Awain. 1375 Neulaa rihmoitetaan, langoitetaan. 1376 Kaiwonkappa, akitsa, wettä ammentaessa. 1377 Katso: 1375. 1378, 1379 Maantie, polku, ura. 1380 Katso: 1201. 1381 Uuninluuta. 1382 Sawu.

102

1383. Pitkä piiska pihlajainen, ympäri kylän käwiä? 1384. Pitkä, päätön, loppumaton, eik' ole waaksalle waraa, ei kokoa korttelille? 1385. Pitkä witsa pihlajainen, ympäri kylän kehii? 1386. Pitkä witsa pihlajainen, ympäri meren mataa? 1387. Pitkän puun pituus, punaisen langan paksuus? 1388. Pitkät niemet, lahdet kaidat, nienten päässä kallioiset? 1389. Piwo… Piwoon… 1300. Pohjaton, kanneton, saumaton, wanteeton, juotawata täynnä? 1391. Pohjaton, kanneton, tuoretta lihaa täynnä? 1392. Poika keräjiä käy, isä syntyy? 1393. Pojat liikkuu, isä kapalossa? 1394. Pojat sotaa käywät, isä wielä syntymättä? 1395. Porsahainen pyörii, watsahainen kaswaa? 1396. Portimo pinosta pinoon käwelee, jälet tiuhkoo? 1397. Propheta joka talossa, huutaa heräjämistä, warahaista walwomista? 1398. Puhe tuli puun sisästä, ruoka reisien wälistä, herrain herkku hännän alta?

——- 1383 Päiwä — Yö — Uni — Sawu — Tie — Nälkäwuosi — Rutto. 1384 Aika ijankaikkisuus. 1385, 1386 Katso: 1383. 1387 Puun sydän. 1388 Katso: 1201. 1389 Katso: Pio… Pioon… 1390 Muna. 1391 Sormus. 1392, 1393 Katso: 259. 1394 Kipenet tulta iskeissä. 1395 Wärttinä; rukin rulla. 1396 Sukkula. 1397 Kukko. 1398 a) Wiina, b) maito, c) kananmuna.

103

1399. Puinen kuori, kalainen sisus, wedessä ikänsä istuu? 1400. Puinen pata, heinäinen keitos, tulinen suurus, waskiset wanteet, kasarinen kansi? 1401. Puinen pää, kiwinen jalka, itse liinapaidoissaan, aiwan aiwinaisissaan? 1402. Puinen pää, waskinen tuppi? 1403. Puiset reidet, rautaiset kynnet. Jumalan luomaa raatelee? 1404. Pukki kyliä käypi, joka talossa tunnetaan; wiikon päästä winkaseepi? 1405. Pukki parkui laitumella, koko lauma pauhun päästi? 1406. Pukki wuorelta putosi, sarwet sawehen tärähti? 1407. Punahärkä mulleroinen, juosten juomaan menee, juosten juomasta tulee? 1408. Punainen kun ruusu, walkoinen kun liina, lehtiä kantawa, hännällinen? 1409. Punainen liikkuu, musta riippuu? 1410. Punainen mies, puinen turkki, pani miehet mieltä waille, naurun naisilta lopetti? 1411. Punainen mies, punainen turkki, woitti miehet wiisaatkin, wäkewimmätkin wäsytti? 1412. Punainen mustaa tuikkii?

——- 1399 Katiska. 1400 Tupakkipiippu. 1401 Nuotta. 1402 Neulikko, neulakotero. 1403 Aura, aatra. 1404 Lukkari. 1405 Lukkari kirkossa laulaa. 1406 Laiwan ankkuri. 1407 Terwattu wene. 1408 Nauris kaswaessaan. 1409 Tuli ja pata. 1410, 1411 Oluttynnyri; romminassakka. 1412 Uuni lämmitessä.

104

1413. Punainen nawetta, luiset lehmät? 1414. Punainen ori mustaa tammaa nuolee? 1415. Punainen orsi walkeita kanoja täynnä? 1416. Punainen orsi walkeita wanttuita täynnä? 1417. Punainen pää, karwainen juuri, heikko niskoilta, tytöille kelpaa? 1418. Punainen rupinen lehmä heinäisessä kytkyessä? 1419. Punaiset oriit eellä juoksi, musta ori jälistä? 1420. Punalanka puun pituinen, joka oksan noudattaa? 1421. Punalehmä mulleroinen… 1422. Punikkainen kannikaista nuolee? 1423. Punikki liikkuu, mustikki kiikkuu? 1424. Punikki punainen lehmä, ei lähde wiiden miehen wetäissä, kuuden miehen kutsuissa? 1425. Punikki punainen lehmä heinäisessä kytkyessä? 1426. Punikki pnnainen lehmä, juoksee jokia myöten, purowartta puuhoaa? 1427. Punikki punainen lehmä, juosten juomaan menee, juosten juomasta tulee?

——- 1413 Suu ja hampaat 1414 Katso: 1409. 1415, 1416 Ikenet ja hampaat 1417 Mansikka; muurain; mesimarja. 1418 Mansikka. 1419 Hiilet ja uunin koukku. 1420 Katso: 1387. 1421 Katso: Punahärkä… 1422, 1423 Katso: 1409. 1424 Kirkko — Metsäwalkia. 1425 Katso: 1417. 1426 Terwattu wene. 1427 Uusi wene — Aurinko.

105

1428. Punikki punainen lehmä, kewytsarwi, keikkoselkä, juoksee salon siwua, pajukkoa pauhaa? 1429. Punikki punainen lehmä, kewytsarwi, keikkoselkä, juoksi puhki puiset salmet, halki waarat haihatteli? 1430. Punikki punainen lehmä punaisessa kytkyessä? 1431. Puoli mustaa, toinen walkiata, Kiriläisen kinttaassa? 1432. Puoli rautaa, toinen puuta? 1433. Puoli suota sulaa, toinen kylmää? 1434. Puree kun puretetaan, menee lymöön kun pannaan? 1435. Puruu punaa, kaksi ortta kanaa? 1436. Purnunen kullaista keräistä täysi? 1437. Pursikko pankolla? 1438. Puukenkä, kiwikapia, lähti suota sotkemaan, meren wettä wellomaan? 1439. Puun kiinnitti, luun kiinnitti, miehen päälle keilautti? 1440. Puun pituinen, punarihman paksuinen, joka haaran hakee? 1441. Puun pituus, lohilangan paksuus, kaikki oksat noudattaa? 1442. Puun pituus, punaisen langan paksuus, joka oksan noudattaa, joka haaran hakee?

——- 1428, 1429 Suksi. 1430 Katso: 1417. 1431 Tinattu kattila. 1432 Puukko. 1433 Sammal seinässä. 1434 Linkkuweitsi. 1435 Suu, kieli ja hampaat. 1436 Tulisia, hiilus. 1437 Katso: 934. 1438 Nuotta. 1439 Satula. 1440, 1441 Katso 1387. 1442 Katso: 1441.

106

1443. Puun pukara, maan makara, heinän helpi, aidan alpi? 1444. Puun pukara, maan mäkärä, aidan kauni, heinän hempu? 1445. Puun pukelo, maan makelo, heinän hiippa, aidan kiikka? 1446. Puun putkelo, maan matkelo, heinän hiekko, aidan kiekko? 1447. Puun pukura, maan makura, olen ommel, heinän hemmel? 1448. Puupää, kiwijalka, hitu hatu keskellä, kenen saapi surmoaa? 1449. Puuropata kankaalla, kylän lapset ympärillä? 1450. Puurowati kankaana, pitäjän lapset partaalla? 1451. Puust' on tehty puitikkinen, somerosta soitikkinen, johon pitkä pistetään, hornio hojotetaan? 1452. Puust on tehty puitukkaiset, somerosta soitukkaiset, niinestä nitunatuset? 1453. Puust' on tehty pulkottimet, niinistä nitun natuset, somerosta keträn pyörät?

——- 1443 a) Kirwes, b) kuokka, lapio, c) wiikate, d) harawa. 1444 a) irwes, b) mato (käärme), c) witsas, d) wiitake. 1445, 1446 a) Kirwes, b) kuokka, lapio, c) wiikate, d) harawa. 1447 a) Kirwes, b) kuokka, lapio, c) sirppi, d) wiikate. 1448 Werkko. 1449, 1450 Lehmänsonta ja kärpäiset eli sontiaiset — Muurahaiskeko, kusiaispesä. 1451 Kaiwo ja wintti= eli wipurakennus. 1452 Huuhmar, jauhinkiwi ja seula. 1453 a) Wartta, b) seula, c) myllynkiwi.

107

1454. Puust' on tehty pulkottimet, petäjästä pelkottimet, kiwestä kitunnatuset, raudasta ritunratuset, ketränwieret kalliosta? 1455. Puust' on tehty pulkottimet, somerosta solkottimet, johon pitkä pistetään, ylös, alas, nostetaan? 1456. Puust' on tehty pulleroinen, petäjästä pälleröinen, kiwestä kitukatunen, somerosta ketrinpyörät? 1457. Puust' on tehty pumpulainen, petäjästä pempulainen, niinestä nitunatunen, somerosta pyöryläinen? 1458. Puut punaterskoita, lehdet kiperanskoita, marjat winokrasnoita? 1459. Puuta syö, puulla lentää, sata wirstaa päiwässä? 1460. Pyhä pihlaja mäellä, pyhän pellon pientarella, pyhä marja pihlajassa? 1461. Pyhä pönttö pientareella Jumalan sanoja täynnä? 1462. Pyhä risti, pyörä harja, pyhän pellon pyörtänöllä? 1463. Pyhät hakkaa, aret makaa? 1464. Pyy juoksi pyhäjokeen, pyhäjoki pyörimään, warwikko wapisemaan?

——- 1454 Huhmar, pyöriät kiwet pohjassa, petkel ja jauhinkiwi. 1455 Huhmar, kiwi pohjassa ja petkel. 1456 Huhmar ja jauhinkiwi. 1457 Riihiwartta, huhmar, seula ja mylly. 1458 a) Tuohukset eli kynttilät, b) pyhäin kuwat, ikonat, c) laatonat, suitsutuspihkat. 1459 Ihminen syö petäjän kuoren ja hiihtää lylysuksilIa. 1460 Raskas waimo. 1461 Saarnastuoli. 1462 Kirkko. 1463 Kirkonkello. 1464 Kirnunmäntä kirnuun eli pyöhtimeen — Käyte, jästi, juoma=astiaan.

108

1465. Pyy lenti pyhäweteen, pyhäwesi pyörimään, kaikki kansa katsomaan? 1466. Pyy lyhyt, wihainen teiri, lyöpi kynttä kynnykseen, koppia kodan eteen? 1467. Pyyhki mullat, pyyhki kullat, pyyhki hohtawat hopiat? 1468. Pyöriä kuin päiwä, wihanta kuin wasta, hännikäs kuin hiiri? 1469. Pyöriä suu päälaella, pitää kiinni kiiltäwätä? 1470. Pyöriämpi munaa, pitempi puuta? 1471. Pyörä porstuassa… Pyörä pöydän alla… 1472. Päiwillä lihaa ja werta täynnä, öillä tyhjänä? 1473. Päiwällä kuussaa, kaassaa, illalla sanoo lopsis? 1474. Päiwällä täynnä, ehtoolla tyhjä? 1475. Päiwän tissis tassis, äsken illalla lossis? 1476. Päiwän wiisaus noukki maan kunniata, tuli metsän wiisaus, noukki päiwan wiisauden maan kunnialta? 1477. Päiwät kiitää, kaataa, yöt aidalla makaa? 1478. Päiwät pölkynä… 1479. Päiwät seljällään, yöksi nousee pystöön?

——- 1465 Y. k. e.- Kauha, kapusta, wellipataan. 1466 Pyssynlukko. 1467 Uuninluuta, kiukaan hawut. 1468 Nauris. 1469 Kynttiläjalka. 1470 Lankakerä. 1471 Katso: Mikä pönttö… 1472 Kenkä; lakki. 1473-1475 Kenkä, saapas, wirsu, löttö. 1476 Kukko ja kettu. 1477 Wiikate, wikatin, wiitake. 1478 Katso: Yöt lauttana… 1479 Suksi.

109

1480. Pässi lääwähän… 1481. Pässi määkii mäellä, mäkäröitä männyt täysi? 1482. Pää hywä, kettu kelpaa, luita ei syö koirakaan? 1483. Pää kun kerä, häntä kun korento, keskus yhtä ymmyrjäinen? 1484. Pää kun neula, keskus kun kerä, perä kun petkelen terä? 1485. Pää kun ora, häntä kun sirppi, keskus kun myllysäkki? 1486. Pää palaa, kaula sawuaa, perä märkänee? 1487. Pää perässä, häntä edessä, koukkaro hännän päässä? 1488. Pää poikki, huuli halki, äsken miehenä menee? 1489. Pää poikki leikataan, sisälmykset silwastaan, semmoisena palwelee kuningasta ja kreiwiä, pispaa ja teiniä, kenraalia ja kemeiniä? 1490. Pää punainen, jalka karwainen? 1491. Pää puusta, jalat kiwestä, itse liinapaidoissaan, aiwan aiwinaisissaan? 1492. Pää pätee, keski kelpoaa, luita ei koirakaan kantele? 1493. Pää syötäwä, runko pidettäwä, luut ei kelpaa koirallenkaan? 1494. Pää tulessa, toinen wedessä? 1495. Pää tuohinen, runko liinainen, jalat kiwiset?

——- 1480 Katso: Lammas lääwähän… 1481 Pappi ja seurakunta. 1482 Liina, hamppu, pellawa. 1483 Kissa, katti. 1484 Katso: 1196. 1485 Kukko. 1486 Tupakkapiippu. 1487 Puntari, pesmeli. 1488, 1489 Kirjoituskynä. 1490 Katso: 1417. 1491 Nuotta, werkko. 1492 Katso: 1482. 1493 Liina. 1494 Tupakkipiippu. 1495 Werkko.

110

1496. Pään suuruinen, lehden kewyinen, puhaltain lakeen nousee, pirtin päälle ei woi luoda? 1497. Pääni poikki leikattiin, suolat sisästä otettiin, wielä huuli halkastiin, teetän sodat, rakennan rauhat, palwelen kuninkaat ja herrat? 1498. Pääni poikki, nokka halki, niin minusta mies tulee, uros uusi urkenee, kuningastenkin kuritus, suurten waltojen wawistus, sodan alku ainiainen, rauhan rientäjä ikuinen? 1499. Pääsky lenti päiwän alta, sata miestä siiwen alla, kaikki raudan karwaisia? 1500. Päästä kun ora, keskeltä kun kerä, perästä kun petkelen terä? 1501. Päästään syö, säärestään purkaa? 1502. Päät puiset, jalat kiwiset, keskeltä hituhatu? 1503. Päät tuohiset, keski työhinen? 1504. Pölkky on tehty pyöritellen, wiipotellen, waapotellen? 1505. Pölkky pöydän päässä? 1506. Pönttö pöydän päässä?

——- 1496 Metson kupu eli rakko. 1497, 1498 Katso: 1488. 1499 Laiwa, haaksi, alus, pursi. 1500 Katso: 1196. 1501 Tupakkapiippu. 1502 Katso: 1491. 1503 Katso: 1491. 1504 Käämi, puola. 1505, 1506 Ukko, isäntä.

111

1507. Raapotti rahilla… Raappana rahilla… 1508. Rahko rautasaappaassa, kiertelee kiwistä wuorta, koskia kumarteleksen? 1509. Rahko rautasaappahinen, kiitää kiwistä wuorta, someroista sorkuttaa? 1510. Ranguttaa ja ronguttaa, wellin ja puuron luulee saawansa, eikä saa kumpaakaan? 1511. Rannalla rehiä kuusi, hiirenpesä mättäällä? 1512. Ranta rautainen, wesi raswainen, kala ruodotoin? 1513. Rantuinen rysä, puoli kalaa sisään sopii? 1514. Rassaa reikää… 1515. Rastaanpesä pirtissä? 1516. Raudalla raataan, puulla puhdastetaan, kedolle kerätään, saarekselle saatetaan? 1517. Rautainen aura, kiwinen pelto, koiwun kuoret siemenenä? 1518. Rautainen aura, koiwuinen siemen, nahkainen nelikkö? 1519. Rautainen hepo, hamppuinen kuorma? 1520. Rautainen hewoinen, hamppuista kuormaa wetää? 1521. Rautainen hewoinen, liinaiset suitset?

——- 1507 Katso: Mikä raapotti… Mikä raappana… 1508 Myllyn ratas, myllyn siipi. 1509 Aura — Hiilihanko. 1510 Kirnuuminen. 1511 Hcwosen peräpuoli. Parta ja suu. 1512 Riehtilä, woi ja piirahainen. 1513 Rantuhame. 1514 Katso: Tuppaa täyteen… 1515 Liesi, hiilos, mähe. 1516 Heinää niitetään, luowotaan, ruotaan ja suowataan. 1517 Tulukset; a) tulirauta, b) pii, limsi, c) taula. 1518 Tulukset. 1519-1521 Neula ja rihma.

112

1522. Rautainen huone, käet kukkuwat sisässä? 1523. Rautainen lintu, liinainen häntä? 1524. Rautainen maa, woinen meri, kaurainen laiwa? 1525. Rautainen ori, liinaiset ohjakset, waate'kääry ohjasten nenässä? 1526. Rautainen ori, liinaiset ohjat, waskinen talli? 1527. Rautainen rahko kiikkuu kiwistä linnaa, rautaisessa saappaassa? 1528. Rautainen riihi… 1529. Rautainen suu puuta syöpi? 1530. Rautainen syöjä, puinen ruoka? 1531. Rautainen äes… 1532. Rautaiset härjät … lehmät… 1533. Reki työntää, koukku wetää, syöpi ja ei koskaan täydy? 1534. Repo juosta reikutteli, yli meren meikutteli, sata koiraa jäljessä, tuhat miestä ratsaalla? 1535. Repo nuolee sernitsän siwua? 1536. Reponen jokia juoksi, mutiaan puistelee, hänteään heiluttaa?

——- 1522 Paistinpannu (riehtilä) ja piirot. 1523 Neula ja rihma ommellessa. 1524 Paistinpannu, raswa ja kakkara. 1525 Neula ja rihma ommellessa. 1526 Neula, rihma ja neulakotero. 1527 Aura. 1528 Katso: Riihi rautainen… 1529, 1530 Saha; kirwes; wääntiä, kaira, purasin. 1531 Katso: Rautainen aura… 1532 Katso: Lääwä waskinen… 1533 Wesisaha. 1534 Nuotta. 1535 Lieska uuninsuuta — Tuli pataa. 1536 Lumituisku, pyry, ryöppy.

113

1537. Retupiikki reidellinen… 1538. Riepurätti räystäällä, täitä täyteen sikesi? 1539. Rieskamaito lattialla, ei lähde wuollen wuolimella, eikä kaplilla kaluten? 1540. Rieskamaito lattialla, lähde ei kynsin ei hampahin? 1541. Riihi rautainen palaa, käki käällä käänteleksen? 1542. Riikinkukko rautaharja, seisoo pyhällä maalla, wihityllä wiuwottaa? 1543. Riitsa wuoren rintasessa, wähän wettä riitsasessa? 1544. Rikka pellon päässä? 1545. Rintsa rintsassa, rintsan päässä wuori, wettä wuoren rinnassa? 1546. Ristirinta, rautaharja, pellolla wiattomalla? 1547. Riukku roukkua wetää, riukun roukku raukuttaa? 1548. Rohwietta joka talossa… 1549. Ruotsi puita hakkaa, tänne lastut lentelewät? 1550. Ruotsissa isketään, tänne säkeet saapi, tänne kiitäwät kipenet? 1551. Ruotsissa tammia weistetään…

——- 537 Katso: Wiirikuuri säärellinen… 1538 Taiwas tähdistyy — Hämähäkin eli lukin werkko täytyy kärpäsillä. 1539, 1540 Katso: 1340. 1541 Pata ja kauha — Wiinapannu hattuneen — Riehtilä, paistinpannu, kaakkunaan. 1542 Kirkko. 1543 Kattila tulella. 1544 Käärme. 1545 Haahlat, pata ja wesi padassa. 1546 Katso: 1542. 1547 Hamppu, liina eli pellawa ja loukku. 1548 Katso: Propheta… 1549 Rahamyntti — Tammilautaset, talrikit. 1550 Y. k. e. — Salasma — Sota ja sodan sanoma. 1551 Katso: 1548.

114

1552. Ruskia rupinen härkä heinäisessä kytkyessä? 1553. Ruskotti rupinen lehmä rupisessa kytkyessä? 1554. Ruumis ja sielu erinnyt, eikä kuollut kuitenkaan? 1555. Rytkää, rätkää, nilapäätä tunkee? 1556. Rytsäkkäinen, rätsäkkäinen, kaikki miehet woittelee? 1557. Rättiriepu… Rätyriepu… 1558. Rääkkylinnun pesä pirtissä?

——- 1552 Lakka, hilla, muurain. 1553 Wattu ja warret. 1554 Lapsi syntyy, saalas. 1555 Taikinan wastuu eli sotkeminen. 1556 Sauna. 1557 Katso: Riepurätti… 1558 Kätkyt, kehto, tuutu, liekku.

115

1559. Saari juoksi salko kädessä, sata rakkista perässä? 1560. Saari kulki salko päässä, rautakukkonen nenässä? 1561. Saari kulki salpa päällä, rautakukkonen nenässä? 1562. Saari pyörii, salko wetää? 1563. Saari, saari, niemi, niemi, saaressa sata pesää, muna kussakin pesässä? 1564. Sankari saapasjalka, käypi kiwistä wuorta, kiwiwuori wonkasee? 1565. Sata hametta päällä, eikä peitettä perällä? 1566. Sata jalkaa, kaksi sarwea, muu ruumis kun rukkanen? 1567. Sata miestä ratsaalla, tuhat koiraa jäljessä? 1568. Sata miestä Sallilassa, ne kaikki kähäräpäitä? 1569. Sata poikaa sapella, itse sappi nuppipää? 1570. Sata santsia, sata santsilla poikaa, ne kaikki kähyripäitä? 1571. Sata santsia, tuhat tuntsia, yhdeltä laiturilta wettä juowat? 1572. Sata santsilla tytärtä, itse santsi naappupää? 1573. Sata sataa surman suuta, kenen saapi, surmoaapi?

——- 1559 Nuotta. 1560, 1561 Heinäkuorma, aisat ja hepo. 1562 Jauhinkiwi, käsikiwi. 1563 Katso: 1203. 1564 Uuninkoukku, hiilihanko. 1565 Kana. 1566 Karhi, hara. 1567 Nuottalaudat ja kalat nuotan perässä. 1568, 1570 Maltaat ammeessa. 1569 Liinaharja. 1571 Parta. 1572 Hiussuka, harja. 1573 Werkko, nuotta.

116

1574. Sata sataa, tuhat tuhatta, kahden tammenlastun wälissä? 1575. Sata sataa, tuhat tuhatta Kemin Kertun helmuksessa? 1576. Sata sataa, tuhat tuhatta, niinistä siltaa, waskiseen linnaan? 1577. Sata sataa, tuhat tuhatta, waskiseen linnaan toraamaan mennään? 1578. Sata sataa, tuhat tuhatta, yhdellä kerralla, yhdestä pikarista ryyppää? 1579. Sata sataa, tuhat tuhatta, yhdellä tammenlastulla seisoo? 1580. Sata sataa, tuhat tuhatta, yhdellä wyöllä wyötetty? 1581. Sata sataa, tuhat tuhatta, yhdestä kaiwosta wettä juowat? 1582. Sata sataa, tuhat tuhatta, yhdellä pieluksella makaa? 1583. Satajalkainen, seitsenselkäinen, nelikorvainen? 1584. Satakaarinen sammalpohja? 1585. Satasarkkinen, tuhatturkkinen, pellolle menee, perä paistaa?

——- 1574 Kirjanpuustawit kansien wälissä — Kartta — Harja — Laudat kirkon katossa. 1575 Kanan höyhenet. 1576, 1577 Herneet, riistat, rokat wieritetään seulan pohjalla keitettäwäksi. 1578 Partakarwat. 1579 Kartta. 1580 Olkikupu, lyhde, jalallinen. 1581 Katso: 1578. 1582 Katso: 1574. 1583 Hara, karhi, äes, astuwa. 1584 Honka, petäjä. 1585 Katso: 1565.

117

1586. Satasarwi Hiiden hirwi, nahka syödään, weri myydään, liha poltetaan? 1587. Satasarwinen, tuhatkorwinen? 1588. Satasarwinen, wiisikylkinen, sulalla kulkee, lumella ei pääse? 1589. Satasilmä kyökin poika kodan orrella istuu? 1590. Satasilmä kyökin poika lyöpi kynttä kynnykseen, koppoaa kodan oween? 1591. Satasilmä Tuonen neito, istuu kodan sopessa? 1592. Satikka suossa, matikka maassa, sinirikko taiwaassa? 1593. Sauna mäellä, wasta owella, kesän kaiken kylpiöitä, talwen ei sinä ikänä? 1594. Sawu saarella palaa, tuli niemen tulkamessa, minne polttaja menee, sinne saari siirteleksen? 1595. Seinällä seisoo… 1596. Seinää myöten nousee, jaloillaan katetta wetää? 1597. Seipään siassa seisoo, härjän siassa makaa? 1598. Seitsemän reikää yhdessä kerässä? 1599. Seitsenreikäinen kurikka? 1600. Seitsenselkäinen, satasäärinen, peltoon mahtuu, metsään ei mahdu?

——- 1586 Petäjä, kuori, terwa ja puu. 1587 Koiwu oksineen, lehtineen. 1588 Katso: 1583. 1589, 1590 Katso: 1591. 1591 Merta, rysä. 1592 Owesta pihalle menewä sawu ja höyry. 1593 Hewoisen perä, häntä ja paarmat eli kärpäset. 1594 Tupakkapiippu. 1595 Katso: Metsässä syntynyt… 1596 Taikina pytyssä eli tiinussa noustessaan. 1597 Nawetan owi. 1598, 1599 Pää. 1600 Katso: 1583.

118

1601. Selkä edessä, maha takana? 1602. Selkä on kun sormi, maha on kun sammio? 1603. Sernitsä istuu, repo nuolee? 1604. Sernitsä istuu sillan päässä, kaksi kosselia kourassa, kiwikontti selässä, rautahampaat suussa? 1605. Sernitsä sylen pituus, kädet kahden sylen, wesiristä sylessä, kiwikontti seljässä? 1606. Sesterikki säärellinen, kouruwiuru reidellinen, senpä sesteri kuluu, minkä kouru wiuruaa? 1607. Sewerikkö sewissä, raawas mies rasiassa? 1608. Sianwilla wetää lankaa lehmän läpi, puun ympäri? 1609. Siat liinaan menee, porsaat porottelee? 1610. Sidottu, punottu, yli waaran työnnetty? 1611. Sieltä täältäkin tulee, terwaskantoon menee? 1612. Sieppi siepissä, siepin pää kiukaassa? 1613. Siikasia sillan alla, sinne tänne tiinehtiwät? 1614. Siippo saapoteltawata? 1615. Siipponen sopessa? 1616. Siiwetöin oksalla istuu, tulee suutoin, niin syöpi?

——- 1601 Sääriwarsi ja pohkia. 1602 Kertoinwärttinä. 1603 Pata eli kattila ja tuli. 1604 Patsas, orret, kiuas ja pihti. 1605 Patsas, orret, käsiastia ja muuri, kiu'as, takka. 1606 Wiipsinpuu — Rukki ja rulla. 1607 Poro eli peura waljaissa ja ajaja pulkassa, ahkiossa. 1608 Harjas pikilangan päässä, nahka ja lesta. 1609 Kalat nuottaan. 1610 Aita. 1611 Kirkkokansa ja kirkko. 1612 Lawitsat eli penkit pirtissä. 1613 Kalat jään alla. 1614, 1615 Seula — Puohdin. 1616 Lumi puussa ja päiwänpaiste.

119

1617. Sika juoksi sinne tänne, lepikössä yön lepäsi? 1618. Sika juoksi sitta suussa ympäri minun kotini, ympäri sinun kotisi? 1619. Sika liinaa wetää, läpi lehmän lennättää, puun ympäri kierrähtää? 1620. Sika liinaa wetää yli puun, läpi lehmän? 1621. Sika meillä syötettiin, lihawaksi lyötettiin, harjan kautta henki läksi? 1622. Sika mäellä, miekka wyöllä, kahdet kannukset jalassa, kahdet pyörät kannuksissa? 1623. Sika röhki sillan alla entistä emäntäänsä, kullaista korentoansa? 1624. Sika röhki sillan alla, minä hännästä pitelin, saparosta sapsuttelin? 1625.1. Sika röhki sillan alla, Saara pisti sauwallansa? 1625.2. Sika tiellä, miekka wyöllä, kahdet kannukset jalassa, kahdet pyörät kannuksissa? 1626. Sika winkui sillan päässä, kultaista kurikkaa, hopiaista sauwaa? 1627. Sikana tonkii, härkänä möykyy, lintuna lentää? 1628. Sikasia sillan alla, sinne tänne sillehtiwät? 1629. Silkki seinällä palaa, tuli poltti tuonnempata? 1630. Silmillinen, korwillinen, ei kuule, ei näe?

——- 1617 Sukkula. 1618 Aura. 1619, 1620 Katso: 1608. 1621 Wiinan=keitos. 1622 Tuulimylly. 1623 Kirnunta. 1624, 1625.1, 1626 Kirnunta. 1625.2 Rukki. 1627 Sontiainen. 1628 Kalat jään alla. 1629 Päiwäpaiste ja aurinko. 1630 Korwo, saawi.

120

1631. Silmästä syöpi, kupeesta purkaa? 1632. Silmästään syöpi, silmästään purkaa? 1633. Silmät ikkunassa, korwat pihalla? 1634. Silmät korwissa, kylkiluut nahan päällä? 1635. Simalintunen, mesikärpänen, sima suussa, mesi kielessä, kaikki yhtenä metenä? 1636. Simo seisoo sillan päässä, kaksi pilliä suussa? 1637. Sinertäwä seulonwakka? 1638. Sinerwöinen seulan kansi, kultaseulanen sisässä? 1639. Sinikainen kannikaista nuolee? 1640. Sinikeriä, punakeriä, purnon täysi? 1641. Sinikit, punikit, puhki juoksee puiset korwet, kaikki salmekset samoo? 1642. Sinikki mustikkia nuolee? 1643. Sininen siirto, punainen puurto, keski kamarin katolla? 1644. Sini wiitta, sipsit karwat, ei kerityt? 1645. Siniwiitta, sipsokarwa, kieräwilla, ei keritä? 1646. Siniwilla simpson karwa… 1647. Siniwiitta Wiipurissa, täältä helmat heilasee? 1648. Sinä sieltä, minä täältä, terwaskannossa yhteen?

——- 1631 Mylly. 1632 Leili, lekkeri, purakka. 1633 a) Lapset, b) koirat. 1634 Korwo, saawi. 1635 Mehiläinen, mettiäinen, kimalainen. 1636 Patsas ja orret. 1637 Raskas waimo. 1638 Taiwas ja aurinko. 1639 Tuli ja pata eli kattila. 1640 Hiilet liedessä, pesässä, hiiloksessa. 1641 Sukset. 1642 Katso: 1639. 1643 Wesikaari, ukonkaari, taiwaankaari. 1644-1646 Sontiainen. 1647 Tuuliainen — Sadepilvi. 1648 Kirkkowäki kirkossa.

121

1649. Sinä sieltä siskolaan, minä täältä tätilään, yöksi yhteen tulemma? 1650. Sinä sikäli, minä täkäli, yöksi yhteen? 1651. Sinä tiedät, minä tiedän…? 1652. Sipilipi linnukkinen, itse lintu pikkuruinen, muna muiden surukkainen? 1653. Sirkilöitty, sarkiloittu, selin seinään sysätty? 1654. Sirkiset, sarkiset, yhdellä lietteellä lekittäwät? 1655. Sirkkana metsään menee, wastana kotiin tulee? 1656. Sirkkunen sikerteleksen, läpi aidan lykkeleksen, kallio jäljille kaswoi? 1657. Sirkkunen siretteleksen läpi aidan pisteleksen, kaswoi kallio perästä? 1658. Sirkkunen siristeleksen läpi seinän mennäkseen, jälki jäätyy perästä? 1659. Sirkkusia sillan alla, sinne tänne tissahtaa? 1660. Sirwiäinen sillan päässä, kaksi sauwaa kädessä? 1661.1. Sisarekset sillan päässä, kaikki kähäräpäitä? 1661.2. Sisältä kuin juusto, päältä kuin ruusu, häntä hänellä on ja lehtiä hän kaswaa? 1662. Sisään suikkaa, ulos luikkaa, nawan päällä naputtaa, polwen päällä koputtaa?

——- 1649, 1650 Nuotan siulat — Wanteen eli wyön päät. 1651 Katso: Minä tiedän… 1652 Rantasipi. 1653 Seinäkello. 1654 Hiilet uunissa. 1655 Nauris. 1656- 1658 Ompelusneula. 1659 Kalat jään alla. 1660 Patsas ja orret. 1661.1 Maltaiset. 1661.2 Nauris.

122

1663. Siu, liu, sika liinaa wetää läpi lehmän, ympäri hongan? 1664. Soikero sotaan menee, satoja saralle kaataa, ei yhdeltäkään henkeä saa? 1665. Sokia näki jäniksen, jonka rampa kiinni otti, alaston pani poweensa? 1666. Somerosta soimi tehty, johon pitkä pistetään, paksupää pakotetaan? 1667. Sonni kaatui kalliolle, sata sonnilla sarwea; liha kiskottiin kiiwuksi, nahka maahan nakattiin? 1668. Sonni seisoopi norossa, nahka maita mittaileepi? 1669. Sopii aidanraosta … akkunasta… 1670. Sopii pieneenkin nyttiin, ei sowi suurellenkaan pellolle? 1671. Sopii soukkaankin peltoon, ei sowi lewiäänkään lehtoon? 1672. Sortui sonni somerolla, liha poltettiin poroksi, weri wietihin Wirohon, Saksanmaalle saatettihin? 1673. Soutaa sulaa wettä, jälki jäähän jähmettyy? 1674. Suikulainen, muikulainen, tekee hywää tullen mennen?

——- 1662 Sukkula ja pirta, kangasta kutoessa — Weitsi ja tuppi. 1663 Katso: 1608. 1664 Sirppi. 1665 a) Jousi, pyssy, b) nuoli, kuula, luoti, c) tuohikontti, lankku. 1666 Kaiwo ja wipu ynnä kaiwonkappa ja akitsa. 1667 Pärepuu, honka. 1668 Koiwu, josta wirsutuohta on otettu. 1669 Katso: Mahtuu… 1670 Höyhenet. 1671 Hara, karhi, äes, astawa. 1672 Terwastukki. 1673 Pirta, kaide, kangasta kutoessa. 1674 Sukkula, syöstäin.

123

1675. Suikulainen, puikulainen, keskipaikka paikulainen, paikulaisessa läpönen, läpösessä lällöttäjä? 1676. Suikulainen, puikulainen, keskuspaikka paukurainen, paukuraisessa läpönen, läpösessä karwatukko? 1677. Suitukainen, puitukainen, monen markan maksawainen? 1678. Sula edessä, jää takana, keskellä kala kutee? 1679. Sulajaa, salajaa, katajaisen kuoren alla? 1680. Sulkkaa, salkkaa, korkian waaran rinteessä? 1681. Sulkkawa supussa, supuhiiri sulkkawassa? 1682. Sulkkeroinen, salkkeroinen, läpi aidan lykkeleksen? 1683. Suo seitsentä wirstaa, suon päässä silta, sillan korwassa patsas, patsaan päässä kultainen omena? 1684. Suo sorahti, maa järähti, Jumalan weret wärähti? 1685. Suo tuwassa? 1686. Suolla soikeron munaset, jäällä jäikerön munaset? 1687. Suolla sonnin munat, jäällä jännin munat, kenen munat kannon päässä? 1688. Suomi waippaa wanuu… 1689. Suon sommikki, lehdon lemmikki, seisoo yhdellä jalalla?

——- 1675, 1676 Sukkula, syöstäin ja käämy eli puola — Siiwilä. 1677 Ruiskeko, auma. 1678 Kangas kutoessa ja sukkula, syöstäin. 1679 Maito kirnutessa männän alla — Wesi jään alla joessa. 1680 Korwarenkahaiset, koltuskat. 1681 Raskas waimo. 1682 Ompeluneula. 1683 Paasto ja pääsiäinen. 1684 Pyy muinen sanotaan olleen niin hirwiän suuri lintu, että lentoon mennessään säikäytti kaikki. 1685 Haudetamme — Silppuastia. 1686 a) Lakat, hillat, muuramet, b) Hewonkakarat. 1687 Lakat, kakarat ja lumi. 1688 Katso: Wirossa waippaa… 1689 Hilla.

124

1690. Suonetoin wettä souti, jäsenetöin puuhun nousi? 1691. Suoniton seisoo, jäsenitön jätköttää, talon leiwässä pitää, kansan kaiken kaswattaa? 1692. Suossa sääryksetön… 1693. Suowiliä pääwiliä, hampahan wiliwäliä? 1694. Supuhiiru sulkkawassa, sulkkawa tuwan sisässä? 1695. Surma puuhun hirtetään, kuolleet kotiin tuodaan, tie kumoon kaadetaan? 1696. Susi juoksi sunteresta, läpi maan manteresta, hopiassa solkenaan? 1697. Susi juoksi sunnan rannan, sunnan rannan, mannan rannan, kaksin päin, jaloin kaheksin, neljin silmin rönkötteli, kaksin hännin torwitteli? 1698. Susi surma Saksalainen, yhä Saksassa elellen, syöpi pojat Pohjan maalta, miehet Karjalan kyliltä? 1699. Susi surwoi sunterella, talkutteli tanterella, ratas rautainen perässä? 1700. Susi ulisi unterella, pää järisi jänterellä, mies hännästä häilytteli, pöperöstä pyöritteli? 1701. Susi ulisi unteressa, makiassa manteressa, hopiaista hattuansa, kultaista kypäriänsä? 1702. Susi ulisi untereissa, maukutteli mantereissa, hopiata kultaa?

——- 1690 Wenehestä ammutaan. 1691 Jywäsäkki, jauhosäkki. 1692 Katso: Mikä suossa… 1693 Hilla. 1694 Raskas (kuormillinen) waimo. 1695 Nuotta eli werkko, kalat ja wene. 1696 Hopiasormus. 1697 Warsakas tamma. 1698 Sota Saksassa. 1699 Rukilla kehrätään. 1700 Kirkonkello ja lämsä eli köysi, nuora. 1701, 1702 Kirnutaan woita.

125

1703. Susi ulwoi suntereissa, maa järisi mantereissa? 1704. Susi ulwoi unteressa, pyhän pellon penteressä, wiikon päästä wiimeistäkin? 1705. Suu auki seljän päällä, kylkiluut nahkan päällä, sarwi otsassa, joka ihmistä kohtaan? 1706. Suu karwainen, jalat karwaiset, syltä kymmenen, perä karwainen? 1707. Suu keskellä päätä, silmät korwissa, sarwet kietsalla? 1708. Suu seljässä, häntä otsassa, kylkiluut nahan päällä? 1709. Suu suuri, kita lewiä, päätin naulat päähän lyöty? 1710. Suurempi sukua suurta, kuninkaita korkiampi, lattialla tallataan, kuni koiraa pahinta? 1711. Suuri ikuinen suolarae, halki orren, raon raossa? 1712.1. Suuri härkä mulleroinen juopi sata saawia wettä? 1712.2. Suuri pelto selenäinen, lehmiä sata tuhatta, yksi paimen käyttää? 1713. Suuri suo, matala mänty, mähnämöykky männyn päässä? 1714. Suuri suu, paksu pää, äläjää kun älyytetään? 1715. Suustaan syö, suustaan purkaa?

——- 1703 Ukkonen — Kirkonkello. 1704 Kirkonkello. 1705 Oluttynnyri, taaripuolikko. 1706 Heinäpieles. 1707 Korwo, saawi, puinen. 1708 Katso: 1705. 1709 Pihdet. 1710 Päiwäpaiste. 1711 Silmä. 1712.1 Saunan kiu'as. 1712.2 Taiwas, tähdet ja kuu. 1713 Lakka, muurain, hilla; mesimarja. 1714 Kirkonkello. 1715 Kirnu — Putelli — Pyssy.

126

1716. Suutoin söi, käsitöin ampui, wesilinnun wempeleltä, haapanan hawun seljältä? 1717. Syli puuta, waaksa wettä, askel paikkaa pahaa? 1718. Sylissä syntyy, käsissä kaswaa, seinällä seisoo, laudalla laulaa? 1719. Synnittä puhuwa syntyi, eli synnittä ikänsä, sekä eli, jotta kuoli, eikä päässyt autuaaksi? 1720. Synnittä syntyi, synnittä eli, synnittä kuoli, puhuwa oli, ei kuitenkaan taiwaaseen päässyt? 1721. Synnitön söi synnittömän, maan alla, auringon päällä, korpikuusen latwasessa? 1722. Syntynyt söi synnyttömän, maan alla, päiwän päällä, pitkän kuusen kuikulalla? 1723. Syntynyt söi syntymättömän, taiwaan alla, maan päällä, pitimmän puun latwassa? 1724. Syttä mustempi, mettä makiampi, pikarissa penkin päässä? 1725. Sywäkö meri… 1726. Syödä syssii, käydä kässii, pieni konttinen selässä? 1727. Söypi syömistään, kunnes kuolee?

——- 1716 Päiwäpaiste lumitykyn lyngykseltä. 1717 Myllyn ruuhi eli kuurna, jossa on sylen pituiselta, waaksan paksuiselta ja askelen lewyiseltä wettä. 1718 Kantele. 1719, 1720 Bileamin aasi — Papukaia, puhuwa lintu. 1721 Koira eli kissa söi kuusisella palkilla päiwäpaisteessa pirtin lattialla. 1722 Ihminen syö pirtissä kuusisen pöydän päässä munaa eli määhnää, mätiä. 1723 Harakka söi pesässänsä kananmunan. 1724 Uni. 1725 Katso: Kuinka sywä… 1726 Mylly ja kaha jossa jywät owat. 1727 Tuli.

127

1728. Syösty kultainen korento ikkunasta akkunaan? 1729. Syöttökukko, juottokukko waonnalla wanuttu kukko? 1730. Särki syöpi säynäitä, lohi lounaan kapoja, pirtin pihtipuolisessa? 1731. Söi kullat, puhalti mullat, selwitti hywät hopiat?

——- 1728 Päiwäpaiste — Kattilanpanka, padansanka. 1729 Kangas kutoessa taikka luodessa. 1730 Tuli syö halkoja uunissa. 1731 Puohdin.

128

1732. Taari maari silmäkkäin katsowat? 1733. Takka huokuu, ei takan kantaja? 1734. Talonpoika maahan nakkaa, herra taskuunsa pakkaa? 1735. Talon tanhut patsahitta seisoo? 1736. Talweksi riisuu, kesäksi pukee? 1737. Talwet huiski huntu päässä, kesät hunnutta huhisi? 1738. Talwet juoksee, kesät makaa? 1739. Talwet hatussa, kesät hatutta? 1740. Tamma kuollut kolme wuotta, warsa potkii watsassa? 1741. Tamma seisoo tanhualla, sata warsaa watsassa? 1742. Tamma tallissa, häntä owen päällä? 1743. Tamma teillä, tamma meillä, tamma kaikella kylällä? 1744. Tamminen puu talwisen taiwaan alla, tammella kaksitoista oksaa, joka oksassa neljä pesää, joka pesässä seitsemän munaa? 1745. Tapion sonni sodassa kaatui, kynnet jäiwät kalliohon, pää sarwinen salolle? 1746. Tehty suilla, sieramilla, parempi käsitekoa?

——- 1732 Laki ja lattia. 1733 Soutaja ja wene — Hiihtäjä ja sukset. 1734 Katso: 1296. 1735 Jää järwessä. 1736 Koiwu eli muu lehtipuu — Lehto. 1737 Puu lumessa ja paljaana. 1738 Reki, suksi. 1739 Kanto; lumitykky talwella saapkana eli lakkina. 1740 Pajanpalje. 1741 Kirkko. 1742 Katso: 160. 1743 Kaiwo. 1744 Wuosi, kuukaudet, wiikot ja päiwät. 1745 Honka. 1746 Rastaanpesä.

129

1747. Teiri kuuri säärellinen, näwerikkö reidellinen, kunne kuuri wiirittää, sinne näwerikkö elää? 1748. Teiri maassa, suolet puussa, yhtähywin lentelee? 1749. Tekiä työn tekee, eikä tiedä kelle joutuu; ostaja ostaa, eikä tarwitse; kelle hän sen antaa, se ei tiedä saaneensakaan? 1750. Teiri puussa, suolet maassa, kuitenkin kujertelee? 1751. Teiri puussa, suolet maassa, laulaa kukertelee? 1752. Teiri puussa, suolet maassa, siinä soida hykertelee? 1753. Teiri puussa teuhaa, suolet maassa mauhaa, kupu kultaa walaa? 1754. Teiri puussa, toinen maassa kolmella jalalla? 1755. Teiri puussa, urpa suussa, suolet maassa riippumassa? 1756. Tekemiäsi tuwassa, etkä tunne yhtäkänä? 1757. Tekemätön tuwassa? 1758. Telki juoksi tietä myöten, oli wiiritty jälessä, oli kyhny wiirityssä, oli kirkas kyhnyn wyöllä? 1759. Telttu seisoi tien siwussa, teltun jalat terwattuna, ei se herraa hätäy, pelkää parahintana? 1760. Tempi seisoi tien ohissa, jalat tempin terwattuna?

——- 1747 Rukin ratas ja rulla. 1748 Keträwarrella kerrotaan. 1749 Ruumiin arkku. 1750-1753 Y. k. e. — Kirkonkelloa soitetaan nuoralla eli lämsällä. 1754 Rukki. 1755 Kirkonkello kielenensä, lämsänensä. 1756 Askelen jäljet. 1757 Seinänrako, juomu. 1758 Hewoinen, reki, mies ja kirves. 1759, 1760, Wirstan pylwäs — Kirkko.

130

1761. Teppo juoksi tietä myöten, terwatut jalat tepolla, itse teppo terwaisempi? 1762. Terwa juoksi tietä myöten, karwajalka kapsutteli? 1763. Terwainen tetulla jalka, itse tettu terwaisempi? 1764. Terwaiset pojat tepulla, teppu itse terwaisempi? 1765. Terwalauta tien ohessa, et woi astua ylitse, etkä käydä ympäritse? 1766. Terwarinta tietä käypi, karwarinta katkottaa? 1767. Terwaskanto teiden päässä, sitä kaikki kumartawat? 1768. Terwaskanto tielle kaswoi, ei pääse yli, ei ympäri? 1769. Terwaskanto tien ohessa… 1770. Terwatuuru tietä käypi, karwatuurun pää järisi? 1771. Terä edellä kahdenpuolen, kaksi rengasta perässä, nappulalla naulattuna? 1772. Terä uusi, warsi wanha? 1773. Teräwänenäinen, kaksijalkainen, usiamman kerran käy yhdestä jalasta kiinni, toisin kahdesta? 1774. Teräwään jaloton juoksee, siiwitönnä lentelee? 1775. Tetri maassa… Tetri puussa…

——- 1761 Reki — Wene. 1762 Reki ja hewoinen. 1763 Katso: 1761. 1764 Wene, airot ja huoparimet. 1765 Warjo, kuwanen. 1766 Reki ja hewonen. 1767 Kirkko. 1768 Yö — Warjo, siimes, kuwanen. 1769 Katso: Terwalauta… 1770 Reki ja hewoinen. 1771 Sakset, keritsimet. 1772 Tähkä ja olki. 1773 Neula ja rihma eli lanka ommellessa. 1774 Sanoma, huuto, — Tuuli. 1775 Katso: Teiri…

131

1776. Tianen tikun nenässä, ruotsiksi ruikuttaa? 1777. Tianen tikun nenässä, ruotsin kieltä riehittää? 1778. Tie huokuu, takka huokuu, kantaja ei huowu'kaan? 1779. Tie puuttui, hete janostui, leipä nälkää näkee? 1780. Tie wieri, reki ratisi, hopiainen hoilatteli? 1781. Tie wieri, reki ratisi, ohjat juoksi kahdenpuolin? 1782. Tiellä helkän telkkä? 1783. Tiellä homman komma? 1784. Tiellä timmon kammo? 1785. Tien pituinen, porsaan suuruinen? 1786. Tien pituus, porsaan paksuus? 1787. Tien tikka, maan likka, weden lippa, nurmikoukku, waaran laki? 1788. Tiet kaswoi teriläpuita, notkot noppalaneniä? 1789. Tieltä metsään menee, tien tekee tullessaan? 1790. Tihkuwiita myllyn päällä? 1791. Tiiri taariteltawaista? 1792. Tiiri söi päiwän tiedon, lääwän ikkunan alla, pellon parannuksen päällä?

——- 1776, 1777 Walkia päreessä — Wiiri, laku, tuulikukko. 1778 Wesi, soutaja ja wene. 1779 Wapahtaja — Poutakesänä halme eli muu toukomaa kuiwaa. 1780 Koski ja wene — Myllynratas ja kiwet. 1781 Rukin ratas ja siima. 1782, 1783 Hepo. 1784 Rukki. 1785, 1786 Köysikerä -Aurinko. 1787 Lehmä. 1788 a) Tähkäpäät, b) lakat, hillat, muuramet. 1789 Uuninkoukku, hiilihanko; uuninhawut. 1790 Tukka, hiukset päässä. 1791 Jauhinkiwi. 1792 Haukka söi kukon tunkiolla.

132

1793. Tikan uuttu mättäällä, reunalla rehakka kuusi? 1794. Tikka juoksi tietä myöten, rantaisissa saappaissa, eipä jälki tunnu'kaan? 1795. Tikka kannonpäässä takoo? 1796. Tikka tonkkaa wetää, nahkiaista nauwottaa? 1797. Tikku tiellä kengitetty rautaisihin kenkäsihin? 1798. Tilkehti tinainen keträ, katajaisen kuoren alla? 1799. Tilkku talkkua wetää, mättäällä syödäkseen? 1800. Timppaa, tamppaa, rautaisessa saappaassa? 1801. Tina juoksi tietä myöten, hopiainen hoilotteli? 1802. Tinaketrä tilleröinen katajaisen kuoren alla? 1803. Tissaa, tassaa, illan tullen rossahtaa? 1804. Tissehtii, tassehtii, yöksi loukkoon menee? 1805. Tissis tassis kaiken päiwän, illalla lossis loukkoon? 1806. Tiuha metsä myllyn päällä? 1807. Tiuskaa, tauskaa tihiässä wiidassa? 1808. Toinen pää palaa, toinen märkänee, keskuskohta kuiwettuu?

——- 1793 Hewosen peräpuoli ja häntä. 1794 Sukkula eli syöstäin kutoessa — Hewosen tiuku — Hewonen liukkaalla jäällä, nilpulla. 1795 Alasimella taotaan — Huhmaressa surwotaan. 1796 Piippu, korsteini, lakeistorwi wetää sawua — Tupakkapiippu. 1797 Aura. 1798 Silmät päässä — Wiina keittäissä — Päiwä pilwen alla. 1799 Kirwes rankaa pölkyllä hakataksensa. 1800 Petkel. 1801 Tiuku, kello, kulkunen. 1802 Katso: 1798. 1803-1805 Kenkä, wirsu, löttö, ruojus, tallus, kalsut eli muut jalkineet. 1806 Katso: 1790. 1807 Keritsimet, lammasraudat willassa. 1808 Tupakkapiippu.

133

1809. Toinen toistansa ajaa, kiini ei saa milloinkaan? 1810. Toistikki toiwoo… 1811. Torwi tuotu tuolta maalta, tällä maalla täytetään? 1812. Tsaari… Tsernitsä… Tsieppi… Tsulajaa… Tsulkka… Tsulkkeroinen… 1813. Tuhansin tuimaa wäkeä, wähänen kunki wäli, toinen toistansa tawoittaa, eikä koskaan kiini saa? 1814. Tuhat tuhatta, sata sataa… 1815. Tuhat turtsaa, sata startsaa, yhden katteen alla makaawat? 1816. Tuhat tuuten, liiten laaten, sata kaali, samman lakki, päältä weden pitää, alta kaaren ammentaa? 1817. Tuhat tuuter, liiter laater, satapaikkainen patina? 1818. Tuhatpaikka tuuterliiter, satakaari sammalpohja? 1819. Tuhatturkkinen, satasarkkinen… 1820. Tukku tunkiolla? 1821. Tulee kuin turkki, elää kuin herra, potkitaan kuin koira? 1822. Tulee sieltäkin, tukee täältäkin, tervaskantoon wäkeä?

——- 1809 Aallot, laineet. 1810 Katso: Aunikki ammuu… 1811 Saapas — Kirnu. 1812 Katso: Saari… Sernitsä… Sieppi… Sulaja… Sulkka… Sulkkeroinen… 1813 Aallot. 1814 Katso: Sata sataa… 1815 Laki= ja lattialaudat. 1816 Terwahauta. 1817 Kupukaali, kaalinkerä — Waippa. 1818 Kirkko — Petäjä — Laiwa. 1819 Katso: Satasarkkinen… 1820 Sika. 1821 Lumi maalla. 1822 Kansaa kirkkoon.

134

1823. Tuli haikari… 1824. Tuli poika Pohjolasta, Untamolan umpisilmä, se puhui tulen tupaan; tuli poika Päiwölästä, Päiwän poika kultakulma, pois ajoi pojan Pohjolaisen, sammutti tulen tuwasta? 1825. Tuli tuhkuri owesta, pyyhki mullat, pyyhki kullat, hellitti hywät hopiat? 1826. Tuli tuppuri tupaan, otti kullat, otti mullat, otti kultaiset omenat? 1827. Tuli tuuhero tupaan, se nokki rukiin jywät, nokki otrankin jywäset, nokki tuhkat, nokki ruhkat? 1828. Tuli tuuhtaja metsästä, otti kullat, otti mullat, otti huoliat hopiat? 1829. Tulinen mies, tamminen turkki, toran tuottaa tupaan, tappelon talon pihalle? 1830. Tulita, nulita, tunge, menetä, kun ei mene, nuole päätä? 1831. Tunge, pistä, menetä, wedätä, kuu ei mahdu, nuole päätä? 1832. Tunnoton tuli tuwasta, wiisi wastaan menee? 1833. Tuokari tonkii… 1834. Tuolla maalla leikataan, tänne lastut lentäwät?

——- 1823 Katso: Tuli tuuhtaja… 1824 a) Yö, syksy, b) päiwä, kewät. 1825 Uuninluuta, kiukaan hawut. 1826 Uunin luuta. 1827, 1828 Puohdin. 1829 Oluttynnyri, wiinanassakka. 1830, 1831 Katso: 1375. 1832 Nenää niistetään. 1833 Katso: Eskeli kiljuu… 1834 Kirjanen, preiwi.

135

1835. Tuolta kiwerä, täältä kiwerä, niin kiwerä, ettet arwaa'kaan? 1836. Tuomari kyntää tuoresta nurmea, Paakari paahtaa pakatsimen marjoja, enkeli kiikkuu keskellä kirkkoa? 1837. Tuonelass' on tuoppi tehty, täällä wanteet walettu, tina päähän tilkutettu? 1838. Tuoppi on tehty tuonelassa, pohja pantu pohjolassa, täällä wanteet waletut? 1839. Tuoppi tuotu tuolta maalta, täällä maalla täytetään? 1840. Tuorikki toiwoo, maatikki ammoo, keskellä linnaa, parasta paikkaa? 1841. Tupa lähti ulos ikkunasta, pere jäi wangiksi? 1842. Tupa tehty liitin laatin, katto kaawille rakettu? 1843. Tupa tuuti, harja heilui, mies tuuti tuwan sisässä? 1844. Tupa tuuti, lakka lauloi, mies tuuti tuwan sisässä, jonk' on suussa Suomen lukko, Tapion rahat takana? 1845. Tupa tuuti, latwa liekkui, ei tunne tuwan asuja? 1846. Tupa täynnä tuttujasi, etkä tunne ensimäistä? 1847. Tupa täynnä tuurupäitä, sauna sammiomahoja?

——- 1835 Pyssynlukko. 1836 Sika, lammas ja kukko. 1837 Kapalolapsi. 1838 Kaiwo arkkunensa. 1839 Kuu — Kenkä, saapas. 1840 Pappi saarnaa eli messuaa kirkossa — Kirkonkello. 1841 Wesi, nuotan silmät ja kalat. 1842 Wene, laiwa. 1843, 1844 Orawanpesä. 1845 Y. k. e. — Laiwa, alus, haaksi, pursi. 1846 Katso: 1756. 1847 Maltaat.

136

1848. Tuppaa' täyteen, rassaa' reikää, haista' häntä? 1849. Turilas kyntää tuoresta multaa, äriläs ärjyy äärellä waaraa? 1850. Turinattu, tarinattu, pihtipuoliseen tupattu? 1851. Turkki on Turusta tuotu, tällä maalla kaulustetta? 1852. Turkki tuotu tuolta maalta, täällä kaulus pannaan? 1853. Tursas kyntää tuoresta maata, enkeli keikku keskellä pihaa, Paawali paistaa paljasta papua? 1854. Turun teini käypi pitkin seiniä ja syöpi Turun heiiä? 1855. Turun uuhi. Saksan lammas, kerta keritään kesässä? 1856. Turussa hakataan, lastut tänne lentelewät? 1857. Tuttuja on tupa täynnä, waan et tunne puoliakaan? 1858. Tuuhahka tuli tupaan… 1859. Tuuli aukasee ja umpeen panee? 1860. Tuuralla tungetaan, ämmä wastaan äräjää? 1861. Tuuru tunkiolla? 1862. Tynnyri tiellä, josta ei pääse yli, ei ympäri?

——- 1848 Tupakkapiippu. 1849 Sika ja ukkonen. 1850 Kiuwas, muuri. 1851, 1852 Pata sankanensa — Kattila pankanensa. 1853 a) Sika, b) harakka, c) lammas. 1854 Kankaan luoja. 1855 Niitty, nurmi; pelto. 1856 Kirjaräntti; rahamyntti. 1857 Katso: 1756. 1858 Katso: Tuli tuuhero tupaan… 1859 Kanan häntä. 1860 Kirnutaan. 1861 Sika. 1862 Kuwainen.

137

1863. Tynnyri Turusta tuotu, kahdenlaist' olutta täynnä, ilman ontta, reiätönnä? 1864. Tynnyri Wirosta tuotu, täynnä tuoresta lihaa? 1865. Tyttö tyhjästä tulee, neitonen nenän wetää toisen neidon muotoiseksi? 1866. Tywi on kun neula, keskus kun kerä, latwa kun wasta? 1867. Tywi ylös latwa alas? 1868. Tähtirinta, rautasolki, wihityllä wainiolla? 1869. Tänne jousi jännitetty, sakarat Wirohon wiety? 1870. Täynnä Tattaran kypärä kirjawia porsahia? 1871. Täysi Tättärän kypäri tulisia porsaita? 1872. Töyri maassa… puussa…

——— 1863 Muna. 1864 Sormus — Muna. 1865 Kuwa peilissä, warjo kuwastimessa. 1866 Nauris kaswaessa. 1867 Hewosen häntä. 1868 Kirkko. 1869 Wesikaari. 1870, 1871 Liesi, liedos, hiilikkö, hiilipesä, mähe. 1872 Katso: Teiri…

138

1873. Uiden unttuun menee, siell' elää sipottelee? 1874. Ukko kaksihampainen kesät syö, talwet makaa? 1875. Ukko kyynärän pituinen, kiwikesseli selässä, kaksi piippua hampahissa? 1876. Ukko luhtiin menee, lihawati päälaella? 1877. Ukko nurkassa, häntä koprassa? 1878. Ukko pirtissä, parta pihalla? 1879. Ukko pirtissä, ulkona päätä pestään? 1880. Ukko pätsillä, kaksi piiraista hampahissa? 1881. Ukko rutsakka kaikki helmat katsoo? 1882. Ukko ulisi unteressa, ääni tärisi tanteressa? 1883. Ukko uljas, pää paljas, koskessa kumarteleksen? 1884. Ukko ulkona, parta pirtissä? 1885. Ukko ulwoi unteressa pyhän pellon pientaressa? 1886. Ukko uusi unteressa, maanitteli manteressa, kullaista kerää, hopiaista hattua? 1887. Ukko wanha mustawaippa, kulkee kylä kylältä, käypi pirtin pienimmänkin, kaikissa pyhitetään?

——- 1873 Kala rysään eli mertaan, katiskaan. 1874 Kaksihampainen aura. 1875 Patsas, kiu'as ja orret. 1876 Kukko. 1877 Puinen. sammio, tynnyri. 1878 Lämmin sisässä, ja ulkopuolen akkunaa höyry eli Henki, löyly, uswa, uho — Katso: 1297. 1879 Katso: 1369. 1880 Patsas ja orret. 1881 Kynnys. 1882 Ukon ilma. 1883 Kapusta, kauha, kuohuwassa padassa. 1884 Aurinko jä säteet, päiväpaiste. 1885 Kirkonkello. 1886 Kirnunmäntää toiwoo woita — Tapuli, kellokaastari. 1887 Yö.

139

1888. Ukkonen ryhnäinen kaikki helmat katsoo? 1889. Ukkonen ryhnäinen kaksi wiipulaa suussa? 1890. Ukkonen ryhtäköinen uunille nousee korento perässä? 1891. Ukkonen rätsäkköinen kaikki kädet katsoo? 1892. Ulkomaalla weisataan, tänne ääni kuuluu? 1893. Ulkomaalta tuodaan tynnyri… 1894. Ullittu, pullittu, neulattu, naskattu, wääräksi kaswanut, waäräksi weistetty? 1895. Urohilta ja naisilta katsoo? 1896. Uuden kypsellä sitoo, nahkan päälle naapistaa? 1897. Uuhinen kotia tulee, maata willainen wetää? 1898. Uuhinen kotiin tulee, willat maata löyhyttää? 1899. Uuhonen metsästä tulee, willat maata wiilee? 1900. Uunissa kypsetty, pannussa paistettu, siat ei syö, koirillen ei kelpaa? 1901. Uunna uuttuun menee, eläwänä pussikkoon, sielläkin sikerteleksen? 1902. Uunna uuttuun menee häntäänsä luikerellen? 1903. Uusi keitos, kypsi liemi, kahdenhaarainen kapusta?

——- 1888 Kynnys. 1889 Patsas ja orret. 1890 Kissa, kasi, katti. 1891 Kääkä, owenripa, kädensia. 1892 Sota — Ukkonen — Kirjanteko. 1893 Katso: Tynnyri Turusta… 1894 Satula. 1895 Kynnys. 1896 Ihminen wyötäksen nahkawyöllä. 1897, 1898 Heinäreki. 1899 Heinäreki. 1900 Makkaratikku. 1901, 1902 Kalat nuottaan eli rysään, mertaan. 1903 Kalat, wesi ja nuotta; kaksi haaraa owat siulat.

140

1904. Uusi tuoppi tuolta maalta, täällä korwat kirjoitettu, täällä wantehet niottu? 1905. Uusi turkki loukkuhelma?

——- 1904 Lapsi. 1905 Jää ja reikä, awanto.

141

1906. Waippa Suomessa kudottu, tänne helmat hepsasewat? 1907. Waippanen Wirossa tehty, helmat täällä heilasewat? 1908. Waippanen Wirosta tuotu, tänne helmat hersuu? 1909. Wakka tuotu tuolta maalta, täällä täytetty lihalla? 1910. Wakka täynnä warpusia, wiikon päästä wiimeistäänkin? 1911. Wakkanen Wirosta luotu, kannetonna, pohjatonna, täynnä uusia lihoja, werisiä wuolakkeita? 1912. Walittaa yöt, walittaa päiwät, ei koskaan apuun tulla? 1913. Walkia kalli kankaalla, warsat potkiwat watsassa? 1914. Walkia pelto, mustat siemenet, kylwää ken taitaa, taitamatoin ei kylwä? 1915. Walkia tamma mäellä, watsa täynnä warsoja? 1916. Walkian syö, mustan purkaa? 1917. Walkiata joutsenta karsina täynnä? 1918. Walkiat kanaset punaisella orrella? 1919. Walkoinen pelto musta kaswu, se leikkaa, joka taitaa?

——- 1906-1908 Pilwet ja sade, wihma, tuisku. 1909 Kenkä — Lakki — Sormus. 1910 Kirkko- ja ihmiset. 1911 Sormus — Muna. 1912 Koski. 1913 Rankinen, teltta, ja ihmiset sisässä. 1914 Paperi, muste (pläkki) ja kirjoittaminen. 1915 Katso: 1913. 1916 Päre'walkia ja karsi, kynttilä. 1917 Hampaat ja suu. 1918 Hampaat ja ikenet. 1919 Paperi, sanat ja luento.

142

1920. Walkoinen pelto, musta siemen, kyntää ken mahtaa? 1921. Wanha akka mustawaippa, kulkee kylä kylältä, tulta tiedustelemassa, walkiata waatimassa? 1922. Wanha akka, uusi lakki, joka wuosi uuden saapi? 1923. Wanha ukko halliparta, käypi Suomet, käypi Saa ret, tuli kädessä tuiottaa? 1924. Wanha ukko, uusi lakki, joka wuosi ommellaan? 1925. Wanha ukko, uusi takki. Joka wuosi ommellaan, neulotaan, ratkotaan? 1926. Wanha waari tuwassa istuu, sata haawaa päässä? 1927. Wanha wakka, uusi kansi, joka wuosi aukastaan, aukastaan, pohjataan? 1928. Waras puuhun hirtettiin, sukset tielle kumottiin, kuolleet kotia tuotiin? 1929. Waris lenti waapotteli, wesi siiwistä sirisi? 1930. Warsi on kuin wasta, ei ole wasta kuitenkaan, keski on kuin kehrä, ei ole kehrä kuitenkaan, häntä on kuin hiirellä, ei ole hiiri kuitenkaan? 1931. Waskinen nawetta, rautaiset lehmät? 1932. Waskinen ori, rautainen harja?

——- 1920 Paperi, sanat ja kirjoitanta. 1921 a) Yö — Syksy, syys. 1922 Kanto saa talweksi lumitykyn päällensä. 1923 Katso: 1921. 1924 Katso: 1922. 1925 Järwi ja jää. 1926 Ruhmu, pölkky, hakkuri. 1927 Katso: 1925. 1928 Nuotta eli werkko, wene ja kalat. 1929 Soutuwene — Myllyn ratas eli siipi. 1930 Nauris. 1931 Katso: Lääwä waskinen… 1932 Kattila ja sanka.

143

1933. Waskinen wakkanen, luinen lukkonen, seitsenloukkonen? 1934. Wedellä kuplaa, maalla uppoaa? 1935. Weden liippa, nurmen koukka? 1936. Weden lipu, maan tihku? 1937. Wedessä istuu, eikä koskaan janoa, puusta on ja puuta syöpi? 1938. Wedessä seisoo, maalla kaatuu? 1939. Wedessä syntyy, tulella kaswaa, linnat liikkuu, mieron kiertää, äitinsä helmaan kuolee? 1940. Wedessä syntyy, wedessä kaswaa, tulella tuutii, kyydillä kulkee, joka talon käypi, kun äitinsä näkee, niin kuolee? 1941. Wedestä syntyy, weteen kuolee, ympäri maisten kul= kee, ei rahatta rekeen istu, joka taloon tahdotaan? 1942. Wene täysi weljeksiä, ne kaikki kähäräpäitä? 1943. Wenäjällä weistettiin, tänne lastut lenti? 1944. Weri myödään, nahka syödään, luut poltetaan? 1945. Werkainen uuho kultaisessa kytkyessä; ennenkun kytkyt katkeaa itse uuho uupuu? 1946. Wesi alla, nahka päällä, kylkiluut nahankin päällä?

——- 1933 Pää. 1934 Raswa. 1935 Lehmän kieli. 1936 Wene. 1937 Wene; laita eli parraspuu, hangat, syöwät airoja. 1938 Werkko. 1939 -1941 Suola. 1942 Willat. 1943 Rahamyntti — Sota. 1944 Terwa, petäjän kuori ja halot. 1945 Mustikka. 1946 Juomatynnyri — Wene.

144

1947. Wesikko wedestä nousi, märtäälle kääräsee? 1948. Wesilukko, puuawain, wanki pääsi, wartia ei päässyt? 1949. Wesinen lukko, puinen awain? 1950. Wihko wiirityssä? 1951. Wiidellä pitää, wiidellä pieksää, kannolla tiasen päätä? 1952. Wiidellä wedetään, kuudella kutsutaan, yhdellä miehellä lähtee? 1953. Wiipale sianlihaa yli meren wiskataan? 1954. Wiipale sianlihaa, yli meren ylettää? 1955. Wiipentoora, waapentoora, yli orren heitontoora, yhteen jamatostoora? 1956. Wiipon taara, waapon taara, yli orren heipon taara, keskeltä kuristetaan? 1957. Wiipontori, waapontori, yli orren nostontori, keskeä mototostori? 1958. Wiippis, waappis, wanhan Eirkin jousi?

——- 1947 Nuotta weneesen eli rannalle käärästään. 1948 Punainen meri, Moosein sauwa, Israelin lapset ja Pharao. 1949 Joki ja silta eli wene. 1950 Ajaja reessä. 1951 Taotaan rautaa alasimen päällä — Wiotaan liinaa, hamppua, witiäweitsellä — Isketään tulta. 1952 Leiwän leikkuu. 1953 Sukkula. 1954 Padan sanka — kattilan panka — Ukonkaari, wesikaari, taiwaankaari. 1955-1957 Kertoinwärttinä ja kertuu — Nuotta. 1958 Wihdinpuu, wyyhtipuu. 145

1959. Wiipsinpuu Wiroon wiedään, korjana kotiin tuodaan? 1960. Wiipsinpuu Wirosta tuotu, aitan alla kääserräksen? 1961. Wiipsinpuu Wirosta tuotu, kalliolla käänteleksen? 1962. Wiipurissa weistetään, tänne lastut lentelee? 1963. Wiirikuuri kuusijalka, minkä wiiri kuurittaa, sen kertto kerälle lyöpi? 1964. Wiirikuuri säärellinen, eweristi reidellinen, joka wiirun waaruaa, se wiirun hyyryttää? 1965. Wiirikuuri säärellinen, retupiikki reidellinen, kussa wiiri kuurahtaa, siinä retupiikki elää? 1966. Wiirut, waarut, waaran päällä? 1967. Wiisi herraa, jokainen kamariinsa eroaa? 1968. Wiisi meillä, wiisi teillä, wiisi kaikella kylällä? 1969. Wiisi miestä hiipottelee, kaikki yhtä jälkeä käywät? 1970. Wiisi neljää wetää, läpi reitten retkasee? 1971. Wiisi nientä, joka niemen päässä kallio? 1972. Wiisi pistää pientä puuta, tyhjään ahkioon ajaa? 1973. Wiisi pistää, wiisi pieksää, tiasen päätä kalliolla? 1974. Wiisi pitää, wiisi pieksää, tiasen päätä kannon päässä?

——- 1959, 1960 Päiväpaiste — Warsa. 1961 Tuulimylly. 1962 Tammilautaset — Sota. 1963 Rukki — Wyyhtipuu, kerinristi, kerinjalka, kerin=akka. 1964, 1965 Rukki rullanensa. 1966 Hewosella mäkiwyöt, potuset. 1967 Sormet sormikkaasen, sormikintaasen. 1968 Pirtin akkunia Kajaanin läänissä ja muutamin paikoin muuallakin Suomessa. 1969 Sukkapuikot. 1970 Lypsetään. 1971 Sormet kynsinensä. 1972 Sormet lusikkaa suuhun. 1973, 1974 Katso: 1951.

146

1975. Wiisi reikää, kaksi wenykkätä, yli orren riitelewät? 1976. Wiisi siiwoa sikaa, kärsän kaikki kääntelee, loan metsään panee? 1977. Wiisi waiwaista menee onnetonta ottamaan? 1978. Wiisi weljestä edellä menee, paljaspää takaa ajaa? 1979. Wiisi weljestä toinen toiselleen kauhtanaa päältä muutellaan (muuttelewat)? 1980. Wiisi weljestä wetää neljää neitoista lewiään lieteesen, lewiästä lieteestä laajaan lampiin, laajasta lammista pitkään potkuun, pitkästä potkusta werolaukkuun? 1981. Wiisi weljestä yhdestä owesta menewät sisään, erituwissa asuwat? 1982. Wiisi weljeä wihaista, yhteen porstuaan menewät, eritupiin erkanewat? 1983. Wiisiselkäinen, satajalkainen? 1984. Wiisiwiikkoiseksi ei pääse, waikka syntyi maailman alussa ja pysyy maailman loppuun asti? 1985. Wiititseikse, waatetseikse, kerran eläessänsä peseikse? 1986. Wikkelä nokkelan nenässä wikkeläistä wuottamassa (odottamassa)?

——- 1975 Housun kannattimet, wiilekkeet, henkselimet. 1976, 1977 Katso: 1832. 1978 Warpaat ja kantapää. 1979 Sukkapuikot 1980 Sormet, lehmän nisät, lypsin=astia, maitopuukka, kirnu, woitiinu, eli suu, watsa. 1981, 1982 Katso: 1967. 1983 Karhi, hara, äes astuwa. 1984 Kuu. 1985 Niidet. 1986 Liero ongen nenässä wartoo kalaa.

147

1987. Wikkeroinen, wakkeroinen, täynnä uusia lihoja, werisiä, wuotawia? 1988. Wikla wiklahti kodasta, wiisi miestä wastaan tuli? 1989. Wikli wäkliteltäwäistä? 1990. Winkuu, wankuu, ympäri maailman ajattelee? 1991. Wipsinpuu Wiroon… 1992. Wiron uuhi, Saksan lammas, iski kynttä kynnykseen, koppasi kodan owehen? 1993. Wiron uuhi, Saksan lammas, maata willat wiilasee? 1994. Wiron uuhi, Saksan lammas, pellolla pyörii, tarhalla tanssii? 1995. Wiron uuhi, Saksan lammas, tällä maalla pelte'paita? 1996. Wirossa waippaa kudotaan, tänne helinä kuuluu? 1997. Wirttä laulaa lakkaamatta, tie pitkä juostaksensa, tien päässä lawia peili? 1998. Witikoittu, watikoittu, yksi kerta iässä pesty? 1999. Wiuru kuuru säärellinen, newerikkö reidellinen, jonka wiuru kuuruaa, sen newerikkö kuluttaa? 2000. Wiurun kuuru polwellista, setwerikkä reidellistä, minkä wiurui kuuruwainen, sen kuurtonen kuluu?

——- 1987 Sormus — Muna. 1988 Nenän niistäntä. 1989 Seula. 1990 Rukki — Wiiri, laku, tuulikukko. 1991 Katso: Wiipsinpuu… 1992 Päiwä — Pakkanen — Lumituisku, pyry, ryöppy, tuisku — Sammakko. 1993 Heinäkuorma. 1994 Katso: 1992. 1995 Messupaita. 1996 Pilwi ja Sade — Ukkonen. 1997 Koskinen wirta. 1998 Niidet. 1999, 2000 Rukki ja rulla; wiipsinpuu ja rulla.

148

2001. Woittu kokko waarnalla? 2002. Wuoden wettä soutaa, kesän kaloja pyytää, ei päätäkään pataan tuo? 2003. Wuoltuna, weistettynä, kudottuna, kehrättynä, liha alla, liha päällä? 2004. Wuosi tuhatta ja wuosi, wuosi kymmentä ja wuosi? 2005. Wähä meillä, wähä teillä, wähä kaikella kylällä? 2006. Wäinämöisen maitowati kaatui muinoin kalliolle, eikä koskaan kokoon saada? 2007. Wäki syö, pöytä ääntää? 2008. Wäki waarassa, wesi parkuu? 2009. Wäärät sääret, koukut polwet, harmaa hame selässä? 2010. Wääten on tehty Wäinämöinen, katellen Kalewan poika, isketellen Ilmarinen?

——- 2001 Pyssy. 2002 Alli. 2003 Satula. 2004 Yksi tuhatta kaksitoista wuotta. 2005 Kerskattawaa — Kotiwäwyjä. 2006 Päiwänen. 2007 Porsaat imewät ja emä röhkii. 2008 Pawut padassa. 2009 Itikka, hyttyinen, mäkärä, sääski. 2010 Harja.

149

2011. Yhdeksän mahaa yhdellä ukolla? 2012. Yhdeksän nenää yhdellä miehellä? 2013. Yhdeksän noukkaa yhdellä kukolla? 2014. Yhdeksän reikää yhdessä pölkyssä? 2015. Yhdestä owesta wiiteen kamariin käydään? 2016. Yhtä sokia, nahalla pallistettu, kirkas tähti päällä? 2017. Yksi emä tekee sata ja toisinaan tuhansiaki poikia? 2018. Yksi hanhi, neljä noukkaa? 2019. Yksi hiiri, kaksi häntää, kenkä se on ja kenkä sen arwaa? 2020. Yksi huone hongikossa, se kaikki kamarikkona? 2021. Yksijalkanen kaksijalkaista kantaa? 2022. Yksi juoksi, toinen juoksi, kolmas juoksi, nejäs juoksi, wiides häilähteli? 2023. Yksi kana… 2024. Yksi kerä, seitsemän reikää? 2025. Yksi keträ, kaksi reikää? 2026. Yksi kokko rautakokko, toinen kokko waskikokko, kolmas kokko kultakokko; rautakokko maata halkoi, waskikokko merta wiili, kulta taiwasta jakaili?

——- 2011 Uuninporras, haastari. 2012, 2013 Padan haahlat, kodankoukku. 2014 Ihminen. 2015 Sormikkaan kämmenys ja sormenukset. 2016 Lakkari, tasku, kormano. 2017 Tattari. 2018 Tyyny — Kätkyt — Pöytä. 2019 Paulakenkä. 2020 Mehiläisen pesä, mettiäispesä, kimalaispesä. 2021 Saarnastuoli. 2022 Hewosen jalat ja häntä. 2023 Katso: Yksi hauhi… 2024 Pää. 2025 Tynnyri, leili, lekkeri, purakka, nassakka. 2026 Aura, laiwa ja aurinko.

150

2027. Yksi kukko, yhdeksän noukkaa? 2028. Yksi kurki, jalkapuoli, ympäri meren mataa? 2029. Yksi kurki, neljä nokkaa? 2030. Yksi käsiwarsi, sata sormea, tuhat kynttä? 2031. Yksi lammas wettä huuti, kaikki karsina janostui? 2032. Yksi lehmä Leskelässä, ainoa anoppilassa, sekin nuo rin nostettawa, terwaköysin temmottawa? 2033. Yksi luttu, wiisi solaa, wiiden weljesten sowinto? 2034. Yksi maista… 2035. Yksi meillä, yksi teillä, yksi kaikella kylällä? 2036. Yksi mies kiljasee, yhdeksän yrittelee? 2037. Yksi mies, yhdeksän mahaa? 2038. Yksi mies, yhdeksän nenää? 2039. Yksi mies yhdellä kiwellä soutaa? 2040. Yksi mies ympäri puun? 2041. Yksi musta mullukainen neljän loukon sisässä, syö kerran päiwässä, jos syötetään, hampaita sittekin kaiwetaan? 2042. Yksi musta mullukainen sata saawia wettä juopi?

——- 2027 Katso: 2012. 2028 Kauha padassa — Kapusta piimäpytyssä. 2029 Katso: 2018. 2030 Petäjä. 2031 Lukkari alottaa wirren ja koko seurakunta weisaa. 2032 Kirkonkello. 2033 Katso: 2015. 2034 Katso: Kaksi haistaa… 2035 Jumala — Aurinko. 2036 Pyssy lauaistaan ja haulit lähtewät — Lukkari alottaa wirren ja seurakunta rupeaa weisaamaan. 2037 Katso: 2012. 2038 Katso: 2012. 2039 Yksinäinen puu järwen luodolla — Kiwenpuu jauhaessa. 2040 Käärme. 2041 Saunan kiuwas, pirtin muuri. 2042 Saunan kiuwas.

151

2043. Yksi ottaa, toinen panee? 2044. Yksi owi, kaksi luhtia? 2045. Yksi owi, wiisi luhtia? 2046. Yksi pihlainen piiska ympäri kylän rappuita? 2047. Yksi pikku pihlajainen, ympäri meren yletty? 2048. Yksi pölkky, yhdeksän reikää? 2049. Yksi sanoo los, los, toinen sanoo los, los… 2050. Yksi sanoo tous, tous, toinen sanoo tous, tous, kolmas sanoo tous, tous, neljäs sanoo tous, tous, wiides sanoo wiuh, wauh? 2051. Yksi sika, kahdeksan kärsää? 2052. Yksi silmä siikelillä, sekin seipän nenässä? 2053. Yksi silmä Yrjänällä, sekin puulla puuskataan? 2054.1. Yksi suu, yksi noukka, kaksi palaa suussa? 2054.2. Yksi suu, wiisi luhtia? 2055. Yksi tammi kahdellatoista oksalla, joka oksalla neljä pesää, joka pesässä seitsemän munaa, joka munassa neljäkolmatta poikaa, kukin kuolee kuusikymmentä askelta käytyänsä? 2056. Yksi toista pari härkiä, kuinka monta se tekee?

——- 2043. Suu ja käsi syödessä. 2044. Kinnas. 2045. Sormikas. 2046 Tie. 2047 Padan sanka, kattilan panka. 2048 Katso: 2014. 2049, 2050 Hewosen jalat ja häntä 2051 Pöytä jalkoinensa. 2052, 2053 Wärttinän keträn reikä — Kirweensilmä. 2054.1 Rintasolki. 2054.2 Sormikas. 2055 Wuosi, kuukaudet, wiikot, päiwät, tiimat ja minuutit. 2056 Kolme.

152

2057. Yksi tupa, tuhat ikkunaa? 2058. Yksi tupa, usiampi akkuna kun kuninkaan linnassa? 2059. Yksi tupa, wiisi kamaria? 2060. Yksi tynnyri, kahtalaista olutta täynnä? 2061. Yksi ukko, kaksi piippua? 2062. Yksi ystäwällinen käärämä, ei liiku liikuttamatta, eikä käänny kääntämättä, eikä syö syöttämättä, ei ota kun annetaan, ei ano kun tarwitsee? 2063. Ylös ja alas jyrkkä, miehen reisi suussa? 2064. Ylös ja alas mäkiä, kolmekymmentä nappulata niskassa? 2065. Ylös ja alas mäkiä, miehen reisi hampaissa? 2066. Ylös ja alaspäin wastamäkiä, pehmiä wuode seljässä? 2067. Ylös mäkiä, alas mäkiä, walkia wantut suussa? 2068. Ylöspäin tyhjänä… 2069. Ylössuin tyhjä, alassuin täysi? 2070. Ymmyrkäinen kun muna, pitempi kun kirkon seinä? 2071. Ympyräinen kun kuu, sininen häntä kun wasta? 2072. Ympäri maailman ääni kuuluu, ei kukaan wielä nähnyt ole?

——- 2057 Nuotta; rysä; merta. 2058 Sormustin, wingerpori. 2059 Sormikas, sormikintas. 2060 Muna. 2061 Patsas ja orret. 2062 Rintalapsi, kapalolapsi. 2063 Saapas, warsikenkä. 2064 Hara, karhi, äes, astuwa. 2065 Katso: 2060. 2066 Lammas. 2067 Kosken pyörre. 2068 Katso: Ylössuin… 2069 Lakki, hattu.. 2070 Lankakerä, rihmakerä. 2071 Nauris. 2072 Tuuli.

153

2073.1. Ympyräinen, pympyräinen, keskuspaikka paakeroinen, paakeroisessa läpönen, läpösessä karwalaukku? 2073.2. Ympyräinen, pympyräinen, tuoresta lihaa täynnä? 2074. Ympyräinen, pympyräinen, korwillaan seisoo, päällään kansaa elättää? 2075. Ympyräinen pympyräinen, juoksee terettelee, niinistä siltaa rautaiseen linnaan? 2076. Yö tulee, työ tulee, kaksi karwaista yhteen menee? 2077. Yöksi pukee, päiwäksi riisuu? 2078. Yöllä syntyy, päiwäksi pois lähtee? 2079. Yöllä uljas, päiwällä paljas? 2080. Yön tullen, pimeten illan, kahdet karwat luotetaan? 2081. Yön tyttö, hämärän lapsi, ylös katsoo, maata kuopii? 2082. Yöt hakkaa, päiwät hakkaa, ei koskaan lastua lähde? 2083. Yöt huhuu, päiwät huhuu, ehdätystä ei saa? 2084. Yöt huutaa, päiwät huutaa… 2085. Yöt katsoo, päiwät katsoo, ei koskaan silmät räpähä? 2086. Yöt kituu, päiwät kituu… 2087. Yöt kulkee, päiwät kulkee, ei koskaan perille pääse?

——- 2073.1 Siiwilä. 2073.2 Sormus. 2074 Pata, kattila. 2075 Herneitä, rokkia, riistoja eli papuja wieritetään kiehumaan. 2076 Silmäluomet nukkumaan ruwetessa. 2077, 2079 Sauna, kyly — Wuode, sänky. 2078 Kaste. 2080 Katso: 2076. 2081 Harawa; kuokka, aura. 2082 Seinäkello. 2083, 2084 Koski. 2085 Korwo, saawi. 2086 Katso: Kituu yöt… 2087 Tiimakellon wiisari — Aika.

154

2088. Yöt lauttana, päiwät pölkkynä? 2089. Yöt leikkaa, päiwät leikkaa, lastua ei saa? 2090. Yöt lipsuttaa, päiwät lipsuttaa, lastumusta ei saa? 2091. Yöt loukuttaa, päiwät loukuttaa, päistärtä ei lähde? 2092. Yöt matkaa, päiwät matkaa, ei koskaan höröttele? 2093. Yöt pauhaa, päiwät pauhaa, ääni ei saa koskaan rauhaa? 2094. Yöt päiwät walittelee, ei koskaan lepoa löydä? 2095. Yöt ummessa, päiwät auki?

——- 2088 Olkiwuode, joka päiwäksi sidotaan yhteen. 2089 Kello. 2090 Y. k. .e. — Lehmä märehtii. 2091 Y. k. e. — Lehmä märehtii. 2092 Wirta. 2093, 2094 Katso: 2083. 2095 Pulpukka, silmät.

155

2096. Äiti lapsiansa imee? 2097. Äkäntä ämmän perässä, ei lähde kynsin, eikä hampain? 2098. Ämmä loukossa, näppy perässä? 2099. Ämmä loukossa, punaisia marjoja helmat täynnä? 2100. Ämmä mänkii mäellä, kaksi päätä, kahdeksan jalkaa? 2101. Ämmän perä äriseepi, miehen tuuran tunkiessa? 2102. Äsken ämmä äänen päästi, kun kukkaro katosi?

——- 2096 Meri eli järwi jokia — Enojoki olkajokia. 2097 Kiwi huhmaren pohjassa, kun kauroja surwotaan. 2098 Oluttynnyri, juomaastia, taaritiinu. 2099 Uuni ja hiilet; liesi, liedos, hiilikkö, hiilihinkalo, pesä, mähe. 2100 Tiine hewonen eli lehmä. 2101 Kirnuaminen. 2102 Kana munittuansa.

156

2103. Öweristi reidellinen… 2104. Öyrikkä reidellinen, wiiri kuuri säärellinen, kunne kuuri wiirittää, sinne öyrikkä öyrittää?

——- 2103 Katso: Ewerikki… 2104 Rukki ja rulla.

Lisäntöjä.

Nämät lisännöt owat herran Edw. Nylanderin ja kauppamiehen El. Raussin kokoilemat. Kirjan pränttäminen kuin oli jo alkanut ennenkuin nämät uudet arwoitukset joutuiwat Kirjallisuuden Seuran huostaan, niin ei olla niitä saatuna yhteen järjestykseen entisten kera, waan pantuna tähän loppupuolelle.

2105. Akkunat pimenewät, jauhajat wäsywät, astiat wesilähteen reunalla? 2106. Annappa akka allastai, kuin ma kastan kullastasi, en pistä sywään, enkä reikää repäise? 2107. Alta alun panee, keskeltä leikin lyö, pienestä läwestä sisään menee? 2108. Ei ole saumaa, ei ole raumaa, eikä lukkoa, eikä lukon läpeä? 2109. Ennen elänyt, nyt kuollut, sielua ja ruumista kantaa? 2110. Halli haukkuu kaiken yötä, walkea orawa suussa?

——- 2105 Ihminen wanhetessa. 2106 Puuro= tahi huttuwadin silmä. 2107 Rukki. 2108 Muna. 2109 Kengät. 2110 Pellawasloukku loukuttaessa.

158

2111. Hepo kuollut kankahalla, warsa mahassa potkii? 2112. Holkkaa, kolkkaa hongistossa, mäti päällä mäyhkyää, kulta päällä kuukuaa? 2113. Huis pitkää, hyis leweää, karwat kahden puolen? 2114. Hullun salko huuhtehessa, mielettömän suussa? 2115. Hyppii, keikkuu, ripsuu, ruiskuaa? 2116. Hyrrii, hyrrii, kolmella jalalla seisoo, pienestä läwestä sisään menee? 2117. Hyräjää, häräjää matalassa männikössä? 2118. Illerinen tillerinen nurkassa makaa; kuin se rikki menee, ei sitä seppää Suomen niemessä, joka sen parantaa? 2119. Isomahainen muori, koukkuselkä waari; kuin muorin musta kastuu, niin waarin kanki lauhtuu? 2120. Iso rusko rankaselkä, joka tien korpeen tekee? 2121. Iso rusko ronkamainen sormerolla tapettiin, sarwet maahan kaiwettiin, weri kotia wedettiin, luut metsään heitettiin? 2122. Iso suuri Saksan pässi, tantereella tanssaa, wentereellä wenssaa, ei kierrä kytkyttänsä, eikä katkaise kaulaa?

——- 2111 Hiilihauta. 2112 Kirnuaminen. 2113 Maantie. 2114 Kirnu mäntinensä. 2115 Ruusku sarwi. 2116 Rukki. 2117 Kirnuaminen tuwassa. 2118 Kanan muna. 2119 Pata ja haahlat. 2120 Kulowalkea. 2121 Terwan poltto. 2122 Tuuli.

159

2123. Kaksi aittaa raswaa täynään? 2124. Kaksin päin, kahdeksan jalan julkumalla, neljä silmän mulkumaa, kaksi hännän roikamaa? 2125. Kaksi seisoi, hölpöt liikkuiwat, punapää, karwainen juuri? 2126. Kaksi tikkaa takoo yhden ämmän peräpuoleen? 2127. Kaksi tuulta juohattaa, kaksi tuulta halkaisee, neljä antaa, neljä kantaa, yksi perää pitää? 2128. Kesät heiluu, talwet makaa, pikkuinen warpunen watsassa? 2129. Kituu, naukuu, kiljuu, parkuu kiwistä wuorta kulkeissaan? 2130. Kiwiset jalat, puinen pää, silmät liinan siemenistä? 2131. Kowa maha kalliosta, pitkä kaula pään laella? 2132. Kuin painaa, niin parahtaa, kuin wetää, niin weri lähtee? 2133. Kuin yksin on, niin ei puhu mitään, kuin wertahisensa näkee, niin kitisee? 2134. Kuka wähästä paljoa pyytää? 2135. Kukko laulaa lähteellä, nokinenä nykyttelee? 2136. Kultanen korento ikkunasta akkunaan?

——- 2123 Sieramet. 2124 Tiine eläin. 2125 Muuran. 2126 Petkeleet surwoessa huhmareen. 2127 Lehmän sieramet, sarwet, nännät, jalat ja häntä. 2128 Lehmän kello. 2129 Sirkku. 2130 Nuotta. 2131 Palawa uuni ja savu. 2132 Juoma=tynnyrin tappi. 2133 Lintu. 2134 Nauriin kylwäjä. 2135 Wiinapannu. 2136 Päiwäpaiste.

160

2137. Kurawettä kursii, rantawettä ransii, tuhat miestä rattaissa, sata koiraa perässä? 2138. Käypi ylösmäen, käypi alasmäen, miehen sääriluu suussa? 2139. Lehmä menisi lääwään, waan ei mahdu sarwiltaan? 2140. Lentää ja laulaa, ei ole päätä eikä kaulaa? 2141. Leweämpi lehmän häntää, kirjawampi kissan häntää? 2142. Lihasta ja werestä syntynyt, ei ole lihaa, eikä werta; suuret herrat sitä kantawat, monelle se kunnian antaa ja monelta kunnian ottaa? 2143. Liina tupaa liikuttaa, tupa miestä kiikuttaa? 2144. Lintu lentää ja laulaa, ei ole päätä, eikä kaulaa? 2145. Läpi päässä, pää läwessä, lällerö ladon owella, kiwiriippa peräpäässä? 2146. Maalla seisoo, wedessä kaatuu? 2147. Mikä kahisemata heiniin menee? 2148. Mikä kaikkein puiden kuningas on? 2149. Mikä kala pienin wesissä? 2150. Mikä lihaan liitetty, mikä päälle pinkotettu, mikä senkama perässä, mikä jonkama renkamessa?

——- 2137 Nuotta. 2138 Saapas. 2139 Kytkyt läpi seinän. 2140 Tuulen henki. 2141 Taiwas tähdissä. 2142 Kirjoituskynä. 2143 Laiwa miehinensä. 2144 Ääni. 2145 Kaiwon wintti. 2146 Paputahi riistahaasia. 2147 Kuuwalo. 2148 Orjantappura. 2149 Jonka pää on likinä pyrstöä. 2150 Hewosen waljaat: a) länget, b) luokka, c) reki, d) mies reessä.

161

2151. Mikä onnettoman kanssa liitossa? 2152. Milloinka wesi oli kaikkein korkeimmillaan? 2153. Minkä pojat purjehtiwat, ennenkuin isä ilmaan tulee? 2154. Minkä suolet sieramissa? 2155. Mintähden heiniä pannaan hewosen eteen? 2156. Mintähden kukko panee silmänsä kiini laulaessa? 2157. Missä paikassa kalassa enin lihaa on? 2158. Mitä kiwiä enin koskessa on? 2159. Mitä puita metsässä enin on? 2160. Mitä uusi kenkä waatii? 2161. Monta jywää korttelissa on? 2162. Montako naulaa hewosen kengässä on? 2163. Musta härkä mulwii kirjawalle karjalle? 2164. Musta kuin pappi, hyppää kuin Lappi, waan ei yhdeksän miestä riimuun saa? 2165. Musta siemen, walkonen pelto? 2166. Mämmi tuokkonen mäellä, silkki tyttäriä täynä? 2167. Märkä rätti räystäällä, märkiä täitä tippuu?

——- 2151 Kalan onkia. 2152 Kuin se Jordanin wirrassa oli Wapahtajan pään päällä. 2153 Säkenet tulta iskeissä. 2154 Wirsun, löttösen. 2155 Ei hewonen syö takapuolella. 2156 Osaa wirtensä ulkoa. 2157 Pään ja pyrstön wälissä. 2158 Märkiä kiwiä. 2159 Wääriä puita. 2160 Toista parikseen. 2161 Ei yhtään. 2162 Ei yhtään. 2163 Pappi saarnaa. 2164 Kirppu. 2165 Kirja. 2166 Sontaläjä ja sontiaiset. 2167 Räystäät kuin keväällä sulawat.

162

2168. Napukoitti nawan päällä, kuin pääsi sisään, niin lopsahti? 2169. Neljä reittä renttelissä, weden keihäs kerttelissä, karwatappura wälissä? 2170. Oli neljä munaa, niistä otti pappi rouwineen ja lukkari tyttärineen jokainen yhden ja yksi jäi jälellen? 2171. On Ruotsissa, waan ei Suomessa; on riihessä, riihen parsissa ja ylhäisissä orsissa? 2172. Pieni mies, kähärä tukka, sawussa seisoo? 2173. Pihlaja pyhällä mäellä, pyhä lehti pihlajassa; joka sen luut lukeepi, hampaat suusta putoawat ja kieli suussa märkänee? 2174. Piilipuu mäessä kaswaa, pyhä marja piilipuussa? 2175. Pimeässä kiiltää, kuin walkean näkee, ei kiilläkään? 2176. Pistä pitkää sisään, anna siellä loikerrella? 2177. Pitkä ja paksu, pakaroille paras? 2178. Puinen reikä, lihanen naula? 2179. Pukki menisi luhtin, waan ei mahdu sarwiltaan? 2180. Puusta pullin pallikainen, niinistä nipun napukka?

——- 2168. Awain lukkoa awatessa. 2169 Sukkula, syöstäin käämyinensä kankaan suussa. 2170 Papin rouwa oli lukkarin tytär. 2171 Puustawi R. 2172 Mallas ituineen. 2173 Morsian ruunussaan ja tapoineen. 2174 Raskas waimo. 2175 Kissan silmät. 2176 Mela wiinariistaa hämmentäessä. 2177 Penkki. 2178 Lapsi reikärenkussa. 2179 Luhdin raput ja käsipuut. 2180 Merta.

163

2181. Pyhä risti reisiänsä retkutteli, mallikka mahassa pyöri? 2182. Pää läwessä, läpi päässä, lällytin läwen owella, taputin selän takana? 2183. Pää paljas, reunat karwaiset? 2184. Reiden wälistä reitten wäliin, reitten wälistä lewiään lipukkaan, lipukasta pitkään potkoon, pitkästä potkosta temppuan laukkuun? 2185. Renkistää reisiä, hajoittaa haaroja, pistää keskelle jos osaa? 2186. Rihisee, rahisee rantasehen ruuheen? 2187. Ripukset rapukset, talon wanhat wastaawat? 2188. Risattu, rasattu, owen suuhun osattu? 2189. Räkki räystäällä, karwas maata niputtelee? 2190. Sadan wanha äijä, yön wanha pää? 2191. Sata sattia, sata satin poikaa, satti itse nättipää? 2192. Seisoo kuin seinä, puhuu kuin pale? 2193. Seitsemän päätä ja seitsemän ääntä ja kaikki yhdessä päässä? 2194. Sika juoksi silkin solkin, porsaat täyttä rawia? 2195. Sika winkuu sillan alla rautaisissa kahleissa?

——- 2181 Tuulimylly. 2182 Sarwea imewä lapsi. 2183 Kiwi, nauris. 2184 Maidon lypsäminen ja nautinto. 2185 Kankaan kutominen. 2186 Herneet pataan laskeissa. 2187 Pata haahloissa. 2l88 uuni. 2189 Tähti. 2190 Lumitykky kannolla. 2191 Auma ja kykät pellolla. 2192 Uuni. 2193 Linnun pesä hewosen pääkallossa ja 7 poikaa. 2194 Härkin, hierin padassa. 2195 Wiinapannu tulella.

164

2196. Silmään pistää, selkään wääntää? 2197. Sisaruksia sillallinen, weljeksiä wenheellinen, kaikki yksiä hattarapäitä? 2198. Säkki alla, mylly päällä, tiheä metsä mylyn päällä, pieniä eläwiä metsässä? 2199. Syödä sysin, käydä käsin, pieni konttinen selässä? 2200. Tammi kaswaa tanhualla, kukko laulaa lähtehellä, nokinenä nyrkyttää, ei ole terwe, eikä kipiä? 2201. Teini meillä, teini teillä, teini joka talossa? 2202. Tien pituinen, jäneksen lewyinen? 2203. Tikka uutto, reunalla rehakka kuusi? 2204. Tikan reikä kohtu kolo? 2205. Ukko nurkassa, toppelo kourassa? 2206. Uusi kansi, wanha lakki? 2207. Wakkanen Wirosta tuotu, täysi tuoresta lihaa? 2208. Waras aittaan menee, pussinsa portaille heittää? 2209. Wedä, wiruu, kastetta kaswaa? 2210. Wiirikuuri warrellinen, hellerikkö reidellinen, jonka wiirikuuri wetää, sen hellerikkö kuluu? 2211. Wiiri seisoo, lapa liikkuu?

——- 2196 Jalaksen painaminen. 2197 Maltaat. 2198 Ihminen. 2199 Kuontalo. 2200 Wiinapannu. 2201 Kukko. 2202 Reen jalakset tahi jäljet. 2203 Koira koppelin owella. 2204 Wiulu polvella soipi. 2205 Kaljatynnyri. 2206 Jää järwessä. 2207 Sormikypärä tahi wingerpori. 2208 Nuppineula. 2209 Noki. 2210 Wiipsiäminen. 2211 Owi.

165

2212. Wiisi weljestä wetää yhtä waiwaista kahdesta owesta ulos? 2213. Wilwolainen wiisi wetää kulwolaisen peräpuoleen? 2214. Wiukaa, waukaa, somerikkoa soutaa, kiertää kiwistä linnaa? 2215. Wäänsi mullan, löysi kullan, heitti helmat permannolle? 2216. Yksi herra, sata rakkia perässä? 2217. Yksi kahden edellä, yksi kahden keskellä, yksi kahden perässä; montako siinä on? 2218. Yksi lehti liikahtaa, kaikki puut kajahtawat? 2219. Yksi leipä, kaksi warrasta, muori wetelee waaria parrasta? 2220. Yksi luhti, sata ikkunaa? 2221. Yksi lääwä, kaksi orrellista walkeita lampaita? 2222. Yksi mielinen, sata kielinen? 2223. Yksi sika, kaksi kärsää? 2224. Yöt ja päiwät juoksee, ei koskaan perille tule?

——- 2212 Nenän niistäntä. 2213 Rukki. 2214 Sirkku. 2215 Perunat. 2216 Nuotta ja kohot. 2217 Kolme perätysten. 2218 Pappi saarnaa. 2219 Rukki. 2220 Werkko. 2221 Hampaat suussa. 2222 Kirja. 2223 Puohdin. 2224 Koski.

Toisintoja

1. Aamulla neljällä, puolipäiwänä kahdella, illalla kolmella jalalla. 2. Aidan raosta mahtuu pienestä, pirttiin j. n. e. 7. Aitta alla … siinä kakutellaan. 8. Aitta alla … pikku wiitta (tihiä metsä) j. n. e. 14. Akan rätsi aidalla, se on täitä täynnä. 17. Akka alla … sammalwihkonen (waahti walkia) wälissä. 33. Alla nawan … päällä polwen poukottaa j. n. e. 49. Arkku alla … korpien päällä orawat. 57. Edespäin illa, takaperin aamulla. 59. Edestä erä, keskeltä kerä j. n. e. 72. Eläwä alla ähkää j. n. e. 75. Eläwä hauta, eläwä haudattu (eläwä ihminen). 76. Eläwä pitää puusta, pitkä lanka puun nenässä, kuolema langan nenässä, mato kuoleman kourassa, eläwä madon seljässä. 96. Esilukko… Ruotsin lukko lappiassa. 97. Eskeli kiljuu… Paakari pajahtaa pakatsimen marjoja. 99. Eweristi reiällinen, wiiripuuri j. n. e. 101. Haapa halia mäellä (halleella mäellä, Hannilan mäellä), koiwu Kollon taipaleella (Kosken taipaleella) j. n. e. 105. Hartaasti hakee, eikä… 108. Halli haukkui … luut suusta lokaeliwat (lohkeiliwat, mureniwat, murenuiwat, putoeliwat). Halli haukkuu kaiken yötä walkea orawa suussa. 116. Harakka hapistelee (hatistelee) j. n. e. 125. Helsingissä hakataan… wielä laikot Lappihinki. 130. Hepo hirnui Helsingissä (Hiiden maassa)… tänne waljaat wapisi. — Hepo hirnui Helsingissä, kuului luokin lupse, länkien läpse, waljasten walistus. 146. Hepo tästä herkun läksi, tamma tarkun … rannat raikkasemaan. 152. Herrain herkku, talonpoikain tarwis, jota ei koiratkaan uunna syö. 154. Herrain herkku… eikä tarelkkata (lautaista) tarwitse. 178. Hirwi suuri … weri wuowattiin kotiin. 192. Huoneen lewynen j. n. e. 196. Huutaa, huhoilee, pyhän pellon pientareella. 198. Huutaa yöt … ei koskaan ääni sammu (lankea). 200. Hyppii koppii … yhteen tuppuun tupristaksen. 230. Ikkunasta, akkunasta … ei saa luudalla lakaista, eikä wuolimella wuolla. 232. Ikkunasta sopii, uksesta ei sowi'kaan. 244. Aukase karwaista j. n. e. 251. Iso kukko … pyhän pellon pientärellä. 266. Isä lynkä, äiti wänkä tytöt lipulapukaiset, pojat ympärispyöriwäiset. 269. Isä pitkä, äiti wäärä, likat litiläätiköitä, poika peukalon pituinen. 272. Isä suora … tytär lituslaatiskainen j. n. e. 277. Isää synnytetään, pojat juoksee. 297. Juosten juomaan menee … pirtin päältä heinät syöpi. 31l. Jänis kynti … pelto wieri. 340. Kaksi kultaista kukkoa j. n. e. 348. Kaksi lasta, kumpikin äitinensä, niillä on kolme päätä. 369. Kaksi weljestä kaiken ikänsä korwan juoksee j. n. e. 389. Karwainen hömmöttää j. n. e. 393. Karwasuinen katselee nilkimäistä (nikkupäätä, nilka=, nilki=, nilkäpäätä) nielläksensä. 416. Kekonen keskellä j. n. e. 423. Kellä suu päälaella j. n. e. 428. Ken wieraalle … nauraa. 441. Kesällä wiuhkaa … talwen aitassa makaa. 442. Kesän kesti … syksyn uunna morsianna (syyssä nuorra neitosena). — Kesällä leski, talwella leski, syksyllä lihawa neito. 444. Kesän leski … syksyllä nuori muori. 453. Keträwarsi … saapia tähystämään (ihantelemaan). 454. Keträwarsi … menewiä neuwomaan. 457. Kiikeroinen, koukeroinen j. n. e. Kiukurainen, kaukurainen (kaikerainen) j. n. e. Kiikeroita, kaakeroita j. n. e. Katso: 397, 398. 469. Kipilipi lintunen j. n. e. 471. Kirjawa karja, musta paimen, walkoinen rinta, huutaa hujuttaa. 473. Kirjawaa karjaa käwelee pitkin puista siltaa, putoaa malmiseen holwiin. 476. Leweämpi lehmän nahkaa, kirjawampi kissan nahkaa. 481. Kirppuna metsään menee, kaakkuna kotiin tulee (keränä kotia tulee). 492. Kiwikenkä, tuohisaapas meni suota… Kiwijalka, tuohisaapas j. n. e. 500. Kodissa kolahti, rannalla rämähti j. n. e. 501. Korwessa syntynyt j. n. e. 523. Korkiampi kotaa … walkiampi witiä. 524. Korppi lenti leuhotteli j. n. e. Kotka lentää kotkottaa, wesi siiwistä sirajaa. 542. Kuinka sitte … ja waan walkia tamma jäisi? Wastaus: Pappi ajelisi walkialla tammalla, ja wihkisi yhteen poikia ja tyttäriä. 546. Kuiwa kuusi … kaswoi tuoreita käpyjä. 551. Kulkee kun kuleri … iän kaiken iswotalla j. n. e. 552. Kulkee kun kuningas, waeltaa kun suurin walta, joka wuosi wuotetaan, walmistellaan waroja, köyhimmässäkin kodissa. 558. Hieta alla, hieta päällä, kulta=hieta wälissä, neitsyt tanssii kullan päällä. 560. Kultaa kullat … metsän rannalla punnitsewat (metsän rannalla weisotaan). 567. Kumman … kuusikossa kupsaawaisen, lepikössä lepsaawaisen. 585. Kun pistää … kun wetää, niin wesi lähtee? Kun pistät … niin wettä heittää. 597. Kuollut eläwää pensaasta wetää (puskasta wetää). 613. Kuuluu kun … näkyy kun tsaari j. n. e. 621. Kuusläpinen … lipaläpi seitsemäs. 642. Kyynärä karwaista, piwon täysi j. n. e. 662. Lahna kultainen … mähnä päällä mäkkää (päällä mässää). 665. Lammas metsään menee, kylkiluut rumottawat, Lammas metsästä tulee, willat maata wiistäwät. 670. Lampaat … heliätä heinänpäätä. 677. Lato täynnä … keritty pässi (keritty karkko, jäärä). — Lampaita lato täynnä, punanen keskellä. 678. Lattian lewyinen, lehteä kewiämpi. 696. Lemmen lehti liikahti, sitä kansa katsahti. — Lemmen lehti leikahtaa, kaikki kansa katsahtaa. 706. Lewitä reittäs, hajota haaras, anna piirin läwitse käydä. 716. Liha tiskissä j. n. e. — Kala wadissa j. n. e. 717. Lihaa kantaa … ei ole luuta, ei lihaa itsessänsä. 728. Liko liikkui, linnat souti j. n. e. 746. Lipas lippaalla, näädän häntä päälimmäisnä. 748. Lippa lipan päällä, lappu lapun päällä, holppa tolppa peräpäässä. 756. Lohi syöpi lounatta j. n. e. 757. Lohta syödä luskuttelee j. n. e. 784. Lyhyt männikkö metsässä, mätimöykky j. n. e. 790. Musta härkä mulleroinen, tasajalka j. n. e. 823. Maito kaatui … eikä pesten pesimellä. 825. Makaa kuin tukki, kusee kuin pukki, kylkiluut nahan päällä? 827. Makiaista … kaikki supi maistetaan. 844. Metsän kiiwas … pellon höystöltä. 885. Mies metsään menee … sieranpää sisälössä. 911. Mies tuwassa, tuhat j. n. e. — Mies pihassa j. n. e. 918. Mikä tietä edemmäksi menee. 957.2. Mikä kyykkii kynnyksellä. 960. Mikä lapsen … saapi wanhan wanhemmaksi. 981. Mikä on tehty … sinattu sinikiwellä… 992. Mikä pönttö … mikä kiilto penkin alla (kirkas penkin alla) … mikä pyörä pöydän alla… 1011. Mikä tiellä … mikä wiirikki perässä, mikä kykkä (mikä tuhma) wiikissä, mitkä soilotteet siwulla, mikä kaarikka j. n. e. — 1011. Helkän telkkä tietä juoksi, mikä häilikkö jälessä, mitkä kairat kahden puolen, mitkä suolikot siwulla, mikä kiikku niskan päällä, mitkä heltat leuan alla? 1093. Musta hakki hiipalainen j. n. e. 1105. Musta lakki lippalainen j. n. e. 1116. Musta mies mäkiä laskee, nuppineuloja nieleskelee. 1134. Musta … otsaansa nuoleskelee. 1136. Mustempi syttä … pienoisessa kupposessa, pankon päässä. 1137. Musti paistaa peräänsä, wesi silmistä kihoaa. 1138. Musta meillä, musta teillä j. n. e. 1146. Mylläkky mäkiä … neljän silmän moljakkeen (möllähyksen) j. n. e. 1150. Mikä täynnä … notko noppulaneniä. 1170. Morsian kylää käypi, riihen riuku perässä. — Morsian käypi lattialla, riihen parsi perässä. 1178. Neljä alla niputtaa, naputtaa, kaksi kuulee, kaksi tuulee, kaksi tietä katsoo, kaksi koiraa torjuu. 1179. Neljä liikuttaa, neljä remputtaa j. n. e. 1183. Neljä neittä … yhteen waahtiloitsewat. 1201. Niemet pitkät, saaret soukat (lahdet kaidat) j. n. e. 1219. Nosta reittä, pistä reittä, että pulkka läpitse menee. 1222. Nykkii ja nykkii, käypi ja käärii, saapi pikku takkasen selkäänsä. 1243. Onneton owelta katsoo, wiisi miestä j. n. e. 1247. Onto puu, onto rauta, josta liuku laukeaa, miehen surma suikeltaa. 1251. Onsi puu, römettä rauta j. n. e. 1294. Pane watsa … anna pitkän höllöttää (pistä pitkää sisään). Laske watsa j. n. e. 1297. Pappi pirtissä, tukat tuulessa. 1323. Pieni musta … ison ruhon j. n. e. 1331. Pieni mies, nenä nykerä, perheen ruoka takana. 1332. Pieni mies, rautaiset saappaat. 1339. Piilikko pihalla juoksi, lihapala j. n. e. 1364. Piwo paljasta… 1371. Pirtti piti … törsilöissä imaneita, imaneissa j. n. e. 1372. Pirtti pääsi … perä wietiin sotaan. 1385. Pitkä witsa … ympäri kylän kerii (ympäri meren ylettyy). 1391. Pohjatonna, kannetonna, luuta lihaa täynnä. 1429. Punikki … halki waarojen hajotti. 1431. Puoli mustaa, puoli walkiata, Kinterwöisen kintaassa (kylän Matin kintaassa). 1438. Puukenkä, kiwikawia, läksi suota j. n. e. 1440. Puun pituinen, punaisen langan wahwuinen j. n. e. 1441. Puun pituus, hiiren hännän wahwuus, kaikki j. n. e. 1464. Pyy istui pyhäjokeen j. n. e. 1476. Päiwän wiisas käwi maan kunnialla, tuli metsän wiisas, otti päiwän wiisaan j. n. e. 1480. Pää poikki … sydän ulos otetaan j. n. e. 1490. Pää punainen, tywi karwainen (warsi karwainen). 1509. Rahko … käy pitkin kiwistä wuorta j. n. e. 1523. Rautanen lintu … seinän läpitse lentelee. 1538. Mikä rätti räystäällä… 1550. Ruotsissa isketään, tänne säteet j. n. e. 1563. Saari saaressa, niemi niemessä j. n. e. 1572. Sata santsilla … itse santsi näppipää. 1575. Sata sataa … Kemin Kertun rumpussa. 1628. Sikosia … sinne tänne rissahtaa. 1631. Silmästä syöpi, kyljestä ulostaa. 1645. Siniwilla, sipsokarwa j. n. e. 1653. Sirkilöitty … selin seinään sidottu. 1660. Sirwiäinen … kaksi keppiä j. n. e. 1706. Siwuilta karwainen, päältä karwainen ja wielä yhdeksän kyynärää perän sisältä karwainen. 1708. Suu seljässä, sarwi otsassa, kylkiluut nahan päällä. — Suu seljässä, nenä päässä j. n. e. 1741. Tamma … warsoja maha täynäänsä. 1777. Tianen … Ruotsin kieltä mängertää. 1793. Tikan uuttu … reunalla rehiä kuusi (rehetty kuusi). 1803. Tissaa, tassaa, ehtoolla rossahtaa (äsken illalla rossahti). 1845. Tupa tuuti, latwa liehui j. n. e. 1847. Tupa täynnä … sauna täynnä sammioita. 1848. Roukkaa reikää, tuppaa täyteen, imee perästäni. 1855. Turun nukki (Turun nukki). Saksan j. n. e. 1856. Turussa … tänne kiitelewät. 1863. Tynnyri … onnetonna, reiätönnä (onsitonna, reiätönnä) j. n. e. 1874. Ukko kolmihampainen, kesät j. n. e. 1877. Ukko nurkassa, toppelo koprassa. 1909. Wakkanen Wirosta tuotu, täysi tuoresta lihaa. 1935. Weden liippaa, maan koukkaa. 1941. Wedestä syntyy … joka taloon tarwitaan j. n. e. 1957. Wiipontori … yli orren heipontori. 1960. Wiipsinpuu … aitan alle kääsertihen (kääsertelihen). 1973. Wiisi pistää … tihiäisen päätä kannon päähän. 1980. Wiisi weljestä wetää … pitkästä potkusta awoimeen laukkuun. 1981. Wiisi miestä yhdestä owesta sisälle menewät, joka miehellä eri kamari. 1983. Wiisi selkää, sata jalkaa. 1996. Wirossa waippa kudottu, täällä laita leimuaa. 2000. Wiiri kuuri warrellinen, hellerikkö reidellinen, jonka wiiri kuuri wetää, sen hellerikkö kuluu. 2003. Wuoltu, weistetty, kudottu, kehrätty, henkeä kantaa, henkeä painaa, henkeä ei ole itsessä. — Wuoltu … lihaa waiwaa, lihaa kantaa. 2028. Yksi kurki … ympäri maan matkaa. 2032. Yksi lehmä … sitäi nuorin nostetaan, terwaköysin temmataan. 2047. Yksi pikku pihlajata, yli j. n. e. 2055. Yksi tammi … joka pesässä seitsemän poikaa, joka pojalla neljäkolmatta munaa. 2167. Ylös mäkiä … walkia wahto suussa. 2099. Ämmä nurkassa kyykyllään, punasia marjoja hel= massa. 2107. Warpaasta alotti, reiden juuressa leikin löi, pienestä läwestä sisään menee.