← Table of contents
Laulu Ihanista silmistä

EPILOGI

Reading edition

LAULU IHANISTA SILMISTÄ

Me eksyksissä kaupunkia käymme pimeää.

Kuin pasuunien merkkiääni yössä kajahtais ja kaikki tuulet vaipuisivat ylitsemme,

katu uppoaisi kumahtain kuin harkko rautainen ja ummehtunut sumu esiin tulvahtaisi,

ja nousisivat satamasta vedet niljakkaat ja peittäisivät kangistuneet jäsenemme,

ja taikalinnut lentäisivät heltoin kamalin ja piesten kylmin nahkasiivin kasvojamme,

ja ikuisuuden tiimat matais päämme ympäri; me pienet ja niin ahdistetut olisimme,

ja Jumalaa ei olisi. Yks varjo sininen vain vieris ylle vesikentän pauhaavaisen:

sun silmiesi katse, joka tulvat hillitsee.

Explore with AITake your curiosity a little further.

Reading settings