XVII.

Häälauluja, koottu Bugenen siirtokunnassa Siperiassa.

Ylkä-miehen kotona, ennen kun hänen kutsutut istuvat ruualle.

I.

Juuri ennen kun morsianta lähdetään noutamaan.

Lähekkö Jumala aviksi Jo on tuonut Luoja tunnin Ajan annelt armollinen Minun viljo vellolleni, Kullalleni kukkumaan, Vierelleni vierimään.

II.

Kääntyen ylkään lauletaan:

Istukko velvyeni Taatan tuvin turkin päälle Mammon höyhenpatjan päälle. Selin seinää sinistä Lahti lautaa valkeata, Alle pyyhkin pyhäisen Alle tuohukset! vahaisen Alle liitsan armollisen, Miss' on Maaria maannut Luoja lounatta piellyt Pyhä risti rengotellut.

III.

Nyt istuu ylkä sanotulle paikalle, ja laulajat pitkittävät aterian aikana:

Loi Jumala pojan emolle Antoi Luoja hautojalle. Kuin syntyi emylle pojut Emä oli hengettä olilla Pojat hengettä tyvessä. Loi Jumala hengen emälle, Emyt hellä hengen pojalle. Isä hulkku hyytä hymppynen piossa Jäätä käntty kainalossa. Isä rapsii saunatietä Kaprii saunan kynnyksiä. Isyt kyseli: min' antoi Jumala meille? Loiko Luoja luokkakättä, Antoiko armollinen atrakättä? Vieras nainen, viekas nainen Kylän nainen pettelikko Se petti vanhan isän Vanhan taatan vaaliani. Se vaites vastaeli: Ei luonut Luoja luokkakättä Ei antanut armollinen atrakättä, Antoi astian pesiän Toi tuvan pyyhkiän Toi pirtin pesiän. Isyt oli mielillä pahoilla Sydämmillä surkiammilla Sapsii tulia saunatieltä Kepsii mennä kiuka'alle. Toinen nainen naapurista Se toi toet sanomat. Oo! isyt vana isä Vanha taatta vaaliani, Elä ole mielillä pahoilla Ole mielillä hyvillä Sy'ämmillä lempeämmillä. Loi teille Luoja luokkakättä Armollinen antoi atrakättä. Isyt mielellä hyvillä Syämmillä lempeämmillä Kepsy tulla kiukaalta Kepsi mennä kellariin. Sivalsi sian lihutta Otti vanhaa lehmän voita Toi siis tuopilla olutta Kantoi kaksikorvasella. Hiiva alla, vahto päällä, Keskellä olut punanen. Hyysi hyytä piossa Jää kättynen käessä, Millä emyttä siiyttää Emyn saunan maassa maatessa Olkosilla olossa Lavosilla levätessä. — Toi isä soimesta hevosen Kaukalolta kauran syöjän. Toi papin Paiteesta Kirkkoherran Kiiovasta. Toi lukkarin omiltamailta, Pantiin nimi vellolleni Pantiin kutsu kullalleni N. N. (esim. Juho) papin pantu nimi. Nimi on papin panema Nimi lukkarin luettu Kirkkoherran kirjoitettu Nimi mammon mairoiteltu. N. hellä velvyeni! Jos nyt muutat polvuttasi Elä muuta mielyttäsi Ylön elä kaso kantajasi Vett'o vanha vaaliasi. Emy on nähnyt suuret vaivat Kuoria kovat kipiät. Monet yöt oli unetta Monet aamut murkinatta Monet päivät lounaatta Monet illat iltaisetta. Yhes kesäses yös Kuuet hunnut kuivaeli Kaheksat kapaloitsi. Muut naiset unet makasi Kälyt kyljet kääntelivät. Ain oli käsi kätköissä Viisi sormee vivussa.

IV.

Syönnin ajalla kääntyvät laulajat isä-miehen eli puhe-miehen puoleen laulaen:

Isä mies isyjen poika Päämies päivetty kypärä Lagle lauan otsallinen! Papin sulka paras sulka Se on pantu parrallesi Levitetty leuvallesi. Kuule tänne kuin mä puhelen Tähe tänne kuin sanelen. Kysykkö isyen appii (Nyt rupee isämies apua korjaamaan). Min annap isyt aviksi? Taatta soimesta hevosen Kaukalolta kauran syöjän. Kysytkö emyen appii Min annap emyt aviksi Pojalle ainoalle? Emyt paijan palttinaisen Narvan kaaren kankahista Pihkavan pitkistä linoista. Maahan asse avinainen Rinnan eestä ristitelty Ihan suista sulkuteltu Kulkun alta kulliteltu (toinen: Alta kulkun kumakoittu) Alta polven poimiteltu. Kysykkö vellon appii Min annap vello aviksi? Vello vaskisen satulan (Vello saarnaisen satulan) Kysykkö sisson appii Min antaa siso aviksi? Siso silkkisen sinerkan Siso kultasen kussikan. Kysykkö setän appii Min annap setä aviksi? Setä rapsaa rahalle. Kysykkö vävyn appii Min annap vävy aviksi? Vävy ruoskan vaskivarren Vaskivarren ja kultasiiman. Kysykkö enon appii Min annap eno aviksi? Eno rapsaap rahalle. Kysykkö mimmin appii Min anap mimmi aviksi — Mimmi rapsap rahalle. Kysykkö kylän appii — Kylän miehet isäni Kylät naiset emäni Kylän pojat puolet vellot Kylän tyttäret sisarueni. Avittakaa ainuttani Matkamiestä marjuttani. Ken soalla, ken solella Ken on vaskisormuksella. (Ainoat ajat kylässä Kylä kyyttiä kysyy Paimen palkkaa anoo).

V.

Kerääjä kääntyen ylkään.

Mä kyselen kannattelen Mihin panet apirahasi? Vai ostat sota-hevosen Vai ostat sota-satulan Vai ostat pyrreen pyssyn? Elä osta sota-hevosta Elä osta sota-satulaa Elä osta pyrreetä pyssyy. Osta orja emällesi Tuo tulen puhuja Saa saunan lämmittäjä Tuo veen tuoja. Vett' on vanha vaaliasi Nousee ohkaen olilta Voivotellen vuoteelta Lyöpi kättä kylkiissä.

VI.

Syötyä kiitetään isäntää, emäntää näin:

Kyl' on meijän taatalla Kyl' on huolta huolitellut Kyl' on murrellut murotta. Noustu on aamulla varrain, Ennen muitten nousemaa Ennen kuun kumettamista. Viepi verkkoja veteen Tuotu on lohta Laukaasta Vimpaan meren selältä Lohet suuret hammasluista Kaik' oli taatan lauvan päällä, Vielä on orrella ravattu. Pyhät on käynyt pyssyn kanssa Aret on käynyt atran kanssa. Tuonut on tetret lehtikorvat Saanut sarvipää jänikset. — Aitumala mammolleni! Syöttämästä, juottamasta Päälle paljo palvomasta. Kyllin syötti, kyllin juotti Kyllin kyllältä piteli. Kyl' on meiän mammolleni Noustu aamulla varain, Ennen muien nousemista Ennen kuun kumettamista. Sulaili kesäisen voin, Kakut paisto paisteella.

VII.

Ennen lähtöä lauletaan juuri hankkiessa:

Jouvu jouvu velvyeni Jouvu juomukaisueni Jo kävin uksesta ulos Veräjästä vainiolla Jo löin silmiä iteen Jo löin luomet lounaassa. Jopa illakko joutuu Hämärikkö heittiää. Isä mies isyjen poika Päämies päivätty kypärä! Laho kyselen kannattelen Perin pohjin poimittelen Etimmäinen tien käyjä Vellon aseen ajoja! Onko sinne soinen matka Vai onko vesinen matka? Ku on soinen matka Suku suuri silloittaapi, Ku on vesinen matka Sitte viekää vene vesille. (Kääntyen sulh. lauletaan:) Jouvu jouvu velvyeni! Neiti kutsuu kuun valolla Äijä päivän vaietessa Muu suku murkinaksi. — Jo on tuotu tuomivitsat Hankittu hanen pajuset Niillä pieni pieksetään Matala maahan lyyään Neion suuressa suvussa Leviässä lensiössä. — Elä huoli velvyeni! Kyll' on seinä setiä Toinen se'än poikia Kyll' on karja kaasikkeita.

VIII.

Juuri kun rekehen istutaan lauletaan:

Viisas vahtii viilon alta Kavala katoksen alta Joka aita on arpaita — Noiat nuoleksi noiskoot! — Lähteköön Luoja luokallesi Armollinen aisallesi! Aja hiljaa velvyeni! Elä aja kiustun kiireest' Ajat hingistys hikeen Kassat ne utuiset hurstit Liinalakanat hyväiset. Onnekas oli velvyeni, Kynsi kymmenen vakoo Kylvi kymmenen jyvää, Siitä kasvoi onni kaura Onni kaura ja onni otra. Sillä syötteli hevosta Jaaikkoista jalotteli.

IX.

Jo näkyy neion linna Neion kastari kojoaa.

(Sinne tullessa tehdään vastarintaa morsiamen talossa, eikä tahdota päästä sisään ennen kun on kortteri ostettu rahalla. Lauletaan):

Tehkää lahti lauta portit Lahti lautaiset veräjät! Ammu avattaessa Kiuksu kiinni pannessa! Neito pilotaa piilosta Vaataa vaski renkahasta. (Talon puolustajille): Elä ota verta velloltani Kauvetta kalevastani Ota veri vieraalta Kauve kaiken rahvaan. (Sulhaselle): Elä nouse maahan marjueni, Hevoselta hellyeni Varsalta valermueni! Ennen kun kuusi kumartaa, Ennen kun viisi vitsaksi venyy. (Morsian-talon laulajat tarjoen olutta yljälle): Nouse maahan marjueni, Hevoselta hellyeni Varsalta valermueni Vastumaisille valoille. Nouse onnemme ojasta Hateemme haon alta Kultasilla kortoisilla Hopiaisilla olilla. Kuin menet puola porstuaan, Siastarani sienitsaan Läpi uksien ounapuisien Läpi vitsasen veryen, Elä kosse saapastas kynnyksis Kynnykset on kyven alaiset. Lyökkö risti rinnallesi, Kahen puolin kaulallesi, Eteen tee emäsi risti, Taaksesi taatan risti, Viereesi vellon risti, Sivullesi sisaren risti.

X.

Tupaan tullessa tulijat:

Terve tuppaa tultu Ennen nähtyä majaa Eletty rahvaassa! Varpaat alas valuvat Kynnet kylmettyvät, Nyt oli utunen ilma Juoksi räntä rästähistä Puissa viitta viisin varsin Kauhtana kaheksin varsin Kussikasta kultaherneet.

XI.

Yljän laulajat lausuvat:

Isä mies isyjen poika Päämies päivetty kypärä Lakle lauan otsallinen! Kuule tänne ku mä juttelen, lähe tänne ku mä sanelen. Elä piä maassa marjuttani Permannolla pienyttäni, Ei oo marjut maasta saatu Permannolta pienyttäni. Ossa sihu sirkulleni Paras paikka partilleni, Alle pyykien pyhäisen Alle tuohuksen vahaisen, Miss' on Maaria maannut Luojut lounatta piellyt Pyhä risti rengotellut. Kappaa lauta rahalla Peitä penkki penningillä. Elä itke isän rahaa, Kyllä meillä rahaa ompi. Sepyt on meiän isämme Meillä ompi setä seppä Taatan vello on takoja. Yksi laiva lainehtii Toinen purjeissa ajaa. Olkoon kiitetty Jumala Tänätty totinen Luoja! Jo sain sihan sirkulleni Parhaan paikan partilleni Alle pyykien pyhäisen, Alle tuohuksen vahaisen, Miss' on Maaria maanut Luojut lounatta piellyt Pyhä risti rengotellut. Istukko velvyeni Äijän tuvin turkin päälle Ämmän höyhenpadjan päälle, Selin seinää sinistä Lahti lautaa valkiata.

XII.

Ylkä istuu nyt pöydän taakse, hänen laulajansa laulaa morsiamen talon kunniaksi:

Lankoiseni lintuiseni Langot linnukaisueni! La' kyselen kannattelen Perin pohjin poimittelen. Onko nääliä vävyllä Onko nälän poikasia? Viekää velloni hevonen, Se on velloni hevonen Mik' on hurstiin huputeltu Synnykseltä suitset päässä. Viekää kultaiseen kunitsaan Hopiaiseen soimeen, Siellä ompi kulta patsas Siellä ompi kulta kokka Sinne sio velloni hevonen. Katso kaasiken hevoista, Se on kaasiken hevonen, Mik on helmillä ehitelty, Heitä heiniä etehen Katso saaha kauroja. Muulla suulla mustat ruunat. Lankoiseni lintuiseni Hyväiset on meijän langot Hyväinen laatu lankoisilla. Lako katso langon riihtä Lako langon laattiata Lako katson kainostani Vaata varjostani. Lako katson kantapäillä Varpaan nenillä vajotan. En minä seiso sillallesi Seison kemppi kengilläni. — Lankoseni lintuseni Langot linnukkaisueni! Hyväiset on meiän langot Hyväinen laatu langoilla Hyväiset on meiän langot Hyväiset on langon lapset. Hoitaneet kylän sikoita Kaiseneet kylän kanoja. Ei ole sian tonkelmaa Ei kanan kaapelmaa. Tiion taion on ootettu velvyttäni Halattu emäni lasta. Toisin tupa lämmitetty Taion tare suojennettu. Onko lakien laulajata?

XIII.

Nyt esiintyvät morsiamen laulajat.

Lähekkö Jumala aviksi Kullalleni kukkumaan Virrelleni vierimään! Terve kuu, terve päivä Terve vastoinen vävyni Kukali tulit? Tulitko Luojan tietä myöten Maariaisen maata myöten? Ken sinun tiellä terveytti Ken antoi arolla kättä? — Kuu alta, päivät päältä Luojat luotehen nenästä Jumala jojen takanta. — Terve hattu pää-laelta Terve kauhtana kultaloimi Terve kultanen kusakka. Terve kintaat käjestä Terve kirjat kintaista Terve viitta viisin varsin Terve kauhtana kaheksin, Terve paita palttinainen Maahan asti avinainen Narvan kaaren kankahista Pihkavan pitkistä linoista Rinnan eestä ristitelty Hihan suista sulkuteltu Kulkun alta kulliteltu Alta polven poimiteltu. Terve saappaat jalasta Terve sukka saappaista Terve kirjat sukista. Istuu kuin Moskovan molotsa Niinkuin pajarin pantu Ivolinnan isvosikka Narvan kaaren kaupan poissa. Kaksi kaikesta väestä Mies valittu kymmenestä. Terve kaikki saae-väki Kaik' on suku suurta miestä Kaik' on saajut saappaissa Hienot herrasväkeä. Vellot verka kauhtanoissa Itse saarut sametissa. Kaasiket vävyn sisaret Kaik' on silkissä hyvässä Pyhä päivän rätsinäissä. Kuin on kaason päät siottu Niin on miekan päät niottu. Kuin on kaasot kengitetty Niin on hevoset rauvotettu. Isä mies isyjen poika Päämies päivetty kypärä Kuule tänne kun mä juttelen Tähe tänne kui sanelen! En mie rahatta laula Suutani kullatta kuluta Kieltä en pieksä penningittä. Mie oon vanha ja rumala Tervaskanto ja kamala. (Nyt korjaa laulaja itsell. rahaa.)

XIV.

Ylkä-miehen puolesta:

Isä mies isyjen poika Päämies päivetty kypärä Kuule tänne kuin mä juttelen Tähe tänne kuin sanelen: Ei mee meto minuun Ei puutu olut punainen Koi saa neittä nähäkseni Neion nimee tietääkseni. Miss' on neion piilospaikka Hanuen sala sakara, Missä neio piilustelee? Morsiamen puolue: Hanut hiusta harjaeloo Hanut on aitassa kovassa Vellon vehnä salvon päällä Yhdeksän lukon takana Esi-lukku kymmenettä. Isämies: Lukut suullani sulatan Votan ilman vottimitta.

XV.

Sulhasen seurassa olevat vaimot menevät morsian-kamariin ja laulavat: Terve sauna, terve sammal Terve kiukaa merin kivinen Laki lahnan suomuksinen Perä sein' on petran luinen Kylki-sein' on kynne päinen Ovisein' on ouna puinen. Terve sopa, terve solki Terve se soan alainen. Terve kaksi kaasa naista Kolme korvan vierellistä Neljä neion ituita. Kaikki maa valasteloo Valkealta aanovalta, Kaikki maa punerteloo Punaselta aanovalta. Kaikki maa kellarteloo Hyviltä kelta pauloilta. (Tarjovat neiolle leipää ja olutta). Syö syötetty minoni Juo juotettu minoni! Syökkö meijän syömisiä? Saarut saajani lähetti Mesileivät velvyeni. Haukkaa pala haapiasti Pure pala puikiasti. Juo juotettu minoni Maista meijän mallasvettä Juo meijän humalavettä Ota meijän otravettä. Katso meijän kauravettä. (Neito kolmesti haukkaa ja kolmesti juo). — Näytä käkö kätesi Virpu viisi sormuttasi! Jo näytti käkö kätensä Synnykkö sormus sormeesi Oikeaasi sormeesi Sormeen nimettömään! Käet on paksut minnollani Käet paksut, sormet hoikat Käet käärimän kutojan Sormet rihman suoristajat. (Sormus annetaan morsiamelle).

XVI.

Kun palaavat morsiamen tyköä yljän luo:

Olkoon kiitetty Jumala Tänätty totinen Luoja Jo sain neittä nähäkseni Jo söi meijän syömisiä Jo joi meijän juomisia Jo joi meijän humala-vettä Maisti meijän mallas-vettä Otti meijän otra-vettä Katso meijän kaura-vettä Pitää mieltä meijälää Mieltä meijän vellolleni. (Sulhaselle): Minä näin sie et nähny! Sait sen mitä halasit Saimme sen himotun minjän Saimme sen hänen halatun.

Näitten viime värsyjen aikana ostaa isämies morsianta hänen isältänsä, ja morsian lahjoineen tulee yljän tuomana sisään.

XVII.

Nyt tuodaan morsiamen lahjat sulhaisen su'ulle.

Lahjan tuojat: Nouskaa eestä risten rahvas Kahen puolen kaltiskaa Laha paistaa pilosta päivä Kuu ikkunasta kumettaa Suku katsoo lahjojasi. — Onko lahjani lahkeet? Tarkastajat: — Kui oo pantu papuskoija Tuppaeltu tupuskoita — Kyll' on pitkät, kyll' on hienot Kyll' on hienoo heijaeltu Kalan kieltä keträelty Kyll' on hienoo kuottu.

XVIII.

Hää-väki: Aitumala neijolleni Kaksi neijon kantajalle Kolme neijon kuorialle Neljä neijon emälle Koi antanu neijon maata Ripasäären rengotella Kuin kutoi näitä lahjoja Tupa kuusinen kumisi Laki lautanen helisi Ei oo antanu kylän maata Siltä kaiteen kaljunalta Siltä pirron piukkinalta Kääryrattaan kärinältä.

XIX.

Hääväkeä asetetaan ruualle.

Yljän seurue: Elä kanna kaakkujasi Pilaeli piirajasi En minä tullut syömistä varten Enkä juossut juomista varten, Tulin aineeni aviksi Vähä vellon vierilliseks'. Lankoiseni lintuiseni Langot linnukaisueni Kaikki on pesty puhtaaksi Lusikat lumen palasiksi Lauat lahti valkiaksi Kynnykset kyyhkeän alaiset. On käynyt käkö tuvassa Vierryt virppi permannolla Kuiskannut kuusi pihassa Tuutikko toisessa käessä. — Ei käynyt käkö tuvassa Eikä vierryt virppi permannolla. Vierit virpit vellon naiset.

XX.

Syönnin jälkeen:

Aitumala langolleni Pomosiba kullalleni Syöttämästä, juottamasta Päälle paljo palvomasta Kyllin syötiin, kyllin juotiin, Kyllin kylliltä piteli. En kraaksutellut kovita Enkä paukutellut palanneita Piirakat reen pituiset Leivät saijan saarnalliset Oluet meen makuiset. Kyll' on minun lankoiseni Kyll' on minun lintuiseni Kyll' on huolta huolitellut Kyll' on murrellu muretta Tämän tunnin tarpeheksi Tämän kuuron kunniaksi Kyll' on minun lankoiseni Kyll' on minun lintuiseni Kyll' on huolta huolitellut Aret on käynyt atran kans' Pyhät on käynyt pyssyn kans'. Aret on pyytänyt ahvenia Pyhät pyytänyt pyyn lihoja. Mitä on lohta Laukahassa Mitä on vimpaa meressä? Suuret hauet kulta suomut Kaik' oli langon lauan päällä. Viel' on orrelle ravattu. Ees' oli ehinen lauta Takan' oli tammen lauta. Kyll' oon käynyt pulmissa monissa Käynyt saassa saajuessa, En oo syönyt niitä syömisiä Enkä juonut niitä juomisia Mitä näissä lankuessa.

XXI.

Morsianparia kehutaan: Olkoon kiitetty Jumala Tänätty totinen Luoja Jo sain kaksi kasvanutta Yhtä pitkät, yhtä suuret Yhtä muotoiset molemmat Yhteen käyvät silmän rypsyt Vierööt poset verevät. Jos on naista minneessä, Kyll' on miestä vellossa. Viel' on velloni pitempi Vielä on päätä korkeampi. Kerjäläiset käyvät kieltä Santit saatteli sanoja Sanottiin velvyttäni Ei sanottu saavan naista. Sai naisen naapurista, Otti naisen omilta mailta. Yksi ounapuu oli kylässä, Yksi oksa ounapuussa, Yksi oksassa omena. Sekin sillalle putosi Vieri sillalta veteen. Senkin otti velvyeni Sen tapasi tammieni. Oto toto velvyeni Laha lähen kottii Laha mie juttelen ennellesi Sanon saunan tuojallesi Vieraat otit omakses Omat heitit vieraaksi Sisos siirtelit sivulle Vellon naiset vierastasi. Elä huoli velvyeni Sen on suutinut suuri Luoja Laatinut hyvä Jumala Pojan naija morsianta Tytön mennä miehelään. Teille tyhjä, meille tyhjä Tyhjä tytön sihaan Tyhjä tytön tyyvittäjälle Lapsen laakitellulle. Kuin katson neijon kantajaa Kuin hulkkuu syän piossa Kaksi kättä kainalossa Aina on vesisin silmin. Ai hullua tytön isää! Toista hullua tytön emää Kuin antavat käskyn käestä Antoi orjan ovesta. Ketä nouset käskemään? Käsket kahta kämmentä Niinkuin käärimäisyttäni, Lähettele jalkoja Niinkuin lemmiteltyjäni, Ojentele olkapäitä Niinkuin ottamaisuttani — Kun tulee suvi suloinen Tulee hellä heinä-aika Kallis kauran leikkoo-aika. Isä mies isyjen poika Päämies päivetty kypärä! Laha kyselen kannattelen Onko sanassa tehny Kättä lyyessä kädellä Saaha isälle tytön sihaan Kihlakunta kirveitä Valtakunta valjaita, Mit' itse metsään menööt Mit' itse metsästä kotiin tuloot Sylen puita mennessä leikkaa Tois on tullessa sahaavat Emälle tytön sihaan Vakan täysi vaapukoita Seulan täysi siestareja Saaha pankit paasi pohjat Saaha kultainen korenta Minet itse kaatuu kaivotielle Kaivolta itse tupaan? Neitsyeni neitsykkeni Elä ole pahoilla mielin Elä oo surkein syämmin Ei pannut siun isäsi Ei pannut sinun emäsi Ei pannut pakenialle. Panit vanhalle talon pojalle Kyntömiehelle kypenelle. Kyntömies on vellyeni Mutajalka muurameni. Kyllä meijän vellollamme Ompi maita kynnettynä Kyll' on siementä selitetty Pellolle viritelty Ääret vieret vehnämaita. — Neitsyeni neitsekkoni Elä oo pahoilla mielin Elä surkeen syämmin Ei pannut sinun isäsi Eikä pannut sinun emäsi Ei pannut pakenevalle Panivat kun kannalle kapustan Niinkuin naatin nauriille. Tuntoo, velvyeni tuntoo Tupaa tehdä, tallii salvoo Pannoo pangille vannetta Pyrryttelee lypsikölle. Neitsyeni neitsikkoni Elä käy kengättä kujalla Kapsikatta kaivotiellä.

XXII.

Morsiamen suku: Sisarueni N. N. (nimi)! Olit yksi, maksoit kaksi Seisot seitsemän sihassa Olitko kuu kotosi päällä Päivyt päällä tanhuvasi. Kun astut jalan tupahan Kynnys eessä kynehtii. Ku astut laavitsalle Niin lauta eessä lainehtii. Se oli ilmutta ijässä Se oli polvutta parasta, Mi ikä isän kotona Polvut mamman polven luona, Kylä ei kuullut kurjuttasi Vanhemmat valeuttasi. Toisin toisessa talossa Toisin vieraat veräjät Toisin ukset ulvahteloo. (N. N.) sisarueni! Kuhun jätät vanhan emän Vanhan mamman vaaleasi, Kevät kankaan kutojaksi Hienon pirran pirkuttajaks'.

XXIII.

Tyttö erotessa: Siitkööt minun sihaani! Paratkoot paikkueni — — Taian teille toisen tulla Toisen teijän vieraaksi —. Otrat otsin kasvakoot, Otrat otsin, kaurat kaksin Vehnät vaon viertees!

XXIV.

Sulhasen taloon mennään.

Yljän seurue: Jouvu jouvu velvyeni Jouvu juomukkaisueni! Isyt kotona oottelee Hautoja halailee Rinnakkaisen riihen eessä. Ylkä: — Yksin tulin, kaksin menen Sylen täyen, saanin täyen. On mitä hevonen veittää, Liina harjan liikutella. Neittä helminta vetää Panimistä taluttaa. Halle on hänen erota — Ihastukko meijän ennee? Ihastu elä pelästy. — Jo toin tulen puhujan Jo toin saunan lämmittäjän Jo toin veen tuojan.

XXV.

Toisena hää-päivänä kun huivi pannaan pään ympäri:

N. N. (mors. nimi) sisarueni Kuule tänne kui mä juttelen Tähe tänne kui sanelen Kui näälän naiset nappajaat: Jo kassa kaotetaan Hieno hiuksi heitetään. Kun oli kassa kauluessasi Sinis oli viitta valta'asi. Tuli vihma, ne virutti Tuli tuuli, kuivaeli. Kuin sait marjut muille maille Tuomut toisille vesille, Kano muille kallioille, Lintu muille liivakkoille, Nimi toinen annetaan Entinen unohetaan. Kutsutaan jo kurjueksi Maan pahaksi mainitaan. Siis ett' maksa maasta rohta Rikkaa riihen edestä Olen kortta ett kuominalta Peltikkäistä permannolta —. Se oli polvutta parasta Mi ikä isän kotona, Polvut mamman polven luona. Olit yksi, maksoit kaksi Seisot seitsemän sihassa. Mamma kutsu meijän marja, Taatto kutsu meijän tammi, Vello kutsu meijän virppi, Siso kutsu meijän sirkko. Kysymätt' kävit kylässä Anomatta vainiolla. Kysy äijät, kysy ämmät Kysy kymmenen kyty'y Sapsi sata nattaa. Siis kysy kypärä päältä Ni'ku kovalta koivulta Ni'ku kylmältä kiveltä. — Itetin ihanat silmät Viäretin poset verevät -. (Yhtämittaa nyt sulhaselle ja taas morsiamelle): Tunsit tulla, tunne olla Taija tarkasti piellä Tunsit ottaa, tunne hoitaa Taija tarkasti pitää Elä lyö yhestä syystä Elä kaikkia kahesta Elä kohta kolmannesta — Lyö syystä kymmenestä. Neitsieni neitsikkoni, Kuin lienee ylön hyvä Saat kuussa kuus kiitosta Kaksitoista kymmentä kesässä. Kun lienet ylön pahaja Siis saat kuussa kuuet ruoskat Kahettoista kymmenet kesässä.

XXVI.

Lauletaan viime-aterian aikana ennen kun hääväki lähtee, kun jo morsian on ruokaa laittamassa:

Aika aika neitsyeni Istumasta astumaan Käymään kälyn jälillä Ano piian askaleilla. Kuule tänne kui mä juttelen Tähe tänne ku sanelen! Ku se kukko kerran laulaa Siis sie päätäsi kohenna. Kun se kukko toisen laulaa Siis sie jalkasi kengitä. Kun se kukko kolme laulaa Siis sie tuisaha tupaan. Lietso lekko permannolla Ota tuli tupaan Ota pangit paasi pohjat Ota kultanen korenta, Siis sie vieri vesille Siis sie ka'a kaivotielle. Vieritä vakka kivelle Jauha jauhot kiireesti Seulo jauhot siiviästi Leivo leivät liehkeästi Elä jätä alle hänen munia Päälle elä pääskysen munia. Sitä ei suo meijän enne Meijän hautoja ei halaja. Elä oottele meijän nattoo, Nato laajap lahjoja. Elä oottele kälyy, Käly kääri lapsia. Elä ottele kytyy, Kyty menee kyntämään. — — Neitsyeni neitsikkoni! Kuule tänne kui mie juttelen Tähe tänne kui sanelen: Kun tulee tora taloon Ääni äijälän taloon, Siis sie tuissaha tuaasta ulos, Siis sie armu ammujia Heitä heinät hevosille Lase kättä lampaalle. Sinne viskaa vihasi, Tule naurulla tupahan. Siis tunnut hyvän hyväksi Hyvän miehen tyttäreksi Hyvän pojan puolisoksi.