SISÄLLYS: (continued 3)
Aino Malmberg translation
"Sitä minä en ihmettele", sanoi "nuori" Gayerson. Sitten hän korotti ääntään: — "Hän seuraa isänsä esimerkkiä. Enkö minä jumaloinnut maatakin, jonka päällä te astuitte, aikoja, aikoja sitten, Kitty — ja te ette ole muuttunut vähääkään siitä ajasta. Kuinka omituiselta tämä tuntuu!"
"Hyvin nuori" Gayerson ei virkkanut sanaakaan.
Hänen keskustelunsa Venus Annodominin tyttären kanssa oli tämän perästä hiukan hajanaista ja epäselvää.
"Kello viisi siis huomenna", sanoi Venus Annodomini. "Mutta muistakaa, että tulette täsmälleen,"
"Täsmälleen kello viisi", sanoi "nuori" Gayerson. "Sinä varmaan lainaat vanhalle isällesi hevosen, poikaseni? Minä lähden ratsastamaan huomenna iltapäivällä."
"Tietysti", sanoi "hyvin nuori" Gayerson. "Minä lähden pois täältä huomisaamuna, niin että minun hevoseni ovat teidän käytettävinänne."
Venus Annodomini katsoi häneen hämärän huoneen poikki ja hänen suuret harmaat silmänsä täyttyivät kyynelillä.
"Hyvästi Tom", kuiskasi Venus Annodomini.