III.

Sururunot suomalaiset.

V. 1734 ilmestyi Turussa runoelma nimeltä "Suru-Runot Suomalaiset", jossa vilkkaasti ja nähtävästi historiallisella tarkkuudella kuvataan Isonvihan hirmuista aikaa. Tähän asti on näiden valitusrunojen kirjoittajasta tiedetty hyvin vähän. Vihon nimilehdessä esittää hän itsensä Pohjanmaan poikaseksi, joka näkemänsä vaivat on kiireessä muille muistoksi kertonut v. 1720, ja kahdeksannessa runossa sanoo hän syyttömästi olleensa vankina 13 viikkoa Turun linnassa epäiltynä osalliseksi Kyrön kappalaisen Antti Affrénin vehkeisiin, joka aikoi lähettää venäläisten sotatoimista tietoja Ruotsin puolelle, mutta joutui kiinni ja lopulta hirsipuuhun. Nämät runosta itsestä saadut tiedot ovat ainoat, mitä on ollut; runoilijan nimi, sääty, sanalla sanoen, koko hänen persoonansa on ollut tuntematon. Seuraavat tiedot osottavat kuitenkin, että Sururunojen tekijä on suomalaisen kirjallisuuden historiassa ennestään tunnettu runoniekka Gabriel Calamnius vanhempi.

Gananderin käsinkirjoitetussa Sanakirjassa tavataan säkeet "pijkat pjenet tuolta täältä otti Oj! Oj! orjixensa, ajnoisixi aljoxensa", jotka ovat samat kuin Sururunojen 1:sen runon ss. 18-20. Lähteeksi ilmoittaa Ganander Calamnii Run. de Ruthenis 1715, josta siis saamme tietää, että Sururunojen tekijä on Calamnius (ks. sanaa Aljo). Samaa todistaa toinen tässä Sanakirjassa Sururunoista otettujen säkeiden "Ryösti kaikki kaunistuxet, malmit, kirjat maalauxet" (ks. n. 2, ss. 7-8), jälessä oleva ilmoitus Calamnii Suru-Runot Suomalaiset (ks. sanaa Malmi). Ketä Calamniusta Ganander tarkoittaa, ei voi päättää, kun hän ristimänimeä ei mainitse, mutta se selviää eräästä toisesta vanhasta lähteestä, joka merkillisellä tavalla vahvistaa Gananderin tiedonantoa ja luo lisää valoa Sururunojen tekijän elämänvaiheisiin. v. 1760 lahjoitti Kokkolan raatimies J. Falander silloiselle Turun piispalle K. F. Mennanderille tekemänsä, Laihian kappalaisen Israel M. Reiniuksen lisäyksillä ja selityksillä varustaman kertomuksen Isonvihan ajoista, joka painettiin v. 1789 Sanomalehteen Åbo Nya Tidningar nimellä "Berättelse om Österbottens öden under det långvariga Kriget ifrån 1700 til 1721" (ks. n. 6-8, 12, 15, 21, 27-8, 35, 40-1, 49, 51-2). Tämä sisältää m.m. seuraavat tiedot yllämainitun Affrénin onnettomasta yrityksestä. Isonkyrön komministeri Antti Affrén oli yhdessä Maksamaan komministerin Ruthin kanssa tehnyt vihollisen etenemisestä v. 1716 kertomuksen, jota Vähänkyrön lukkari läksi viemään meren yli Ruotsiin. Mutta venäläiset ottivat sananviejän merellä kiinni, joten pappien laatima kirjoitus joutui heidän käsiinsä. Tapauksesta sai Affrén niin ajoissa tiedon, että ehti pakenemaan kotoansa, ja olisi ehkä pelastunut, jos ei olisi liian kauan viivytellyt ystäviensä luona. Venäläiset, jotka epäilivät pappien olevan salaliitossa Affrénin kanssa, sijoittivat vahteja useihin pappiloihin ja onnistuivat siten saamaan Affrénin kiinni Ylivieskan kappelissa, jossa hän syksyllä v. 1717 hirtettiin. Koska se osa kertomusta, jossa puhutaan Affrénin kiinniottamisesta ja surullisesta lopusta, valaisee Sururunojen tekijänkin elämää, panemme sen kokonaisuudessaan tähän. Se kuuluu: … "aije onnistuikin siihen määrään, että se komennuskunta, joka lähetettiin Kalajoelle ja Ylivieskan kappeliin sillä tekosyyllä, että heidät oli lähetetty seurakunnan ja etenkin papin, herra Gabriel Calamniuksen suojelus väeksi, etteivät vasta tulevat ja pian Venäjältä odotettavissa olevat joukot hävittäisi heitä perinpohjin, jonka vuoksi myös seurakunnan jä erinomattain papin tuli pitää huolta heistä, niinkuin omistansa, ja siitä syystä heitä kestittiinkin pappilassa puoliyöhön; sittenkuin he olivat asettaneet vahteja pappilan ympärille ja lähimpiin taloihin, joissa he majailivat, sekä kohta kun tuli oli sammutettu pappilassa ja pappi mennyt levolle, huomasi vahti 3 pappilaan menevää miestä, mikä ilmoitettiin upseerille, ja samassa näkyi myös tulta papin kamarista; tästä päättivät venäläiset, että siellä mahtoi olla joku vieras, jonka tähden he heti ympäröivät pappilan ja tunkeutuivat suoraa päätä papin kamariin ja saivat tutkittuansa selville, huolimatta siitä että Affrén oli puettu talonpoikaisiin vaatteisiin, että hän oli heidän etsimänsä pappismies. Täällä oli surkea elämä, kun tiheillä piiskaniskuilla koetettiin ottaa selvää noista 2:sta pappia seuranneesta miehestä; ja sittenkuin he mielestänsä olivat saaneet selvää kaikesta, sekä pappi Calamnius oli jakanut lahjoiksi kaiken, mitä hänellä oli, saadaksensa jäädä kotiin, vietiin kaikki 4 samana yönä sidottuina Vaasaan. Täällä ei ainoastaan suomimalla pakotettu Affrénia, Ruthia ja lukkaria ilmaisemaan, kutka olivat olleet osallisina samassa teossa, vaan myös Affrénia sanomaan, kenen luona hän pakomatkallansa oli ollut, jotka kaikki noudettiin ja, sittenkuin heitä osaksi oli suomittu osaksi myös patukoittu, kotiin päästettiin. Mutta kaikki 3 pappia ja lukkari vietiin Turkuun; näistä Ruth kuoli Turussa suomittaessa, Affrén ja lukkari hirtettiin, Calamnius ja Hostius pääsivät 3/4 vuoden vankeudella" (ks. n. 52). Jos vertaa ylläolevaa kertomusta Sururunojen kahdeksanteen runoon, näkee, että se, mitä runoilija Affrénista ja itsestänsä kertoo, soveltuu erinomaisesti tämän kanssa yhteen; ainoastaan Calamniuksen vankeusajan pituus on erilainen, mutta siinä kohden on runo tarkempi, niinkuin voi odottaakin.

Tähän asti on Gabriel Calamniuksen elämä ollut vähän tunnettu, niin että ne lisätiedot, joita edellisestä saamme, ovat kylläkin huomattavat. Ja vielä tärkeämpi on tieto, että hän on Sururunojen kirjoittaja. Sururunojen runollisesta arvosta lausuu J. Krohn väitöskirjassaan "Suomenkielinen Runollisuus Ruotsinvallan aikana" m.m.: "Enimmiten ovat asiat siinä vaan yksikertaisesti kerrottuna, mutta itse aine on niin syvästi liikuttavainen hirmuisuudessaan. ettei kuivintakaan kertomusta siitä voisi sanoa ikäväksi. Ja tässä ovat Suomen runon omituisuudet taitavasti käytetyt, runoilijan omat tunteet puhkeavat tuon tuostakin ilmi ja toisinaan on itse kuvaeluskin todella runollinen. Ulkomuodoltaan tämä runo on melkein aivan virhetön. Se kyllä on riimillinen, mutta riimiä ei ole väkisen tavotettu, vaan missä ei se itsestään valunut, heitetty pois" (ks. ss. 115-16). Sitä vastoin Calamniuksen v. 1755 ilmestynyt "Vähäinen Cocous Suomalaisista Runoista" ei ole runollisessa suhteessa etevä, vaan on merkillinen ainoastaan sentähden, että se on ainoa suomeksi painettu lyyrillinen runokokoelma ennen meidän vuosisataamme. Sururunot kohottavat siis Calamniuksen arvoa runoilijana, paitsi sitä että niiden avulla nyt saattaa hänestä muodostaa selvemmän ja täydellisemmän kuvan kuin ennen.

Mikäli tiedetään, ei Sururunojen ensimäisestä painoksesta ole säilynyt yhtään täydellistä kappaletta; se, joka on Yliopiston kirjastossa, on vaillinainen eikä J. Krohnkaan ole täydellistä kappaletta nähnyt (ks. e.m.t.s. 117). V. 1778 ilmestyi Sururunoista Vaasassa toinen painos, josta suunnilleen on voitu arvata, minkälainen ensimäinen painos oli, mutta laitosten keskinäistä suhdetta ei vielä ole lähemmin selvitetty, ja tietämätöntä on ollut, kuka toisen laitoksen julkaisija on. Miten toinen painos Sururunoja on syntynyt, selittää eräs Kirjallisuuden Seuran hallussa oleva Sururunojen kopio, jonka lukiolainen Törnudd Vaasasta v. 1851 Seuralle lahjoitti (ks. pöytäkirj. 5/II 51 § 2). Kopiosta on nimilehti poissa, mutta se sisältää yhden painetuissa Sururunoissa olemattoman valitusvirren, ja sitä paitsi tavataan siinä Antti Törnuddin kädellä[62] tehtyjä lisäyksiä ja muutoksia. Käsikirjoituksen viimeiselle lehdelle on lukkari Tuomas Pitzén kirjoittanut pojallensa Antti Törnuddille 26 p. lokak. v. 1777 päivätyn kirjeen, josta voi päättää, että runot yhdessä kirjeen kanssa joutuivat viimeksimainitun haltuun. Käsikirjoituksessa pistää heti silmään se, että c:t yleensä ovat muutetut k:iksi aivan samoin kuin toisessa laitoksessa, ja lähemmin tarkastaessa huomaa, että kopio muussakin pitää yhtä 1778 vuoden painoksen kanssa olematta kuitenkaan sen mukaan tehty, niinkuin pienet eroavaisuudet sanain järjestyksessä y.m. osottavat. Tästä seuraa, että Antti Törnudd on toisen laitoksen toimittaja. Muutamista lisäyksistä näkyy (ks. n. 5, s. 26, n. 6, s. 20), että hänellä oli kaksi kappaletta Sururunoja käytettävänä, mutta tunsiko hän painettuja Sururunoja, ei varmaan voi sanoa.

Että Kirjallisuuden Seuran omistama kopio on tehty täydellisen painetun kappaleen mukaan, on todennäköistä. Tuo molemmista laitoksista puuttuva virsi on runoelman viimeinen ja 1734 vuoden laitoksen lopusta juuri on lehtiä poissa. Mainittu virsi on myös kirjoitettu samaan aikaan kuin muut vihossa olevat runot, kuten seuraava 27:s värssy todistaa: "Woi cuin me olem sota nähnet, seitzemän toist kymend vuotta, miecka vielä nytki välky, Herra jo loppu tuo."

Alempana Sururunoja uudestaan painettaessa[63] on 1734 vuoden painos julkaistu semmoisena kuin se tavataan Yliopiston kirjastossa, loppu on lisätty kopion mukaan. Säkeiden järjestysnumerot ovat julkaisijan lisäämät. Merkki | osottaa sivun alkua alkuperäisessä tekstissä. Rivinalaisessa on ilmoitettu missä kopio, merkitty A:lla, ja missä 1778 vuoden painos, merkitty B:llä, eroavat ensimäisestä laitoksesta, ja Törnuddin käsiala on erittäin ilmoitettu. Pienempiä oikeinkirjoitusta koskevia eroavaisuuksia ei vertauksissa ole otettu huomioon.

A. & O.[64]

Suru-Runot Suomalaiset.

Waiwoista walittawaiset Poloisella[65] Pohjan maalla, Ruotzin rannoilla, rajoilla, Wallan alla Wenäläisen Witzan Herran hurscaimman, Kijruhulda kirjoitetut Muille muistoxi jätetyt, Nämät waiwat nähneheldä Pohjan maalla poicaiselda.

Wuonna 1720.

Turusa, Prändätty 1734.[66]

* * *

|Terwe Läpitze lukia Hywänsuopa Suomalaine!

Josca Sydammen sylisä Hywä tahto hyppisisä! Panisin mä Paperihin Längihini lewittäisin, Tegot tuimat tutut kyllä 5 Poloisella Pohjan maalla: Julkisesti juonet julman Wihollisen Wenäläisen, Meidän waiwat waikeimmat Surupäiwät surkeimmat; 10 Mutt' en muista muutamia Polopoica puoliana: Tawan wuoxi toki tahdon, Enimhitä edestuoda. Älä sijs pane pahaxi 15 Hywä läpitze lukia, Että rohkenen ruweta Tähän työhön taitamatoin, Jold' ei caicki caunihisti Myöden mieliä menesty. 20

1.

Wenäläisen julmudesta ensin tulduansa Pohjan maalle; nijn myös sijtä suuresta[67] surkeudesta, cuin silloin[68] maasa oli, Wuonna 1714 ja 1715.

Muucalainen muulda maalda, Wenäjäldä wierahalda, Meidän maalla matkustaisa Tuimudella tulduansa, Söi siat sikiöinensä, 5 Caritzat Capainensa, Canat caicki caristeli, Cucon pojat curisteli, Löysi lehmät, löysi leiwät, Häwitteli Härkä laumat, 10 Weipä Hewot heinicoista Warsoinensa wainioista, Pani caicki cartanoisa Peri puulle puhtahalle; Lapsi parat laattialda, 15 Imewäiset istualda, Pojat äitin polwen pääldä, Pijcat pienet tuolda tääldä, Otti oi! oi! orjixensa, Ainoisixi aijoixensa; 20 Waimot wallitzi wäkisin Caunihimmat caiketickin, Sydämmellä surkialla Miesten mielellä pahalla; Wanhimmaiset walkiahan 25 Pani pahoin paistumahan, Kädet köytti kijndiästi Capaloitzi cahvoisista, Rakens' raadon rippumahan, Heicon Hengen heilumahan, 30 Pääldä waattehet waristi, Aiwan alcoisen alasti, Seliän päälle singotteli, Pijskallansa pingotteli, Kysyi: Cusa cuckarosi, 35 Hohtawaiset hopiasi, Cusa cullat kirckahimmat, Cusa calut callihimmat, Cusa caicki cattilasi, Cusa Tiskisi tinaiset, 40 Cusa punainen pucusi, Warsin Juhla waattehesi! Weden keitti kiehuwaxi Cuumana curckuhun caasi, Silmät puhcoi Puucollansa 45 Taicka sotki Sormen canssa, Poltti raudalla racoille Weitzellänsä wijleskeli, Selkänahan seitzemäldä, Syyttömäldä syndiseldä; 50 Monda wirutti wilusa Awoimesa ahwennosa, |Talwisen taiwahan alla Pacaisesa parutteli, Monda uunisa urosta 55 Paisti nijncuin Paisticasta, Että lohkeis luiden pääldä Liha, liukesi peräti, Suonet caicki catkeilit, Pojes jäsenet putoisit; 60 Päähän solmesi poloisten Hampu nuoran haiwalihin, Custa kiwulla cowalla, Calicalla coiwusella Wäänsi woipa wäkewästi 65 Ildacaudet ilkiästi, Wäänsi callon callehensa Sillä, silmät sijrollensa. Oho suurta surkeutta! Oho waiwa waikiata! 70 Weden wäändäpi werisen Selkiöistä silmistäni, Hijen hiuxista bijopi, Poski päästä pusertapi, Muistuisa mieleheni 75 Wihollinen wenäläinen, Cuinga muodolla monella, Waati aina waiwaisilda, Tawarata taipumatta. Omaisutta ostamatta; 80 Mikä wircois wihdoin sijtä, Mikä cuoli curjan lailla Waan cuin loppui löytäminen Onduwilda ottaminen, Cavallieri Generali 85 Pani Postin Ponnehille: Minä annan armon teille, Jälill' wielä jäänehille, Ainoastans ahkerasti, Ulostegot uutterasti, 90 Czarilleni saattaisitta, Itzen alle annaisitta; Johon mekin mielistyimme Luulimme lujaxi hywin, Nijncuin lupaisi lujalla, 95 Maiseutteli makialla Suulla, suurilla sanoilla Kirjoisansa kirjoitteli, Käski kätkömme käsihin Tuoda corwesta cotihin, 100 Talutteli Taaracaiset Saattamahan Sawulengit, Ollen ucko uscollinen Alammaisill' armollinen; Mutta cuule cuinga käwi, 105 Cuinga julma juopotteli: Cuin oli weto wedetty, Contributio coottu, Pani Partian parahan Armottoman ajamahan, 110 Joca wainiot wacoisi, Pitkin peldoja samoisi, Alle culmin arwoillansa Arwotteli aiwoisansa, Cusa kätköt caickinaiset 115 Talonpoicain tawarat? |Pijrsi pellon pengereitä Ahkerasti ahtehita, Caicki caiweli camarit, Sijrtelipä Silda laudat, 120 Joutavvasti juoxendeli, Nijncuin Cumma culjeskeli Läpi soiden, läpi maiden, Puetteli juuret puiden. Caicki aittamme awaisi, 125 Tynnyrimme tyhjendeli, Weipä wihdoin wijmeisetkin Warat waiwan nähneitten, Pijscais paisti päälle wielä, Kiusaten kivvisti heitä, 130 Altihixi andamahan, Camarihin candamahan, Ainoatkin Aarnihaudat Poisa codosta comerot. Näimbä muuttui mullin mallin, 135 Meille armo annettawa, Corwesa oli cotomme, Maantiellä majasiamme, Kirckotiemme kiwistöllä Metzän petoin pesillä, 140 Carhut Cansa cumpanimme, Pyry päiwäpaistehemme; Ei mieli mesiä tehnyt Kylki cuuta caswattanut Pahan pacaisen käsisä, 145 Cowan ilman couratesa, Päiwisämme pahimmisa, Hengen hädäs, heldehesä, |Moni heitti hengensäkin, Waipui pojes warwickohon, 150 Cuoli corpehen cowahan, Cangahalle caatui maahan; Ruoca oli ruumenista, Puista purtawa cowista, Oljesta oma osamme, 155 Petäjästä, pellon siemen, Carwas leipä lehdiköldä, Mämmi männystä mäeldä, Suosta suolat, suurus jauhot, Warsin wehoista walitut, 160 Wesi säätty särpimexi, Sinucka Sian lihaxi, Culki cuolema cotahan Colochinti cattilahan: Moni raucka radot repi, 165 Uudet wuodat wuoleskeli, Keitti kyllä kijruhusti, Syödäxensä syölähästi: Täytynyt täsä pacosa Syödä toisten toisiansa, 170 Cohden cuolleita cokia Raateleman ruumihia. Wijmein suostuit Sudet meihin, Pyysit päällemme poloisten, Monda piendä pehmucaista 175 Waiwaista waeldawaista Söiwät lasta laitumella, Täytit täytten miesten päälle. Wijsi muuta witzausta, |Joit en saattane sanoa, 180 Oli meillä orpanoilla Herran coston cowan alla. Auta ainoa Jumala Päästä päiwistä pahoista!

2.

Kirckoin ja Herran Huonetten häwityxestä.

Wielä tutkin töitä tuiman, Wihollisen Wenäläisen Poloisella Pohjan maalla, Herran coston cowan alla: Poltti kircon Paldamosta, 5 Muutoin mualla mulisti, Ryösti caicki caunistuxet, Malmit, kirjat, maalauxet, Kellot maahan kengitteli, Tapuleista talutteli, 10 Ettei enää endisillä, Cuulu kirckoin kedoilla Somaisesti soitettawan, Caunihisti caicuttawan, Waan cuin curjat culkenemme, 15 Waiwatut waeldanemme, Cohden torwia coemme, Sarwen äändä samuamme. Luuleteos lewon luwatun Cuollehille cuopisansa? 20 Caicki caiwoi cauhiasti, Ylähälle ylpiästi, |Rijsui, ruhtoi rohkiasti, Sekä sulloi surkiasti, Että itkin ildacauden, 25 Itkin äänellä isolla, Näitä töitä nähdesäni, Käärimäsä käydesäni: Näin ol' Herrat Hengelliset, Näimbä ryöstetyt Rowastit. 30 Sitten meni mielisuosin Kyrön kedolla kewäin, Culla kesä corteria, Maalla Leiriä macaisi: Auta ainoa Jomala Päästä päiwistä pahoista!

3.

Wenäläisen menosta ja Pohjan maan waiwoista, Wuonna[69] 1716.[70]

Eipä Poicain poloisten Wielä waiwame wähennyt Nijncuin luulimme lujalla, Kerscaisimme kesän alla: Joca cattilan carilda 5 Löysi padan paaden alda, Taicka lotun louckahasta Kätten kätköstä panosta, Candoi cohta Carjalahan, Saatti tuonne Sauwon maahan, 10 Pyysi sieldä siemeniä, Suurus jauhoja suwexi, Pehmitteli peldoansa Kyndi sitä kynsillänsä, Ucko auralla ajeli, 15 Ämmä äjästä weteli, Joilda juhdat joutunehet Peräti pericatohon; Mutt' ei muuta cuin muretta, Tästä työstä tullutkana. 20 Sillä kylwön kypsyttyä Cocohon coottuata, Tuli Ruscha ruuninensa, Pohjan maalle Poikinensa, Marchiskeli myöden maita, 25 Cahda käsin caupungeita, Weron tawoin taitawasti Otti aiwan angarasti. Meni miehellä monella Cajanan Caupungin päälle, 30 Cuhun conheita cocoisi Turun maalda tuoda käski, Cuhun cuimmat culjetteli Waiwoin waunuilla weteli Tykit tynnyrin wetäwät, 35 Ambunewot angarimmat: Cusa nousi corkialle, Astui aina ahtehelle, Pani pyssyt pyljymähän, Kruuti kirnut kiljumahan, 40 Lujan linnan lijcutteli, Wäen pienen peljätteli, Cohdastansa Commendantin Altihixi andamahan, |Tulla tomulla Turulle 45 Caicki Cantzin cartanolle: Saman linnan saatuansa Kiwet coskehen cukisti, Tuwat tuimalla tulella Tuotti tuhaxi todella, 50 Culjetteli köyhät curjat Turun taca turwattomat Asujat alinomaiset Parahimmat Pacolaiset: Toipa tuolda tutcuttoman 55 Saipa sieldä saamattoman, Rijstan ricasten howeista Paldaniemen Pappiloista, Pitäitä pitkin culki Summattoman calun sulki: 60 Monda pilaisi pahasti, Monda tappoi taitawasti, Palais taasen paisununna Kyrön kesä corterihin. Auta ainoa Jumala Päästä päiwistä pahoista!

4.

Wenäläisen waeldamisesta ländiselle[71] puolen syxyllä sen jälken.

Cauhia Casacan joucko Tohti mennä Torniohon, Josa Pohjan poica parat Tawallansa tappeliwat, |Saalihita sijnä saiwat 5 Caunihisti candeliwat, Casacoilda caranneilda Tappelusa tapetuilda. Custa kiukuhun kihahdit Keskenänsä Generalit, 10 Lähettiwät läpi öitä, Costamahan cohdapäätä, Toisen joucon jäätä myöden Tappeluhun taitawamman, Jotca caicki carcottelit 15 Tascuinensa Talonpojat, Luicahtiwat Lulajahan, Pikimäldäns Pijtimehen, Suuren hypistit hywyden, Saiwat rijstan, rickauden, 20 Toiwat Porot poikinensa, Lappalaiset lapsinensa. Tästä sanalla sanottu, Lyhykäiseldä luettu: Cuhun käändeli kätensä, 25 Oli onni ohjaxena, Eipä auttann ambuminen Taittu wastahan tapella, Sillä Cuuluisa Cuningas Carle waldias Wäkewä, 30 Oli poisa Poikinensa, Wielä maalla wierahalla, Herra heittänyt wihansa Cansahansa caatanunna. Auta ainoa Jumala Päästä päiwistä pahoista!

5.

Wenäläisen julman menon muutoxesta, Wuon.[72] 1717.

Cosca Herra Hertta Carlen Cuuluisimman Cuningamme Toi jo pojes Turkin maalda, Ruotzin rannoille rajoille, Hämmästyiwät häwittäjät, 5 Wiholliset Wenäläiset, Saiwat hopun housuhinsa Kijrun cowan corwihinsa: Czaari se sanomat saatti Oudot orderit osotti, 10 Ettei maalla mainitulla, Tehdä Toisen tuolla lailla, Asetteli armostansa Totisesta toimestansa, Maalle Turun Maiden Herran, 15 Cansan parast catzomahan, Laki miebet laitti cansa Muolle, menot muutti maasa, Laitti lascun laupiamman Coco polo Pohjan maallen, 20 Otti weron Wenäjäxi Wuosin Wasahan wedätti, Lupaisi lujalla juuri Wallastansa warsin suuri, Codisamme costumahan, 25 Rauhasa rakendumahan, Endisellä elämähän Muodolla woiman mucahan. |Herra hallitzi hywästi Witzas wielä wisahasti, 30 Soppehen sauwasi saata, Curituxes cuckarohon! Aina armahda Jumala Päästä päiwistä pahoista.

6.

Ruotzin Cuuluisan Cuningas Carlen XII tapaturmaisesta cuolemasta Wuonna 1718.[73]

Oho osaa onnetoinda! Oho aicaa armotoinda! Mitä cuulupi cujilda, Mainitahan Ruotzin maalda? Cuollut Culda-Cuningamme 5 Haudattuna Haldiamme, Ammuttuna aiwon cautta, Juutin maalla Juuttahilda, Caunihin Caupungin alla, Halli-Fredrichin nimeldä. 10 Me cuin calat cawelemme, Madon pojat matelemme, Paitzi päättä, Haldiatta, Caitziatta, Catzojatta, Josta surum suurenepi, 15 Endisestä enänepi; Ainapa ajattelimme, Pian toiwomme todella, |Mustat menot muuttuvvaxi; Mutta muutuit mustemmaxi. 20 Auta ainoa Jumala Päästä päiwistä pahoista.

7.[74]

Waldacunnan Pettäjän[75] Giörtzin hallituxesta ja hänen pahasta[76] lopustans.

Muiden muutosten seasa, Waiwoisamme waikioisa, Muistan miestä muutamata Waldacunnan waiwajata, Joca pani Panckohonsa 5 Laski caicki lauckuhunsa, Yxin Caxin Carolinat, Pienet Culda-penningiset: Maahan rahoixi rakensi Wasken palaiset walatti 10 Paperista parahimmat, Saadan marcan maxawaiset, Teki wisi willitystä, Cuusi muuta cummitusta Oli edes onduwaisen 15 Yxi silmän ylpeimmän, Joiden cautta callihixi, Caupungeisa caicki saatti, Monda häijysti häwitti, Capitalia cadotti, 20 Saatti pelin Perkelelle, |Leikin lemmolle lisäisi; Sill' cuin pojes poljettihin Rahat marcoin maxawaiset, Äkild äyrin cappaleixi, 25 Tyhjixi tawattomixi, Moni murhaisi hänensä, Tämän mailman majoisa, Hirtti Hijdelle palaxi, Sathanalle saalihixi: 30 Caicki käypi carwalleni Muistuisa mieleheni. Warjele wacainen Herra Estä Laupias Jumala, Jos olis aina annettuna, 35 Taiwahasta tahdottuna Hänen hallita halulla, Mielen jälkehen medellä, Nijn jo caikin caatuisimme Hulludesa huckuisimme; 40 Mutta Taiwahan talosta Herra näki näitä töitä, Piti waarin waiwastamme Huolen hywän huudostamme, Rijkin pettäjän peräti 45 Maahan cuuluxi cumarsi, Böwelildä pölkyn päälle, Paxu caula catkaistihin. Näimbä wääräldä wähensi Wallan Herra hurscahasti. 50 Aina armahda Jumala Päästä päiwistä pahoista!,

8.

|Muutamista erinomaisista waiwoista samoina aicoina.[77]

Sanomat' en saata olla, Meidän Maalla mainitulla, Että waiwaiset wahingot, Tapaturmasa tapahduit, Cautta kyrön Cappalaisen 5 Andereas Afferenin, Joc' ol' kirjat kirjoittanut, Pahat Pismat Pijrtänynnä Merta myöden menemähän Ruotzin puolelle Poloinen 10 Netpä käändyiwät käsihin Wihollisten wenäläisten, Jotca cotihin cokiwat Cartanohon carcaisiwat Ottamahan orjaxensa 15 Pahan Pisman pijrtäjätä. Pappi se pacohon pääsi Pitäitä pitkin käwi; Mutta cauhiat Casacat Hänen Talosta tawotit, 20 Johon tuli Taipalelda Matcustawa Maiden teildä, Panit kijnni kiljumalla Weiwät Turcuhun tomulla, Cusa waiwoin waiwattihin, 25 Pijnattihin, Pijscattihin, Kysyttihin kyllä taiten; Culkenunna cuita maita, Cutca työstä tietänewät Owat ollet asamiehet? 30 Tästä työstä tietäjätä Monda käärepi käsihin, Monda Pappia poloista, Monda muuta Musickata, |Mitkä waiwuit waiwan alla 35 Turun Cantzin Cartanolla, Mitkä pääsit pijscattuna Surkiasti suomittuna; Wasan Tori todistapi, Weri Saunasta sanopi 40 Pappi parcain Poloisten, Muiden miesten muutamitten. Joudun jouckohon minäkin Secottettu semmoisehen. Waick' en tiennyt tehtäwistä 45 Kirjoista kirjoitetuista. Istuin aiwan ilkiäsä, Muuris Turun mustunesa, Caxi cuutta wijcko cautta, Cuusi päiwä päälle wielä. 50 Mutta Anders Affereni, Tuolla wihdoin tuomittihin, Cauhiahan cuolemahan, Hirsipuuhun heilumahan, Canssa Luckarin catalan, 55 Kellon-soittajan kyröstä, Joc' ol' canssa cahlehisa Mainituisa marckinoisa. Auta ainoa Jumala Päästä päiwista pahoista!

9.

Printzessan Crunauxesta Ruotzin Waldacunnan Haldiaxi jälken Cuningan[78] cuoleman. W. 1719.

Wielä Herra wirwottapi Luotujansa lohduttapi, |Cosca laitti laupiasti, Pääxi meille wielä päätti Ruotzin Perindö Printzessan 5 Ulrica Eleonoran: Cuca tiesi: cunga cautta Awun andapi Jumala? Zionist sijs siunatcohon Händä Herra holcohon, 10 Hädäsänsä haikiasa, Waiwasansa waikiasa, Warjelcohon waaroisansa, Auttacohon armostansa Cansan parast catzomahan, 15 Rauhan jo rakendamahan, Täyttäköhön toimituxet, Andacohon aiwoituxet, Mielen jälken menestyä, Itkustansa ihastua, 20 Päähän pangon Pärlycrunun Caulahansa caunistuxen, Ylistyxen ymmärryxen Rinnoille ripustacohon! Auta ainoa Jumala Päästä päiwistä pahoista!

10.

Wenäläisen lähetyxestä polttamahan[79] Ruotzin maata.

Käsky käwi Keisarilda, Cowa Czarilda sanoma, |Wiholliselda Wenäjän Kesän tullesa kewäin, Panna Purret purjehille 5 Lodjat lujat lainehille, Ruotzin rannan rappailla, Calut caicki caappailla, Huonehet huomaitzemata Caupungit, kylät Careilla, 10 Walkialla waiwutella Cuumimmalla culutella: Sotimiehet souteliwat Tämän käskyn täytteliwät, Monda maata maxawata, 15 Callistakin Caupungita, Siellä häijysti häwitit, Pohjinensa pojes poldit, Rumaisetco rauta-ruukit, Parahimmat paicat muutkin 20 Tuhax tulella tuletit, Malmit merehen menetit, Tawarat en taidackana Kirjoitella Kiriahani, Cuinga paljon paattihinsa 25 Corjasiwat conttihinsa: Waldacunnalle wahingon Saatit suuren Summattoman, Sodan sytytit suruisen, Ricoit rauhan rakennuxen 30 Jota Cullainen Cuningas, Carle Wainaja wacainen Tulduansa Turkin maalda, Maalda wihdoin wierahalda |Rackahasti rakendeli 35 Costannuxella cowalla. Anta ainoa Jumala Päästä päiwistä pahoista!

11.

Sen Suuren Ruhtinan Hessen-Casselista Fredrichin cruunauxesta Ruotzin Cuningaxi Wuonna 1720.[80]

Herrain päiwill päätettihin, Caunihisti catzottihin Herra Hessen-Casselista Suuri Ruhtinas sugusta, Waldiaxi walittihin 5 Cuningaxi crunattihin, Ruotzin Rijkin riskimmäxi Waldacunnan wanhimmaxi; Sillä Drottningi Totinen Cuningaisen Culdacrunun, 10 Andoi Itze alttihixi Mielisuosin Miehellensä. Jalo Jacobin Jumala, Iso Isä Isaakille, Händä warsin warjelcohon 15 Cainaloisa candacohon. Olcohon aina apuna, Tuskis turwana, tukena, Ettei wiecas wihollinen Saisi sattua hänehen, 20 Nijncuin luulepi lujalla,[81] Tehdä toivopi todella, Zionihin saattacohon Turvallansa tuottacohon, Alle armon ottacohon, 25 Pyyriön päälle catzocohon, Lainnatcohon laupiasti, Hyvän onnen helmastansa, Wierestänsä vijsahuden, Sysätköhön sydämmehen, 30 Jkä päivät ilman alla, Jstumahan istumella, Pitkixi pidendäköhön, Lemmesä levittäköhön, Avuxi alimmaisille 35 Häijysti hävennehille Rauhaisexi Rackahaxi, Tehköhön tämän Jumala. Auta ainoa Jumala Päästä päiwistä pahoista.

Päätös.

Ei sanat sanohin puutu, Wirret veisaten vähene, Sanan laskusa sanovat, Sauvon syvät Suomalaiset. Wan mun puuttupi puheni, 5 Laulu virteni lacapi, Sill on mulla mustat päivät Covat kyllä caicki Choulut, Sill on kipu kinttahasa, Sillä vamma varpahasa, 10 Suoni sormia vetäpi, Peucalota pacottapi, Muret mieldä muuttelepi, Aivoan ajatuttapi, Pää on kieleni kipiä, 15 Cuiva curckuni käriä, Sydän rinnasa sysäpi, Hengi huonon huohottapi, Eipä raiku raskas rinda, Culje Curjan curcku torvi, 20 Waicka ainoiset asiat, Wielä varsin vaatisivat, Sijs minä vihdoin vijmesexi, Rucouxen rohkiasti, Cannan Callihin etehen, 25 Caickivallan Camarihin: Anna Herra andehixi, Laske lahjaxi Jumala, Että lausun lapsen lailla, Alla angaran elämän, 30 Poika parca puhun näistä, Walittanen vaikiasti, Tuimista vihasi töistä, Costoistasi covimmista, Jotka syndim' syngeimmät, 35 Jlman armot ansamehet, Anna synnit andehixi, Muista muinainen tapasi, Laske laumas laitumelle, Wieppä nijtul' vehnälle, 40 Cuivanon cosket cuiveinaxi, Wedet vihdoin vähemäxi Castamasta caulojame, Culkemasta curckuhume, Wedä vaivoist' vallallensa, 45 Jkehestä irrallensa, Että Eija endisellä, Muodollame muinaisella, Laulaisima lapsinemma, Sulle suuri Sangarimme. 50 Amen ainoa Jumala Päästä päivistä pahoista.

* * *

1. Woi cuinga itze Herram, on meihin suuttunut, syndeinnä suurden tähden, covin vihastunut.

2. Woi Ruotzin Rijki raucka, cuing pahoin sun on käyn, ach sinä ihmis parca, cadu ja käänny päin.

3. Woi Jsän on hirmustunut, cuin asu Taivahas, piru on sangen riemastunut, ach cuing olem vaivas.

4. Woi Cuningastan cullaist, cuin cauvan pois on ollut, Jsän maan Jsää parast, Herra auta cotia.

5. Woi meitä turvattomi, cuin olem paimenet, poisa on racas Saari,[81] joc olis cainnut meitä.

6. Woi Saxa Wiroi Wijbori, cuing pahoin sun on käynyt, Saari on siellä naaburi, Ruotzin on vähendän.

7. Woi Suurta Suomen maata, cuka olis uskonut, monda tuhat vanha ja nuorda, on miekal cuoliax lyöty.

8. Woi tätä Pohjan maata, viel olet syndinen, varo sun Herra caata, alla rangaistuxen.

9. Woi Waassan Caupungia, siel on jo syndin[82] alcuns saan, ach Oulun kylä parca, suur pelco on sull ain.

10. Woi Pälkändehen Sota, cuin oli Suomen maali, siellä vuosi monda verta, Saari pääsi vallan pääll.

11. Woi sinuas Kyrön peldo, mimmonen olet nyt, ennen olit eloa täynnä, nyt cuopattu cuolluit.

12. Woi monda tuhat vaimo, on jäänyt leskexi, vihollinen vielä vaino, jättäin monda orvoxi.

13. Woi vihollisen miecka, cuin olet hirmunen, joca monda tuhat leickaa, ja on armotoin.

14. Woi cuinga monda ihmistä,[83], mihing olem joutunet, ach näitä covi aicoi, syyst olem ansainnet.

15. Woi cuinga monda ihmistä, nyt on jo pacojas, calustans irtaimest kijdiäst, jättäin caick jälken.

16. Woi cuinga monda vuotta, Sota on jo seisonut, cuin caicki kyllä tietää, angar aivan ollut.

17. Woi hirmuist viha vaino, cuin nyt on mailmas, Saari Pietari covin vaiva, Ruotzi olis rauhas.

18. Woi mikä loppu liene, nyt tällä julmudella, sot otta suuren pienen, cuoljaxi paiskele.

19. Woi cuinga suurel väel Saari on nyt merel, Herra auta meitä voimal, hädän ahtahan keskel.

20. Woi rackaus on poisa, laupiutt ei ollengan, armottomus on siasa. ei hyvä cuuluckaan.

21. Woi armotoinda cansaa, cuin on nyt mailmas, sijnä on meil cova ansa, pyrkikäm sijtä pois.

22. Woi viholliseni yldy, uhka caick hävittä, älä aina syndijn mielly, Herra vaivat lievittä.

23. Woi surutoinda sielu, joc ei jo huoline, an rucous jo cuulua, nijn Jsä leppyne.

24. Woi julmia synnin orija, joit on nijn monda, ei lainna Herrall corvia, cuuleman sen äändä.

25. Woi Ruotzin Suomen lapset, lacka pois synnistä, Jesuxen nimen käändykät, pois veren vioista.

26. Woi vanhurskaita Herra, jo covin duomitze, rangaista tahto kerran, syndistä cansansa.

27. Woi cuin me olem sota nähnet, seitzemän toist kymend vuotta, miecka vielä nytki välky, Herra jo loppu tuo.

28. Woi koreut ja prameut, cuin nyt on ihmisil, sen tähden Jumal rangaise, cadottaa vijmmeisellä.

29. Woi älä sinä ole, nijn cova corvanen, käänny ja Herraa cuule, jo Jesuxen nimen amen.

Viitteet:

[1] On erittäin painettu aikakauskirjan "Suomen" III:nen jakson 3:ssa osassa, mutta sittemmin on professori E. N. Setälä löytänyt alkuperäisen kappaleen Calamniuksen runoja (ks. Suom. Kirj. Seuran keskustelemukset vv. 1893-4, s. 89).

[2] Säilytetään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa.

[3] Ks. Tuomas Pitzénin suomalaista kirjettä Kirjallisuuden Seuran arkistossa (arkiston n. 1888).

[4] Ks. tämän julkaisun III:tta osaa.

[5] Vertaukset ovat tehdyt Kirjallisuuden Seuran arkistossa säilytettävän E. Creutleinin luettelon avulla, johon on poimittu Gananderin Sanakirjassa tavattavat runosäkeet.

[6] Säkeiden, ja numerosta 10 alkaen, toisintojen järjestysnumerot on julkaisija lisännyt. Samoin puuttuvat alkuperäisestä käsikirjoituksesta numero 0 ja kirjaimet a, b, c j.n.e., jotka ovat viittausten helpottamiseksi lisätyt.

[7] Säkeiden 8-12 alle on vedetty viiva.

[8] Korjattu: raucka.

[9] Korjattu: kiwut.

[10] Säkeiden 17-18 alle on vedetty viiva.

[11] Muutettu: [Katehen] [korwan].

[12] Ensimäinen vokaali sanassa epäselvä.

[13] Korjattu: järheytä.

[14] Sanassa on h:n alla jotakin muuta.

[15] Säe poispyyhitty.

[16] Viimeisen o:n alla ollut e.

[17] Toisen tavuun vokaali on epäselvä.

[18] Sana on poispyyhitty.

[19] Säkeet 88-94 poispyyhityt.

[20] Sanassa on x:n alla ollut h.

[21] Nähtävästi Rautalammin silloinen kirkkoherra J. F. Boucht.

[22] Lausetapa tavataan Lönnrotin sanak. asti (ks. Hyhämöitellä).

[23] Berghin käsialan näytteistä olen kiitollisuuden velassa lehtori Imm. Berghille, joka niitä hyväntahtoisesti jätti käytettäväkseni.

[24] Vertaukset ovat tässä, samoinkuin edellisessä tutkimuksessa, tehdyt E. Creutleinin luettelon avulla; mahdollista on, että vertauskohtia on jäänyt huomaamatta, kun sanakirja vielä on lopullisesti tarkastamatta ja vanhat ja uudet runosäkeet ovat sekaisin.

[25] Käsikirjoituksessa ovat säkeet kirjoitetut yhteen menoon ollen ainoastaan pilkuilla toisistansa erotetut. Säkeitä alottavat pienet kirjaimet on julkaisija muuttanut isoiksi ja lisännyt sivuun järjestysnumerot ja välimerkit. Hakasien välissä olevat kohdat puuttuvat käsikirjoituksesta. Runoissa n. 1, 4, 6, 7, 18 ei käsikirjoituksessa ole mitään päällekirjoitusta, vaan on sellainen painettaessa lisätty.

[26] Luettava eineh-Euko, kuten säkeet Nouse ennen Eine-eukko, Hengenhaltia havaitse, Ennen noian nousemista (ks. Suomen kansan muinaisia loitsurunoja, s. 253), ja se mitä edellä sivulla 29 on sanottu, todistavat.

[27] Luettava noijan, ks. muist. 2 ja siv. 29.

[28] Sanassa on toisen tavuun vokaali epäselvä.

[29] Sanan alkukirjain ollut w.

[30] Epäselvä; Arvidsson on lukenut: Kolmet.

[31] Sanan loppu epäselvä.

[32] Sulkumerkit ovat erilaista mustetta kuin itse säkeet.

[33] Sanan lopusta pyyhitty joku kirjain pois.

[34] Sulkumerkit ovat erilaista mustetta kuin itse säkeet.

[35] Alla ollut: Tulisellen.

[36] Sanan loppu on epäselvä.

[37] Runon loppuun on kirjoitettu seuraava tähän paikkaan kuuluvaksi osotettu lisäys:

Kuin etsäs hyfwällä seisok, Nin seisot sen nimellä, Tunge hijsi turiackosi, Paha hengi paitojansi, 5 Tuckehexi tuiman räiän, Paikaksi pahan wäraiän, Sitehexi hien silki, Hijen kalfwo katehexi, Jott eij maito mahan joufwack, 10 Tulkohon jumalan tunti, Herran tahto tammuohon, Wasten mäitä waiwaisiä, Wastoin waimon kantamita. 15 Hurus wäinän tyttäriä, Lemmas laukan hattaria, Suo muron murotottawia, Werasta sinun wäkensi, Wänä sinäik wähenek, 20 Turjan tunti pahtahasa, Sarajan salmen suhun. Leneckö minusa miestä, Ukon pojasa urosta, Wangamoisesa warowa, 25 Tämän pulinan purkaiata, Tämän jaxon jaxajata? Hikoako hiten runa, Kastuko manalan karfwas Tietä tuonen jostesahan, 30 Kipu tytti tuonen neito?

[38] Alla ollut: etäekin.

[39] Sanan viimeisen tavuun alla ollut jotakin muuta.

[40] Tämän jälkeen seuraavat ne säkeet, joiden paikka viittauksen mukaan on 9:nen runon 22:sen säkeen jälessä, jonne ne ovat rivinalaiseen painetut.

[41] Korjattu: harawan.

[42] Jälkimäisten tt:tten alla lienee ollut: hti.

[43] Epäselvä.

[44] Lisätty.

[45] Seuraavat ss. ovat käsikirjoituksessa 5:nen runon lopussa, jonka 20:nen säkeen, samoinkuin tämän runon 22:sen säkeen jälessä on f.

Tien takaisen tammamata, Äpä kelfwon käsimätäk, Kifweksi kickiäldä, Kannocksi kakialta, Mäkäräcksi manjuosialta, 5 Anna juosta joutusasti, Wikewästi wiletällä, Tufwo tuohisa tulinen (korjattn: tulillen), Kaunakaisa kartanollen.

[46] Alla: wäräjänsi.

[47] Alla: häisa.

[48] Sana on poispyyhitty.

[49] Alla: pujettella.

[50] Alla: sulissan.

[51] Korjattu: kärmehetä.

[52] Jälkimäinen ä:n pilkku poispyyhitty.

[53] Sana on poispyyhitty.

[54] Jälkimäinen ä:n pilkku poispyyhitty.

[55] Poispyyhitty: etc.

[56] Sana on poispyyhitty.

[57] Ensimäinen a epäselvä.

[58] Poispyyhitty: rupaisen s.

[59] Sana on poispyyhitty.

[60] Alla: neitusia.

[61] Loppu epäselvä; poispyyhitty.

[62] Antti Törnuddin käsialasta ks. siv. 2.

[63] Osaksi ovat Sururunot jo kerran ennen uudestaan painetut Yrjö Koskisen teoksessa "Lähteitä Ison Vihan historiaan", ks. ss. 378-86.

[64] B. Puuttuu

[65] B. Polosella

[66] B. Wasasa, 1778. Prändätty Georg Wilhelm Londicerildä — 1. B. Sydäntä — 2. Woima hywä hyppysisä — 3. B. Paperin päälle — 4. B. Lengihini — 5. B. täällä — 6. B. Polosella — 14. B. Enimbiä — 18. B. Työhön tähän taitamaton — 19. B. Jollei.

[67] B. Puuttuu. —

[68] A. silloin; B. Puuttuu. — 6. A. Caritzat Capainensa, T. korj.: C-t Emänsä kansa; B. Karittat Emänsä kansa — H. A. Weipä hevot heinikoista, T. korj.: Hewosetki heinikosta; B = T:n korjaus — 12. B. Warsonensa — 16. A. istumelda; B = A — 19. A. orijxensa; B = A — 20. A. Ainoixi aljoixensa, korj.: Ainosixi aljoixensa; B. A—i aljoxensa — 21. A. vallitsi, T. korj.: vallihti; B. wallitti — 22. A. Kaunehimat; B = A — 26. A. pahoin, T. korj.: pahon; B—T:n korjaus — 28. A. Capaloitzi calvosista; B. Kapaloitti kalwosista — 29. A. Rakens raadon, T. korj.: Raadon ratki, mutta ratki poispyyhitty ja uudestaan korj.: Nosti raadon; B = T:n myöhempi korjaus — 32. alcoisen, T. korj.: alkosen: B = T:n korjaus — 40. A. Tinaset; B = A — 41. A. punanen; B = A — 45. A. puhkoi, T. korj.: puhko; B = T:n korjaus — 46. A. sormen cansa, T. korj.: sormillansa; B. sormellansa — 47. B. Polti — 48. B. Weittellänsä — 49. A. Selkä nahan seitzemäldä; B. Selkä nahan seittemältä — 52. A. avennosa; B = A — 54. A. Packaisesa, T. korj.: Pakkasesa; B = T:n korjaus — 56. A. nijncuin, T. korj.: nijnkun; B = T:n korjaus — 57. A. lohkeis, T. korj,: lohkes; B = T:n korjaus — 59. A. catkeilit, T. korj.: katkesiwat; B = T:n korjaus — 60. A. putosit, korj.: putoisit; B. putosit — 61. A. solmeisi polosten, korj.: solmesi p—n; B. solmesi polosten — 62. A. Hamppu; B = A — 64. A. coivuisella, T. korj.: koivusella; B = T:n korjaus — 66. Jlda caudet, T. korj.: Jlda kaudet, B = T:n korjaus — 70. A. vaivaa; B = A — 73. A. hiopi, T. korj.: hiwopi; B = T:n korjaus — 78. A. vaivaisilda, T. korj.: vaivasilta; B = T:n korjaus — 78 1/2 A. Ilman työttä työlähintä, Ilman waiwoa wähintä, T:n käsi; B = A — 79. A. taipumatta, T. korj.: tuiman lailla, uudestaan korj.: tuimudella; B = T:n myöhempi korjaus — 80. B. Omasutta — 81. A. vircois vihdoin, T. korj.: virkos vihdon; B = T:n korjaus — 83. A. cuin loppui, T. korj.: kun loppu; B = T:n korjaus — 84. A. Onduilda, T. korj.: Onduwilda; B = T:n korjaus — 85. A. Cavallieri, T. korj.: Kavalierin; B = T:n korjaus — 86. A. Pani — ponnehille, T. korj. Saatti — petollisen; B. Pani — petollisen — 86 1/2 A. Walhe sanoman sysäsi, T:n käsi, B = A — 88. A. Jälill' vielä jäänehille, korj.: [Vielä] [jälill'] [jäänehille]; B = korjaus — 89. A. Korj.: Jos Te juuri julkiasti, T:n käsi; B = T:n korjaus — 91. A. Czarelleni; B. saattasitta — 92. B. Itten — 93. A. mielistymme; B = A — 94. A. lujaxi hyvin, T. korj.: luvan lujaxi; B = T:n korjaus — 94 1/2. A. Wakasexi wahwan kirjan, T:n käsi; B = A — 95. A. lupasi lujalla, T. korj.: lausu laupialla; B. Nijnkun l-u l-a — 96. A. T. poispyyhkinyt — 97 1/2. A. Lempiöillä leuwollansa, T:n käsi; B. Leppiöillä l-a — 98. A. T. poispyyhkinyt — 102. A. sauvulengit; B = A — 105. A. cuules; B = A — 107. A. vero; B = A — 108. B. Säe puuttuu; sen sijassa on: Kaicki raha kannettuna — 109. A. Parttian; B = A — 111. A. vacoisi, T. korj.: vakosi; B = T:n korjaus — 112. A. samoisi, T. korj.: samosi; B = T:n korjaus — 113. A. arvoillansa, T. korj.: arvollansa; B = T:n korjaus — 114. A. aivoisansa, T. korj.: aivosansa; B = T:n korjaus — 116. A. Talon Poicain; B = A — 118. A. ahteita — 121. A. Joutuasti (?), T. korj.: Joutusasti; B = T:n korjaus — 122. A. Nijncuin, T. korj.: Nijnkun; B = T:n korjaus — 124. A. Pujetteli puiden juuret, korj.: Puetteli juuret puiden — 125. A. avaisi, T. korj.: avasi; B = T:n korjaus — 127 A. vijmeisetkin; B. wihdon wiimmesetkin — 129. A. paistoi, T. korj.: paisto; B. pijskas, paisto — 130. A. kiristi; B = A — 132. A. Cammarihin — 133. A. aarni haudat; B = A — 135. B. muuttu — 138. A. Maantiellä maja siamme; B = A — 139. A. Kircko tiemme; B = A — 140. B. Mettän — 141. A. cumppanimme; B = A — 142. A. päivä paistehemme, T. korj.: päivät paistehemme; B = T:n korjaus — 143. A. tiennyt; B = A — 145. A. packaisen, T. korj.: pakkasen; B = T:n korjaus — 149. A. hengensäckin; B = A — 150. A. Vaipui pojes, T. korj.: Vaipu pojes; B. Waipu poijes — 152. A. caatui, T. korj.: kaatu; B = T:n korjaus — 158. A. mäjeldä, korj.: mäeldä — 160. A. vehgoista; B. wehwosta — 161. A. särpimexi, korj.: särpymexi; B = korjaus — 164. A. Colon heitti; B = A — 169. A. Täyty nyt; B = A — 170. A. toisen, T. korj.: toisten; B = T:n korjaus — 172. B. Raatelemaan — 173. A. Wijmein suostuit, T. korj.: Wijmen suostut; B. Wijmen suostut — 174. A. poloisten, T. korj.: polosten; B = T:n korjaus — 176. A. Waivaista, T. korj.: Waivasta; B = T:n korjaus — 177. A. laitumelda, T. korj.: laitumella; B = T:n korjaus — 180. A. sanua; B = A.

(2.) 3. A. Poloisella, T. korj.: Polosella; B = T:n korjaus — 6. B. Muuton — 10. B. Tapulista — 11. A. enä; B = A — 15. A. nyt; B = A — 16. A. vajeltaneme, T. korj.: vaeltanemme — 21. A. caivoi, T. korj.; kaivo; B = T:n korjaus — 23. A. Rijsui ruhtoi, T. korj.: Rijsu ruhto; B = T:n korjaus — 24. A. sulloi, T. korj.: sullo; B = T:n korjaus — 25. A. ilda cauden — 30. A. Näin oli, T. korj.: Näin ol — 31. A. mieli suosin; B = A — 32. B. kedolle — 33. A. corttelia; B = A — 35. B. Ainua.

[69] A. Puuttuu —

[70] Päällekirjoitus B:ssä: Wenäläisen järjettömästä elämästä ja Pohjan maan waiwosta Wuonna 1716. — 1. A. polosten; B = A — 3. A. cuin — lujasti, korj.: kun — lujalla; B = korjaus — 4. B. Kerskasimme — 9. A. Cantoi, T. korj.: Canto; B = A — 13. A. pelduansa, T. korj.: peltuansa; B = A — 16. A. äjestä; B = A — 19. B. kun — 20. A. tulluckana, T. korj.: tullukkana; B = A — 22. A. Cocohon coottuata, T. korj.: Tuskin [coottu] [cocohon] — 23. A. Ruska; B = A — 25. A. Marchiskeli, T. korj.: Marsiskeli; B = T:n korjaus — 29. A. miehillä monilla; B = A — 30· A. Cajanan Caupungin päälle, T. korj.: [Päälle] [Kaupungin] [Kajanin]; B = T:n korjaus — 31. A. conehita, korj.: conheita; B. koneita kokosi — 34. A. Waivoin, T. korj.: Waivon — 36. A. Ambu neuvot; B = A — 42. A. Wäjen, T. korj.: Wäen — 44. A. Altihixi, T. korj.: Alttihixi; B = T:n korjaus — 45. A. turulle; B = A — 55. B. tutkattoman — 61. A. pilasi; B = A — 62. A. tappoi, T. korj.: tappo; B = T:n korjaus — 64. A. cortelihin; B. korttelihin.

[71] A. Ländisellä; B = A - 9. A. kiuckuhun; B = A — 12. A. cohda päätä, T. korj.: kohta päätä; B = T:n korjaus — 16. A. Taskuinensa, T. korj.: Taskunensa; B = T:n korjaus — 18. A. Pikimäldäns; B = A — 20. A. rickahuden, T. korj.: rikkauden — 24. A. lujettu — 27. A. Eipä auttanut, T. korj.: Turha tuiki; B = T:n korjaus — 28. A. Taittu vastan tapella, T. korj.: Tappeluhun tawotella; B. Tawotella tappeluhun — 29. A. cuuluisa, T. korj.: kuulusa; B = T:n korjaus — 30. A. CARL — 35. B. Ainua.

[72] A. W:a; B. Wuonna — 2. Cuningaamme; B = A — 3. A. poies — 7. A. hosuhunsa, T. korj.: housuhinsa — 8. A. Kijruun; B = A — 9. A. Saari — 16. A. Cansan parast, T. korj.: Hywää kansan; B = T:n korjaus — 18. A. Muolle, T. korj.: Muuton; B = T:n korjaus — 20. A, maalle; B = A — 23. A. Lupaisi, T. korj.: Lupasi; B = T:n korjaus — 26. A. Ruasame rakendumahan, T. korj.: Rauhan alla rakendumaan; B. Rakentuman Rauhan alla — 27-8. B. Puuttuvat — 30. A. Witzais vielä, T. korj.: [Wielä] [vitza]ns, uudestaan korjattu: [Wielä] vitzajs; B. Wielä witzaas — 33. A. armahin; B = A — 34. A. päästää.

[73] A. cuningan — A[nn]o 1718; B. Ruottin kuulusan Kuningan Carle kahdentoistakymmenennen tapaturmasesta Kuolemasta Wuona 1718 — 3. A. cuilda; B = A — 4. B. Ruottin — 5. A. culda cuningame, T. korj.: kulda kuninkame; B. kulta Kuningaamme — 9. A. Caunihin caupungin, T. korj.: [Kaupungin] [caunihin]; B = T:n korj. — 10. A. Friedrichin; B. Fredrikin — 11. A. cuin — kävelemme, T. korj.: kun — k-e; B = T:n korjaus — 14 B. Kaittiatta, kattojatta — 16. A. surun, korj.: suru; B = suru suurenewi — 16. B. enänewi — 19. A. muuttuaxi — 20. A. Säe T:n kädellä lisätty — 21. B. Ainua.

[74] Tämä runo puuttuu toisesta painoksesta. —

[75] A. ylös auttajan —

[76] A. Puuttuu — 2. A. Waivoisamme, T. korj.: Waivosamme — 8. culda penningiset, T. korj.: kulta j.n.e. — 9. A. rahoixi, T. korj.: rahoxi — 10. A. palaset — 12. A. Sadan — 16. A. silmä — 22. A. lisäisi, T. korj.: lisäsi — 23. A. Sill cuin, T. korj.: Niimpä, siinä; molemmat poispyyhitty — 24. A. Rahat markoin, T. korj.: Sillon markon — 25. A. Äkild, T. korj.: Kaikki — 26. A. Tyhixi tawattomixi, T. korj.: Tuskin tuota tekewäksi — 27. A. murhaisi, T. korj.: murhasi — 33. A. Warjele vakainen, T. korj.: Warjeli vakanen — 34. A. Estä, T. korj.: Laitti, korj.: Laitto — 35. A. Jos olis, T. korj.: Ettei — 38. A. Mielen jälkehen medellä, T. korj.: Mieltä myöden menetellä — 38 1/2. T:n kädellä lisätty: Waltakunnan waiwutetun, Kansan Kansa Köyhtynehen (korj.: Tuiki Kansan Köyhtynehen), Wielä wihdon wiimmesetkin (korj.: Olis j.n.e.) — 39. A. Nijn jo caikin caatuisimme, T. korj.: Meistä kaikki kaatanunna, korj.: Wäen j.n.e. — 40. A. huckuisimme, T. korj.: huckannunna — 47. A. päällä — 48. A. catkastihin — 49. A. Näimbä, T. korj.: Wallan — 50. A. Wallan Herra, T. korj.: Herra hywä.

[77] A. Muutamista erinomaisista vaivoista samoina aicoina, T. korj.: M—a e—a v—a samona aikona; B. Muutamista erinomasista waiwosta samona aikona — 3. A. vaivaiset, T. korj.: vaivaset; B = T:n korjaus — 4. A. Tapaturmasa tapahduit, T. korj.: Tapaturmaa tawottiwat; B = T:n korjaus — 5. A. Cautta Kyrön Cappalaisen, T. korj.: Kuulu Kyrön Cappalaisen; säe merkitty kuulumaan seuraavan säkeen jälkeen — 6. A. Andereas Afferenin, T. korj.: Kautta A—s P—n; säkeen paikasta ks. edell.; 5-6. B. Kautta Anders Afferenin, Kuulu Kyrön Kappalaisen — 7. A. Joc oli kirjat kirjottanut, T. korj.: Joka j.n.e.; B = T:n korjaus — 10. A. poloinen, T. korj.: polonen; B = T:n korjaus — 11. A. käändyivät, T. korj.: käändyvät; B = Nepä kääntywät — 14. A. Cartanoihin carkaisivat, T. korj.: Kartanoihin karkasivat; B = T:n korjaus — 16. A. pijrtäitä, korj.: pijrtäjätä; B. pijrtäitä — 18. A. Pitäjästä — 25. B. waiwon — 28. A. Culkemahan cuita maita, T. korj.: [Kuita] [maita kulke]nunna; B = T:n korjaus — 30. A. ollehet osa miehet, T. korj.: olleet osa miehet; B. olleet osamiehet — 32. B. käärewi — 33. A. poloista, T. korj.: polosta; B = T:n korjaus — 35. B. waiwut — 41. A. polosten; B = A — 43. A. Jouduin, T. korj.: Joudun; B = T:n korjaus — 44. A. Sekoitettu semmoisehen, T. korj.: S—u semmosehen; B. Sewotettu s—n — 45. A. Waick en tienny, T. korj.: Ehken tiennyt; B = T:n korjaus — 46. A. Kirjoista kirjotetuista, T. korj.: Kirjosta k—a; B = T:n korjaus — 47. B. Istun — 48. A. mustuneesa; B = A — 49. A. Caxi cuutta vijckocautta, T. korj.: Kaxi kuuta vijkkokautta; B = T:n korjaus — 52. B. wihdon — 54. A. Hirsi puuhun — 55. A. Cansa; B = A — 56. A. Kellon soittajan; B = A — 57. A. Joca oli cansa cahlehisa, T. korj.: Saatu samon kahlehisin; B = T:n korjaus — 58. A. Mainituisa marekinoisa, T. korj.: Mainituihin markkinoihin; B = T:n korjaus.

[78] A. Cuningahan; B. Kuningaan — 3. B. laitto — 6. A. Ulrican; B = A — 8. B. antawi — 9. A. Zionist siis, T. korj.: Zionista; B = T:n korjaus — 0. A. holhocohon; B = A — 12. A. Waivasänsa vaikiasa, T. korj.: Alla vaivan vaikeimman; B = T:n korjaus — 13. A. vaaroisansa, T. korj.: vaarosansa; B = T:n korjaus. 15. A. Cansan parast catzomahan, T. korj.: Hywää kansan katzomahan; B = T:n korjaus — 16. A. Rauhan jo rakendamahan, T. korj.: Rauhasa rakentumahan — 18. A. aivotuxet; B = A — 19. B. Mieltä myöden — 21. A. päärly crunun; B = A — 23. A. Ylistöxen — 25. B. Ainua.

[79] A. poltaman; B. polttamaan — 3. A. Puuttuu; B. samoin — 5. A. purjet purjehille, T. korj.: wäen Paatin päälle; B = T:n korjaus — 6. A. Lodiat — lainnehille; B. Lodjat — lainehille — 7. A. Ruotzin rannan rappailla, T. korj.; [Rappailla] [Ruotzin] [rannan]; B. Rappailla Ruottin rannan — 8. A. Calut caicki caappailla, T. korj.: Kalun kaiken kuljetella; B = T:n korjaus — 8 1/2. A. T:n lisäys: Pojes maalta mainitulta, Wenäjälle waiwaella; B = T;n lisäys: Pojes j.n.e. — 9. A. Huonehet huomaitzemata, T. korj.: Joucko julma huonehia, (toinen korjaus epäselvä); B = T:n korjaus — 10. A. Caupungit kylät careilla, T. korj.: Kaupungeita Kauniina; B = T:n korjaus — 10 1/2. A. T:n lisäys: Kaikki Kylät köyhimmätkin; B = T:n lisäys — 11. A. vaivutella, T. korj.: vaivuttapi (alla jotakin muuta); B. waiwuttawat — 12. A. Cuumimalla culutella, T. poispyyhkinyt ja pannut sijaan: Tuli Kuumalla tulella; B = T:n lisäys — 13. B. sorkeimmat — 14. A. Tämän käskyn käyttelivät, T. poispyyhkinyt ja lisännyt sijaan: Kansa karhua pahembi (korj.: pahemmat), Ahnehembi (korj.: Ahnehemmat) Suden suuta; B = T:n korjattu lisäys. — 16. A. Caupungita, T. korj.: Caupungia; B = T:n korjaus — 18. A. Pohijnensa poies; B. Pohijnensa poijes — 19. A. rauta ruukit; B. Rumasetko Rauta ruukit — 21. A. Tuhax tulella tuletit, T. korj.: Saatot tuhaxi tulella; B = T:n korjaus — 24. A. Kirjotella — kirjanani; B. kirjahani — 25. A. paljo; B = A — 26. A. conttihinsa; B = A — 29. A. surusen; B = A — 31. B. kullanen — 32. A. vakainen, T. korj.: vakanen; B = T:n korjaus — 34. A. vihdoin, T. korj.: vihdon; B = T:n korjaus — 37. B. Ainua.

[80] A. Sen suuren Cuningan (T. korj.: Ruhtinan) Hessen Casselista Friedrichin crunauxesta (T. korj.: krunauxesta) Ruotzin Cuningaxi (T. korj.: Kuningaxi) Wuonna 1720; B. Sen suuren Ruhtinan Hessen Caszelista Fredrikin Kruunauxesta Ruottin Kuningaxi Wuonna 1720 — 1. A. päätettijn, korj.: päätettihin: B. Päivill' Herrain — 3. A. Hessen Casselista; B = A — 7. B. Ruottin — 10. A. culda cruunun; B = A — 11. B. Anto itte — 12. B. Mieli suosin — 16. A. Cainalosa, T. korj.: Kainalosta; B. Kainaloista — 17. A. Olcohon aina apuna, T. korj.: [Aina] [olkohon] [apuna]; B = T:n korjaus.—

[81] Tästä alkaa kopion mukaan painettu osa (ks. siv. 62). 21. T. korj.: Nijnkun; B = T:n korjaus — 25. T. korj.: [Armon] [alle] [ottakohon]; B = T:n korjaus — 29. Korj. vijsauden; B = korjaus — 35. T. korj.: Kansan Kaunihin avuxi, Alamittaisten autudexi; B = T:n korjaus — 36. T. korj.: Jotka huiki hävennehet; B = T:n korjaus — 36 1/2 T:n lisäys: Kokonansa Köyhtynehet, Sortunehet sodan alla; B = T:n lisäys — 37. T. korj.: Rauha rakkahin J[uma]la; B = T:n korjaus — 38. T. poispyyhkinyt — 38 1/2 T:n lisäys: Lepo meille mieluhinen, Suurin lahja surun alla (korj.: anto [suurin] [surun alla]), Lahja olis onnellinen; B = T:n korjattu lisäys — 1. T. korj.: sanoen; B = T:n korjaus — 3. B. Sananlaskusa — 7. T. korj.: Sillä; B = T:n korjaus — 9. T. korj.: Sillä; B = T:n korjaus — 14. B. Aiwuan — 21. B. ainoset — 23. Korj.: mä vihdon; B = korjaus — 27. B. antehexi — 34. T. korj.: Costostasi; B = T:n korjaus — 35. B. synnit — 36. T. korj.: ansanehet; B = T:n korjaus — 37. T. korj.: antehixi; B. antehexi — 38. T. korj.: muinanen; B = T:n korjaus — 40. B. nijtull' — 41. T. korj. Kuiva; B = T:n korjaus — 42. T. korj.: vihdon; B = T:n korjaus — 45. B. waiwost' — 48. T. korj.: muinosella; B = T:n korjaus — 49. T. korj.: Laulasima; B = T:n korjaus — 51. B. Ainua — Tähän loppuu toinen painos.

[82] Alkuaan lienee ollut: Saarin —

[83] Sana on poispyyhitty.

[84] Korjattu:. Woi meitä ihmis parcoi.