ON KAIKKI SYKSYN TÄHDET SYTTYNEET
Reading edition
On kaikki syksyn tähdet syttyneet. Taas seison yksin kotitasangolla. On kedot runsaan sadon kantaneet, mut mun on autio ja tyhjä olla.
Ma yössä ajattelen itseksein: niin monet kylvöt täällä tähkään ehti — miss' on mun vuoteni, mun nuoruutein? Ma olen syksyn irrallinen lehti.
Maan multa, siemenenä uudestaan sa minut ota povees versomahan, sun kesääs kauniimpana kukkimaan, sun syksyys kypsempänä kuolemahan!