Note 5 — ESIPUHE.

Omituista on, että Lönnrotin ainoa oppilas, Kaarlo Törnegren, kehitti itsensä varman sointuisan ruotsinkielen käyttäjäksi, sillä välin kuin opettaja itse käytteli samaa kieltä kyllä tyyneesti mutta samalla kuitenkin jonkun verran tottumattomasti, johon hänen lapsellisen hyväntahtoinen huumorinsa muodosti hauskan vastakohdan. Huomattavaa on myöskin, että sama oppilas, vaikkapa hän suuresti rakasti ja ihaili Suomen kansaa ja isänmaataan rakastavaa opettajaansa, nuorena oli kokonaan muuttamaisillaan Ruotsiin. Tästä tuumasta luopui hän kumminkin tarkemmin asiaa punnittuaan, senjälkeen kun hän vuosina 1836-1837 oli viettänyt jonkun aikaa siellä.